Naiset tuhlareita, miehet vastuussa isoista lainoista? Sukupuolittuneet käsitykset rahasta istuvat tiukassa

Sukupuoli vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten erilaista kulutusta arvotetaan. Naisten kuluttamista pidetään usein turhempana kuin miesten kulutusta.

Kuluttaminen ja rahan käyttäminen on Suomessa yhä selkeästi sukupuolittunutta, sanoo kulutustutkija ja Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilska.

Rahan sukupuolittuneella käytöllä tarkoitetaan yleisesti ottaen sitä, millaiset preferenssit eri sukupuolilla on kulutuksessaan ja rahaan suhtautumisessa. Käytännössä se vaikuttaa myös siihen, miten raha-asioista päättäminen jakautuu eri sukupuolta olevien parisuhteissa ja perheissä.

Vaikka monet pariskunnat tekevät suuret taloudelliset päätökset yhdessä, Wilskan tutkimuksen mukaan rahan käytössä näkyy naisten ja miesten välillä selkeää ”tonttijakoa”.

– Karkeasti voisi sanoa niin, että heterosuhteissa naiset hoitavat perheen vaateostokset sekä lapsiin liittyvät hankinnat, miehet vastaavat teknologiakulutuksesta ja erilaisista huoltotöihin liittyvistä kuluista. Myös isot lainat, kuten asuntolainat, ovat vahvemmin miesten vastuulla.

Wilskan mukaan rahaan liittyvät asetelmat ovat pysyneet viime vuosikymmeninä jopa yllättävän muuttumattomina, vaikka perinteiset sukupuoliroolit ovat monella muulla elämänalueella kokeneet murroksen.

– Muutoksia on kuitenkin tapahtunut esimerkiksi siinä, että isät osallistuvat nyt enemmän lasten kalliimpiin ostoksiin. Myös vapaa-ajan kulutus on yleisesti kasvussa, ja siinä naisilla on suuri sananvalta.

Mikä on turhaa kulutusta?

Kuluttamisen sukupuolittuneisuutta on tutkittu Suomessa hyvin vähän. Wilska arvelee sen johtuvan ainakin osittain siitä, että ilmiötä ei tunnisteta kovin hyvin.

– Suomessa ajatellaan helposti, ettei ole sukupuolieroja. Mutta jo pienestä pitäen pojista ja tytöistä rakennetaan erilaisia kuluttajia.

Tutkimuksessaan Wilska on muun muassa havainnut, että kun pojille ostetaan jotain, heidän ajatellaan herkemmin ”tarvitsevan” sitä. Tyttöjen kohdalla taas puhutaan helpommin ”haluamisesta”.

Sama ilmiö näkyy aikuisuudessa siinä, että naisten kuluttamista pidetään usein ”turhempana” kuin miesten kulutusta. Naiset myös itse häpeilevät ostoksiaan huomattavasti enemmän kuin miehet.

– Yhä vaikuttaa olevan vallassa sellainen ajatus, että naiset ovat jotenkin luonnostaan tuhlareita, vaikka tutkimusten mukaan naiset ovat arkipäivän kulutuksessa säästeliäämpiä kuin miehet.

Rahan sukupuolittunutta käyttöä kuvaa myös se, miten ja millaista kulutusta arvotetaan. Suomessa esimerkiksi kaikenlaista estetiikkaan panostamista pidetään helposti turhuutena. Teknologiashoppailua sen sijaan kyseenalaistetaan harvoin.

Myös eettinen ja ekologinen kulutus mielletään yhä vahvasti feminiinisiksi asioiksi, Wilska sanoo.

– Nuorten miesten kohdalla tässä on havaittavissa uutta suuntaa. Mutta melko hidas se muutos on.

Ero on vaaran paikka naiselle

Onko sitten ongelma, jos naiset ja miehet käyttävät rahaa eri asioihin?

Ei välttämättä, toteaa Wilska. Sinänsä on luonnollista ja järkevää, että esimerkiksi parisuhteessa kumpikin osapuoli vastaa omasta taloudellisesta osa-alueestaan.

Sen sijaan olisi hyvä pohtia, kenen rahoja parisuhteessa käytetään ja millä perusteella.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan miehet ovat keskimäärin itsekkäämpiä rahankäyttäjiä kuin naiset. Jos mies saa palkankorotuksen, hän ajattelee sen helpommin omana rahanaan kuin nainen, joka miettii keskimäärin ensimmäiseksi perhettään, Wilska havainnollistaa.

– Ja faktahan on se, että naiset tienaavat vähemmän kuin miehet, ja heidän tulotasonsa laskee erityisesti, jos he saavat lapsia. Naisten käyttöraha on siis keskimäärin pienempi.

Samalla myös naisten eläketurva jää keskimäärin pienemmäksi kuin miehillä.

Wilskan mielestä tärkeää olisi hoitaa asiat niin, ettei toinen esimerkiksi maksa pois koko omissa nimissään olevaa asuntoa ja toinen käytä rahojaan lapsiin – etenkin, kun lähes puolet avioliitoista päättyy nykyään eroon.

– Erityisen haavoittuvassa asemassa avioeroissa ovat yli 50-vuotiaat naiset, jotka ovat saattaneet olla pitkään kotona. He voivat jäädä taloudellisesti hankalaan tilanteeseen, jos parisuhteen taloudellinen rakenne on ollut epätasa-arvoinen.

Lue aiheeseen liittyen:

Millaisen potin nelikymppinen ehtii säästää eläkevuosia varten?

Parisuhteessa toinen on usein pihistelijä, toinen yliantelias

Mitä yhteiselle lainalle tapahtuu, jos puoliso menehtyy?

Avioehto tekee meistä tasa-arvoisia

OP sosiaalisessa mediassa