Mistä kolikot ja setelit tulevat?

Suomalaisten käyttämät eurosetelit painetaan Ranskassa ja Saksassa, mutta kaikki Suomen eurokolikot Suomessa. Raha kiertää aikansa, mutta tiedätkö, mitä sille tehdään, kun se on kulunut käyttökelvottomaksi?

Oletko tullut koskaan ajatelleeksi, millä maksat, kun työnnät kolikon parkkimittariin tai maksat torilla kymmenen euron setelillä? Mistä raha lompakkoosi päätyy?

Suomi siirtyi yhteisvaluutta euroon vuonna 1999. Kolme vuotta myöhemmin markkarahat korvautuivat kokonaan euroilla. Markka-aikaan Suomen setelit painettiin Suomen Pankin setelipainossa ja myöhemmin Setec Oy:ssä, mutta euroseteleitä ei ole tehty Suomessa.

Nykyään käytössämme olevat eurosetelit tulevat kaikki kolmesta akkreditoidusta setelipainosta, jotka sijaitsevat Ranskassa ja Saksassa.

Sitä vastoin kaikki suomalaiset eurokolikot valmistetaan Suomessa. Vuonna 1860 tsaari Aleksanteri II:n päätöksellä perustettu Suomen Rahapaja on kansainvälisestikin merkittävä metallirahan valmistaja.

Ensinnäkin se on tehnyt enemmän eurokolikoita kuin mikään muu rahapaja maailmassa. Toiseksi se valmistaa huomattavan määrän myös monien muiden maiden kolikoista.

Viime vuonna peräti 95 prosenttia Suomen Rahapajan kolikoista meni vientiin – Eurooppaan, Aasiaan, Afrikkaan ja Latinalaiseen Amerikkaan.

Rahan pitkä tie lompakkoon

Rahan valmistus on monivaiheinen prosessi. Seteleiden valmistus alkaa paperitehtaalla ja jatkuu hologrammin kiinnittämisen jälkeen setelipainoon, jossa monella eri tekniikalla ja erikoispainoväreillä lisätään seteliin painojälki.

Lopussa setelit tarkastetaan, lajitellaan, pakataan ja toimitetaan keskuspankkiin liikkeeseenlaskua varten.

Kolikoiden valmistus etenee metalliseoksen valmistamisesta valssaamisen, leikkaamisen, reunustamisen, hehkuttamisen, pinnoittamisen ja kiillottamisen kautta leimaamiseen, tarkastamiseen ja lopulta pakkaamiseen.

Suomen Pankki laskee käteisen rahan liikkeelle eli myy setelit ja kolikot kysynnän perusteella pankeille tai niiden alihankkijoille. Pankit puolestaan panevat rahat edelleen kiertoon. Sitä kautta ne päätyvät kuluttajan lompakkoon, parkkimittariin ja torikauppiaalle.

Setelit kestävät pesukonepesua

Koska käteinen on kovassa kulutuksessa, se ei kestä ikuisesti. Varsinkin pienimmät setelit joutuvat lujille, koska niitä käytetään paljon vaihtorahana.

Suomen Pankin maksuvälinetoimiston päällikkö Jussi Kangas kertoo, että 5 ja 10 euron setelit kestävät käytössä vain noin kaksi vuotta. Isommat eli 20 ja 50 euron setelit kestävät jo nelisen vuotta ja sitä isommat vieläkin pidempään. Harva kuluttaja onkaan koskaan työntänyt 500 euron seteliä lompakkoonsa.

Koska setelien pitää kestää kaikenlaista, jopa pesukoneeseen joutumista, ne valmistetaan lujatekoisesta puuvillasta. Kun seteli poistuu käytöstä, se silputaan energiajätteeksi.

Kolikot ovat kestävämpiä. Rahapajan viestintäjohtaja Henna Karjalainen kertoo, että kolikon käyttöikä on noin 30 vuotta. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki kolikot kiertävät yhtä kauan. Pieniä määriä kolikoita poistuu jatkuvasti käytöstä vioittumisen takia.

Kun kolikot eivät enää kelpaa käyttöön, kupariseoksista tehdyt rahat eli ne kolikot, joiden arvo on 10 sentistä ylöspäin sulatetaan ja niistä tehdään uusia kolikoita. Pinnoitetut 1, 2 ja 5 sentin kolikot taas murskataan ja toimitetaan terästehtaalle.

Karjalaisen mukaan tehtaalta kolikot saattavat päätyä vaikkapa auton koripelliksi tai betonin sisään harjateräksenä.

Käteiselle riittää kysyntää

Yhä useampi ostos maksetaan kortilla tai mobiilisti, mutta käteistäkin edelleen käytetään. Käteisen rahan määrä itse asiassa vain lisääntyy. Jussi Kankaan mukaan seteleitä valmistetaan lisää joka vuosi, koska niitä on käytössä yhtä enemmän ja niitä tarvitaan yhä enemmän.

Tämän vuoden elokuussa kierrossa oli Euroopan keskuspankin mukaan jo 21 737 miljoonaa eli yli 21 miljardia yksittäistä euroseteliä. Näistä suurin osa oli 50 euron seteleitä.

Kolikoita on kierrossa vieläkin enemmän: peräti 129 miljardia. Pelkästään 1 euron kolikoita oli elokuussa kierrossa yli 7 miljardia kappaletta.

Koska euroalueella käteinen kulkeutuu vapaasti maasta toiseen, ei tiedetä, kuinka paljon euroseteleitä tai -kolikoita on Suomen rajojen sisäpuolella.

Jussi Kangas muistuttaa, että euroja menee paljon myös euroalueen ulkopuolelle. Maailman suurimmat valuutat ovat dollari ja euro ja niitä käytetään paljon maissa, joilla on joku muu oma valuutta.

Se, että eurot ovat suosittuja maailmalla, kertoo Kankaan mukaan ennen kaikkea siitä, että euroa pidetään luotettavana valuuttana.

Rahaa valmistetaan myös laittomasti

Rahaa on väärennetty aina. Kysymys on siitä, miten lähelle oikeaa rahaa väärentäjät pystyvät. Siksi euroseteleitä uusitaan aika ajoin. Niihin lisätään turvatekijöitä, jotka auttavat tunnistamaan, onko raha aito.

Suomen Pankin maksuvälineosaston päällikkö Jussi Kangas sanoo, että Suomessa vääriä seteleitä liikkuu hyvin vähän. Suurin osa seteleistä nostetaan automaateista, mikä takaa sen, että rahat on varmistettuja.

Jos kuitenkin epäilet saaneesi väärennetyn setelin, vertaa sitä Suomen Pankin sivuilta löytyviin kuviin sekä toisiin seteleihin. Jos edelleen epäilyttää, kysy omasta pankistasi.

Jos seteli osoittautuu väärennökseksi, kyseessä on poliisiasia. Jos on tietämättään saanut väärennetyn rahan haltuunsa, siitä ei joudu siitä vastuuseen, mutta on rikollista, jos tietoisesti panee väärennetyn rahan eteenpäin.

Kolikoiden väärentäminen on vaikeampaa. Väärennösten laatu on yleensä oikeisiin kolikoihin verrattuna huono ja metalliseokset vääriä. Nimellisarvoltaan suurimmat kolikot eli 1 ja 2 euron kolikot on tehty mahdollisimman vaikeaksi väärentää.

OP sosiaalisessa mediassa