Moni yllättyy eläkkeen verotuksesta – asiantuntija kertoo, mitkä tekijät vaikuttavat veroprosenttiin

Palkasta ja eläkkeestä peritään erilaisia veroja ja veronluonteisia maksuja. Myös verovähennykset poikkeavat toisistaan eläkkeen- ja palkansaajalla.

Eläkkeelle jäämiseen liittyy paljon muutoksia. Yksi niistä liittyy verotukseen – monelle saattaa tulla yllätyksenä, että eläkkeelle siirtyessä verokortin ennakonpidätysprosentti ei näytäkään pienenevän, vaikka tulotaso laskee.

Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluinen tietää, että eläkkeen verotukseen liittyvät kysymykset ovat melko yleisiä.

– Se on tietenkin luonnollista, koska Suomessa on yli 1,5 miljoonaa eläkeläistä, hän sanoo.

Kalluinen vastaa yleisiin kysymyksiin eläkkeen ja palkan verotuksen eroista.

Mitä eläköityvän pitäisi tehdä verotuksensa suhteen?

Eläkkeen maksamista varten pitää hankkia uusi verokortti. Se kannattaa hakea heti, kun on saanut eläkepäätöksen.

Uuteen verokorttiin määräytyy uusi ennakonpidätysprosentti. Jos käy eläkkeellä ollessaan töissä, tarvitsee erillisen verokortin palkkaa varten.

Miten eläkkeen verotus eroaa palkkatulon verotuksesta?

Sekä eläke että palkka lasketaan verotuksessa ansiotuloksi, kertoo Kalluinen. Jos henkilö saa samana verovuonna sekä eläke- että palkkatuloa, molemmat tulot verotetaan yhdessä ansiotulona.

Hämmennystä aiheuttaa kuitenkin se, että palkasta ja eläkkeestä peritään erilaisia veroja ja veronluonteisia maksuja. Myös verovähennykset poikkeavat toisistaan eläkkeen- ja palkansaajalla.

Mitä tarkoittavat eläkkeestä ja palkasta perittävät veronluonteiset maksut?

Palkasta maksetaan verokortin ilmoittaman veroprosentin päälle sosiaalivakuutusmaksuja, jotka eivät koske eläkeläisiä.

Näitä ovat työeläkevakuutusmaksu ja työttömyysvakuutusmaksu. Ne vähennetään tuloista kunnallis- ja valtionverotuksessa. Myös sairausvakuutuksen päivärahamaksu on vähennyskelpoinen, mutta maksu itsessään on sisällytetty ennakonpidätysprosenttiin.

– On hyvä muistaa, että 53–62-vuotiaat palkansaajat maksavat korotettua työeläkevakuutusmaksua. Tämän ikäluokan palkansaajien todellinen veroprosentti on siis korkeampi kuin muilla ikäluokilla, Kalluinen muistuttaa.

Kuvio näyttää, miten paljon eri-ikäiset palkansaajat ja eläkeläiset maksavat veroa ja veronluonteisia maksuja 25 000 euron vuositulosta.

Eläkkeestä ei makseta työeläkevakuutus- tai työttömyysvakuutusmaksua.

– Siitä kuitenkin peritään korotettua sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua. Vuonna 2020 sairaanhoitomaksua maksetaan myös palkkatulosta, Kalluinen sanoo.

Kuinka palkan ja eläkkeen verovähennykset eroavat toisistaan?

Verovähennykset poikkeavat toisistaan eläkkeen- ja palkansaajalla merkittävästi.

Vähennysten tarkat määräytymisperiaatteet ovat melko mutkikkaita, Kalluinen toteaa. Pähkinänkuoressa voidaan sanoa, että eläketulosta ei saa esimerkiksi palkkatulojen hankkimiseen liittyviä vähennyksiä eikä ansiotulovähennystä ja työtulovähennystä.

Eläkkeensaajien omat vähennykset taas ovat kunnallisverotuksen ja valtionverotuksen eläketulovähennykset. Esimerkiksi perusvähennystä ja kotitalousvähennystä voi saada sekä eläkkeen- että palkansaaja.

Mitä veroja eläkkeestä ja palkasta maksetaan?

Eläkkeen- ja palkansaajien sosiaalivakuutusmaksut ja verovähennykset poikkeavat toisistaan enemmän kuin tuloista maksetut varsinaiset verot.

Verotettava ansiotulo saadaan selville tekemällä ensin tulosta tehtävät vähennykset. Verotettavan tulosta lasketaan sekä eläkeläisen että palkansaajan kunnallis-, kirkollis- yle- ja valtionvero. Tämän jälkeen tehdään vielä mahdolliset veroista tehtävät vähennykset.

Perus- ja eläketulovähennyksien vuoksi pienistä, alle 11 000 euron eläkkeistä ei mene veroa lainkaan.

– Yli 47 000 euron vuosieläkkeistä maksetaan valtiolle myös eläketulon lisäveroa eli niin kutsuttua raippaveroa. Palkansaajilla ei ole vastaavaa veroa, Kalluinen kertoo.

OP sosiaalisessa mediassa