Suurin osa suomalaisista toivoo, että heidän ikääntyvät vanhempansa käyttäisivät varojaan omaan hyvinvointiinsa. Tämä selviää Finanssiala ry:n tammikuussa 2020 julkaisemasta kyselytutkimuksesta, johon vastasi tuhat suomalaista.

Nuoremman polven toiveista huolimatta moni ikäihminen kokee itseensä kuluttamisen vaikeana tai jopa vieraana. Suomen suurimman eläkeläisjärjestön Eläkeliiton toiminnanjohtaja Anssi Kempin mukaan ristiriita kumpuaa kulttuurisista eroista.

– Suomessa on perinteisesti arvostettu töiden paiskimista ja pesämunan keräämistä. Tämän päivän 70-vuotiaat ovat nähneet aikoja, jolloin yleinen toimeentulo ei ole ollut niin hyvä kuin nyt. Huonommat ajat ovat saattaneet jättää varautumisen ajatuksen.

Yleisesti eläkeläisten toimeentulo on nyt parempaa kuin ikinä historiassa, mikä näkyy jonkin verran myös rahankäytössä. Kemppi korostaa, etteivät ikäihmiset ole yhtenäinen, homogeeninen ryhmä. Toiset käyttävät varojaan enemmän itseensä kuin toiset.

– Osa tämän päivän eläkeläisistä kyllä käyttää tulojaan myös omaan hyvinvointiinsa, kuten harrastuksiin, teatterissa käyntiin ja matkusteluun enemmän kuin aiemmat sukupolvet.

Aiemman elämän totuttu tulotaso ja rahankäytön tavat voivat kuitenkin peilautua ikäihmisten toimintaan. Jos lapsuus ja nuoruus on vietetty vähävaraisena ja nuukasti, ajatusmalli voi kulkea mukana läpi elämän, vaikka taloustilanne muuttuisi. Jos taas on varttunut varakkaammissa oloissa, saattavat ostohousut olla aktiivisella käytöllä vanhanakin.

Jälkikasvu usein lähellä sydäntä

Lasten jo lennettyä pesästä liian suureksi käyneen asunnon tai käyttämättömäksi jääneen kesämökin realisointi voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, jos ikääntymisen myötä hoivapalvelujen tarve yllättäen kasvaa.

Kaksi kolmasosaa Finanssialan kyselyyn vastanneista olisi valmiita myymään omaisuuttaan, mikäli kokisi tarvitsevansa vanhana enemmän hoivapalveluja kuin mitä yhteiskunnalla on tarjota. Erityisen positiivisesti omaisuuden myyntiin suhtautuvat nuoremmat sukupolvet. Kyselyn mukaan suomalaisilla on myös valmiutta myydä omaisuuttaan.

Kemppi muistuttaa, että elämän varrella karttuneeseen omaisuuteen liittyy usein tunteita ja muistoja.

– Luulen, että sen vuoksi esimerkiksi kotia ei helposti ajatella omaisuuseränä, jonka voisi myydä ja josta saadut varat voisi käyttää omaan hyvinvointiin. Tällaiset omistukset halutaan siirtää perintönä seuraavalle sukupolvelle.

Perinteisesti ikäihmiset ovat olleet huolissaan lastensa pärjäämisestä ja säästäneet omaisuuttaan heille. Kemppi arvioi, että ajatus ylisukupolvisesta vaurastumisesta elää edelleen vahvana eläkeläisten keskuudessa.

Kyselytutkimuksen mukaan vain kymmenen prosenttia ihmisistä ajattelee, että vanhempien tulisi jättää mahdollisimman paljon omaisuuttaan perinnöksi. Asiaa kysyttiin myös omakohtaisesti. Vastaajista 81 prosenttia haluaa käyttää omaisuuttaan ja säästöjään oman hyvinvointinsa rahoittamiseen seniorivaiheessa.

Perintösuunnittelu on herkkä ja henkilökohtainen asia. Testamentin tekeminen ohjaa tunteet ja ajatukset elämän rajallisuuteen ja kuolemaan, vaikka näin ei välttämättä tarvitsisi olla.

– Omaisuuden järjestelyjä kannattaa alkaa miettiä jo siinä vaiheessa, kun perintöasiat ovat vielä vuosikymmenten päässä, Kemppi neuvoo.

Yksityisten terveyspalvelujen käyttö voi olla arvokysymys

Vaikka eläkeläiset ovat tänä päivänä keskimäärin taloudellisesti hyvinvoivia, on Suomessa myös pienituloisia ikäihmisiä.

– Meillä on 100 000 takuueläkeläistä, joilla voi olla samaan aikaan myös sairauskuluja, eikä heillä yksinkertaisesti ole mahdollisuuksia käyttää tulojaan tai omaisuuttaan mihinkään ylimääräiseen.

Yksityisten lääkäripalvelujen käyttö harvemmin istuu ikäihmisten arvomaailmaan. Usein ajatellaan, että julkinen valta on vastuussa terveydenhuollosta.

– Eläkeläiset ovat kasvaneet samalla, kun suomalainen hyvinvointijärjestelmä on kehitetty. Se, ettei rahaa haluta käyttää yksityisiin lääkäripalveluihin, kertoo luottamuksesta suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään.

Tämä pitää toki myös paikkansa. Ikäihmisen pitkäaikaissairauden hoitovastuu on aina julkisella terveydenhuollolla. Toisaalta nykyiset eläkeläiset ovat elämänsä aikana tottuneet käyttämään joitakin yksityisiä terveyspalveluita, kuten hammas- ja silmälääkäripalveluita.

Suomessa omia talousasioita ei muiden kanssa juuri jaeta, ja rahapuheeseen liittyvät käyttäytymismallit muuttuvat hitaasti. Jos esimerkiksi vanhemman terveydentila askarruttaa, kannattaa jälkikasvun ottaa raha-asiat puheeksi hienovaraisesti.

Vanhemmalle voi esimerkiksi selittää, että sen sijaan, että joutuu odottamaan kauan julkisissa jonoissa, voisi hoitoa saada nopeammin yksityiseltä puolelta.