3 syytä, miksi kestävän kehityksen liiketoiminnot selviävät pandemiasta parhaiten

Miika Korja
Miika Korja

Miika Korja toimii ESG-analyytikkona OP Yrityspankissa ja arvioi ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyviä kysymyksiä yritysrahoituksen näkökulmasta.

Kun talouden koneistoa yritetään kuumeisesti käynnistää uudelleen, pakottaako se hylkäämään ilmastotavoitteita, kuten EU:n ilmastosopimuksen? Vai onko tilanne päinvastoin, ja kestävillä liiketoiminnoilla on sijoittajien ja päättäjien tuki pandemian jälkeisessä ajassa?

Miika Korja
Miika Korja

Miika Korja toimii ESG-analyytikkona OP Yrityspankissa ja arvioi ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyviä kysymyksiä yritysrahoituksen näkökulmasta.

Vaikka talouden ennenäkemättömät tukipaketit (yli 8 000 miljardia dollaria) ovatkin antaneet kuvan tehokkaista valtiojohtojen reaktioista koronakriisiin, kysymyksiä lähitulevaisuuden elvytyksestä on vielä auki. Miksi kestävän kehityksen liiketoiminnot ovat vahvoilla myös pandemian jälkeen?

1. Sijoittajat uskovat vahvasti kestäviin liiketoimintoihin kriisin aikana

Ympäristönäkökulmista kestävät (vähäpäästöiset) liiketoiminnot ovat tuoneet vakautta yhtiöille kriisin keskellä. Useat sijoittajat ja pankit ovat arvioineet, että koronakriisissä vastuullisten ja vihreiden sijoituskohteiden kurssilaskut eivät ole olleet yhtä jyrkkiä kuin normaaleilla kohteilla, esimerkiksi bondimarkkinoilla.

Esimerkiksi Nesteen osakekurssi on kärsinyt koronaturbulenssissa vähemmän (18.5. mennessä) kuin kansainvälisten öljy-yhtiöiden, jota selittäisi yhtiön uusiutuvan biodieselin strategia. Sähkömoottorien akut ovat kehittymässä, mutta lentokoneet ja laivat ovat niin painavia ja lataus hankalaa, että niiden sähköistyminen on vielä pidemmän aikavälin tavoite. Biopolttoaineet taas voisivat vähentää päästöjä jo lyhyellä tähtäimellä näissä aluksissa.

Kestävien liiketoimintojen yhtiöt hyötyvät myös pääsystä kansainvälisille joukkovelkakirjamarkkinoille, ja heidän rahoitustarpeita voidaan tyydyttää tehokkaasti markkinatalouden pysähdyksestä huolimatta. Vihreissä bondeissa, joissa varat korvamerkitään vihreisiin hankkeisiin, on hinnoitteluhyötyjä valtavan kysynnän vuoksi. Esimerkiksi espanjalaisen energiayhtiön Iberdrolan viimeisin vihreä bondi koronakriisin aikaan keräsi huiman 11,5-kertaisen ylimerkinnän osoittaen merkittävää kysyntää vastuullisten yhtiöiden joukkovelkakirjoille.

2. Tukipaketteja suositellaan ohjattavan kestävän kehityksen investointeihin

Samaan aikaan kun koronatoimenpiteet maailmalla ovat sulkeneet talouden toimintoja, myös hiilidioksidipäästöt ja ilmansaasteet ovat vähentyneet radikaalisti kaupungeissa. Kiinan käynnistäessä talouttaan kuitenkin vaikuttaa, että päästöjen väheneminen oli hetkittäistä, ja maaliskuun loppuun mennessä ilmansaasteet näyttivätkin palanneen Kiinassa lähtötasolle. Financial Timesin mukaan Kiina avasi uusia hiilivoimaloita maaliskuun kolmena ensimmäisenä viikkona enemmän kuin koko vuonna 2019.

Huolet talouden uudelleenkäynnistyksestä ovatkin saaneet useita talouden johtajia liikkeelle Euroopassa, jossa Euroopan parlamentti julkisti ”Green Recovery Alliance” aloitteen 14.4.2020. Aloitteen allekirjoittajat ovat mm. useat mepit sekä useita yritysmaailman edustajia, kuten Ikean, H&M:n, Unileverin, Danonen ja E.ON:in toimitusjohtajat. Allekirjoittajat toivovat, että taloudellisia tukipaketteja ohjattaisiin EU:n Green Dealin mukaisesti kestävän kehityksen investointeihin.

EU:n aloitteiden lisäksi kestävän kehityksen tavoitteet ovat nousseet myös YK:ssa esille koronakriisin aikana. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres ehdotti huhtikuun lopussa, että apupaketeilla tulisi pelastaa mieluummin kestäviä kuin saastuttavia toimialoja. Myös Suomessa Sitran yliasiamies Jyrki Katainen on suositellut, että kansallisia elvytyspaketteja ohjattaisiin kestävän kehityksen hankkeisiin, kuten kiertotalouteen.

Kestävien liiketoimintojen lisäksi myös yritysvastuu on korostunut keskusteluissa elvytyspaketeista. On mahdollista, että veroparatiiseja käyttäviä yhtiöitä jätetään kansallisten elvytyspakettien ulkopuolelle. Samalla kun yritykset ovat optimoineet omia verotaakkojaan veroparatiiseissa, yhtiöt ovat myös viitanneet kintaalla veronmaksuihin osallistumiseen. Tanska ja Puola ovat jo linjanneet, että veroparatiiseja hyödyntäviä yhtiötä ei tueta kansallisilla elvytyspaketeilla, ja Jyrki Katainen on myös julkisesti kannattanut tätä periaatetta.

3. Ilmaston lämpeneminen on kallis ongelma – myös pandemian jälkeen

Koronapandemia on antanut meille osviittaa siitä, kuinka haavoittuva markkinatalous on kriiseihin ilman asianmukaisesta valmistautumista. Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on suositellut, että ilmaston lämpenemisen rajaamiseen 1,5 asteeseen globaalien päästöjen pitää alkaa laskea ennen vuotta 2030. Jo 1,5 asteen lämpenemisessä meriveden pinta nousee arvioilta puoli metriä, ja vuosittaiset kustannukset tulvavaurioista nousevat 10,2 biljoonaan dollariin. Koronakriisi on suhteellisen lyhyen aikavälin shokki, kun taas ilmastonmuutoksen kustannukset ovat jatkuvia.

1,5 asteen lämpeneminen ja siitä johtuvat kustannukset kolkuttavat Climate Clockin arvion mukaan jo 12 vuoden päässä – kyseessä ei ole enää ongelma, jota voidaan sysätä vuosikymmenten päähän. Kestävien liiketoimintojen tukeminen on nyt sijoittajien ja päättäjien prioriteettilistalla jopa pandemian keskellä, sekä sen jälkeisissä elvytyspaketeissa. Mikäli päästöjä ei saada vähennettyä riittävästi, tuntuvat koronapandemian elvytyspaketit pikkusummilta verrattuna ilmastonmuutoksen tulevaisuuden kustannuksiin.

Lähteet:

Bloomberg: “When $8 Trillion in Global Fiscal Stimulus Still Isn’t Enough”

Financial Times: ”How corona stalled climate change momentum”

National Geographic: “Carbon emissions are falling sharply due to coronavirus. But not for long”

Euractiv: “‘Green recovery alliance’ launched in European Parliament”

Environmental Finance: “Don't bail-out polluting industries, says Guterres”

Forbes: “Denmark And Poland Fire Warning Shot To Europe’s Tax Avoiders, ‘You Won’t Get Bailouts"

Carbon Brief: “The impacts of climate change at 1.5C, 2C and beyond”

Lue myös:

Koronanjälkeinen maailma – kohti kestävää tulevaisuutta?

Onko vastuullinen sijoittaminen hyväntekeväisyyttä? Päinvastoin, vastaavat asiantuntijat

OP sosiaalisessa mediassa