Testamentti turvaa uusperheen lapset – perintölaki huomioi vain rintaperilliset

Moni suomalainen elää uusperheessä, mikä pakottaa pohtimaan myös raha-asioita eri tavalla. Jos toinen perheen aikuisista kuolee jättämättä jälkeensä testamenttia, perintö menee lain mukaan hänen omille rintaperillisilleen.

Uusperheiden yleistyminen näkyy myös ihmisten taloudellisissa järjestelyissä. Esimerkiksi OP Helsingin asiakastapaamisissa puhutaan nykyään usein testamentin tarpeesta, sillä monen asiakkaan perhemuoto eroaa perinteisestä ydinperheestä.

Uusperheessä eläminen on niin tavallista, että usein unohtaa tilanteen olevan myös erityinen. Esimerkiksi perheen toisen vanhemman menehtyessä perintölainsäädäntö ei ota huomioon sitä, minkälainen ja miten pitkä vainajan suhde samassa kotitaloudessa eläviin lapsiin on ollut.

Lain mukaan perintöä saavat vain rintaperilliset eli omat biologiset tai adoptoidut lapset. Muut samassa taloudessa eläneet lapset eivät voi perintöä vaatia.

Lakimies Noora Nykäsen mukaan perintöasiat pohdituttavat etenkin nuorempia, työikäisten vanhempien uusperheitä, joissa voi olla sekä yhteisiä että aiemmissa parisuhteissa syntyneitä lapsia.

-Perintöasioita tunnutaan miettivän erityisen paljon silloin, jos puolison lapsi on asunut isä- tai äitipuolensa kanssa koko elämänsä.

Varttuneemmalla iällä uuden liiton solmineilla pariskunnilla ei yleensä ole yhteisiä lapsia, eivätkä he välttämättä ole eläneet arkea lainkaan puolisonsa omien, jo aikuistuneiden lasten kanssa. Näissä tilanteissa puolisot yleensä haluavat perintönsä menevän omille rintaperillisilleen. Puolisot voivat myös turvata lesken elämisen laatimalla keskinäisen testamentin toistensa hyväksi.

Testamentti ainoa keino vaikuttaa perinnönjakoon

Jos uusperheen vanhempi haluaa jättää perintöä myös puolisonsa lapselle, hänen on tehtävä testamentti. Testamenttia laadittaessa on kuitenkin otettava huomioon omien rintaperillisten lakiosaoikeus sekä mahdollinen aviopuolison avio-oikeus.

Rintaperillisillä on aina oikeus saada puolet vainajan lakimääräisestä perintöosuudesta.

Jos vainajalla ei ole testamenttia, rintaperilliset saavat koko perinnön. Jos testamentti on tehty, sillä voi määrätä vapaasti perintönsä toisesta puolesta. Sen voi esimerkiksi määrätä kokonaan tai osittain puolisonsa lapselle.

Aviopuolison lapsi maksaa saman verran perintöveroa kuin omat rintaperilliset. Avopuolison lapselle perintövero on suurempi, sillä hän maksaa sitä toisen perintöveroluokan mukaan.

Jos vainajalla ei ole rintaperillisiä, lain mukaan aviopuoliso perii hänet. Myös tässä tapauksessa tarvitaan testamentti, jotta perintöä siirtyisi heti myös puolison lapselle.

Ei ole olemassa yhtä tyypillistä esimerkkiä, miten uusperheen vanhemmat päätyvät huomioimaan testamentissa puolisonsa lapset.

-Lopputulos voi vaihdella todella paljon.

Testamentti voi joskus aiheuttaa perheessä riitoja. Yksi tapa välttää riitoja on keskustella avoimesti perheen kanssa perintöasioista sekä testamentista.

Varallisuutta voi siirtää myös lahjoittamalla

Uusperheen vanhempien on hyvä muistaa, että omaisuutta voi siirtää niin omille rintaperillisille kuin puolison lapsille myös lahjoittamalla. Lahjaveroasteikko on kuitenkin progressiivisempi kuin perintövero.

Kolmen vuoden välein samalle henkilölle voi lahjoittaa verovapaasti alle 5000 euron arvosta omaisuutta. Uusperheen vanhempi voi siis siirtää verottomana alle 5000 euroa kolmessa vuodessa jokaiselle taloudessa asuvalle lapselle.

Jos oman perheen raha- ja perintöasiat mietityttävät, ota yhteyttä omaan Osuuspankkiin. Pankin asiantuntijat tarjoavat lakipalveluita perheoikeudellisissa asioissa ja pystyvät tekemään kaikki perheen tarvitsemat perusasiakirjat, kuten testamentit, avioehdot ja edunvalvontavaltuutukset.

OP sosiaalisessa mediassa