Miksi omistaisin pankkiani? Omistaja-asiakkuus luo vaikuttamismahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä

Omistaja-asiakkuuden toimintalogiikkaa voi avata esimerkiksi vertaamalla sitä pörssiyrityksen osakkeiden omistukseen. Osuuskunnissa omistajuus kytkeytyy sijoittajaroolin sijasta asiakkuuteen.

Oletko koskaan miettinyt, mitä oikeastaan tarkoittaa olla pankin omistaja-asiakas?

Esimerkiksi OP:n omistaja-asiakkaille kertyvät OP-bonukset ja muut edut liittyvät kiinteästi taustalla vaikuttavaan osuustoimintamalliin. Yksinkertaistettuna jo termi omistaja-asiakas kertoo, mistä on kyse: osuustoiminnassa palveluiden tai tuotteiden kuluttajat myös omistavat niitä tuottavan osuuskunnan.

– Sillä on iso merkitys, että asiakkuusrooli kytkeytyy omistajuuteen. Sen ansiosta asiakkailla on iso vaikutusvalta siihen, miten toimintaa kehitetään, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n toimitusjohtaja ja osuustoimintaa pitkään tutkinut Iiro Jussila.

Osuustoiminnan juuret ulottuvat 1800-luvulle asti. Tavalliset kuluttajat kokivat, että hyödykemarkkinoilla ei ollut tarjolla heidän tarpeisiinsa vastaavia tuotteita reiluilla ehdoilla. Siksi ihmiset alkoivat perustaa osuuspankkeja ja muita osuuskuntia, jotka pyrkivät paikkaamaan markkinoiden puutteita.

– Jos mietitään vaikka perheyritystä, se tekee valintoja siitä näkökulmasta, saako yrittäjäperhe korvauksen työstään ja ottamastaan riskistään. Osuuskunnassa sen yhdessä omistavat kotitaloudet jakavat riskiä, ja myös valintoja tehdään heidän tarpeidensa näkökulmasta. Samalla osuuskunnat kirittävät markkinoilla muita toimijoita, Jussila kuvailee.

Omistajien yhteinen hyöty

Omistaja-asiakkuuden toimintalogiikkaa voi havainnollistaa esimerkiksi vertaamalla sitä pörssiyrityksen osakkeiden omistukseen.

Pörssiyrityksen tehtävä on yksinkertaistettuna tuottaa siihen sijoitetulle rahalle lisäarvoa ja sijoittajille osinkoja. Yhtiöön rahaa sijoittanut henkilö ei voi juuri vaikuttaa siihen, miten tämä arvo saavutetaan.

– Tietenkin jos on valistunut sijoittaja, voi tehdä valintoja sen suhteen, miten vastuullisesti yritys toimii. Joka tapauksessa osakkeenomistaja on melko passiivisessa roolissa yhtiön tekemien päätösten ja sen menestyksen suhteen.

Omistaja-asiakas taas saa taloudellista hyötyä juurikin osuuskunnan palveluita käyttämällä. Omistaja-asiakkaan edut, kuten palvelun laatu, hinta ja toiminnan ylijäämästä jaetut asiakashyvitykset eli bonukset houkuttavat asiakkaita mahdollisimman aktiiviseen asiointisuhteeseen osuuskunnan kanssa.

– Mitä enemmän ihmisiä on käyttämässä palveluita, sitä enemmän koko yhteisölle syntyy tehokkuushyötyjä.

Osuuskunnissa tieto on kaikkien saatavissa

Omistaja-asiakkuus eroaa pörssiyrityksen osakkeiden omistuksesta myös sen suhteen, millaiset mahdollisuudet omistajalla on tutustua ja vaikuttaa yhtiön toimintaan.

Pörssiyrityksessä yleinen vaikutuskanava on yhtiökokous, jossa osakkeenomistaja voi käyttää ääntään. Toinen vaikutuskeino on käytännössä myydä osakkeensa.

Tavallisen osakkeenomistajan mahdollisuudet saada tietoa yhtiön toiminnasta ovat hyvin rajalliset, sillä toimintaa määrittää se, että osakkeenomistajien on oltava yhdenvertaisessa asemassa saamansa tiedon suhteen.

– Ei saa tulla sellaista tilannetta, että Matti Meikäläinen kuulisi tärkeän tiedon yhtiöstä ja voisi sitä kautta jotenkin keplotella osakkeilla tehtävässä kaupassa itselleen epäreilua etua.

Osuuskunnissa yhtiön johto voi käydä omistajayhteisön jäsenten kanssa keskustelua paljon vapaammin, kun omistajuus kytkeytyy sijoittajaroolin sijasta asiakkuuteen.

Jokainen voi vaikuttaa

Osuuskunnissa potentiaali sidosryhmätoimintaan on suuri, ja omistajat voivat ratkaista toimintaan liittyviä haasteita yhteisönä.

– Kaikki omistajat voivat tietenkin vaikuttaa toimintaan antamalla asiakaspalautetta, jota osuuskunnan kannattaa kuunnella erityisen herkällä korvalla – onhan kyse nimenomaan omistajayhteisön antamasta palautteesta. On tärkeää saada asiakkaat osallistumaan ja antamaan näkemyksensä siihen, mihin suuntaan palveluiden tuottamista kehitetään, Jussila tiivistää.

Omistajayhteisön jäseninä asiakkaat voivat myös asettua ehdolle osuuskunnan edustajistoon tai äänestää sinne henkilön, jonka uskovat edustavan yhteisöä hyvin yhteisten asioiden hoitamisessa. Tämä pätee myös osuuspankeissa.

– Edustajiston tehtävänä on viime kädessä varmistaa, että osuuspankkia kehitetään ja sen resursseja käytetään tarkoituksenmukaisesti ja kestävästi. Tärkeänä osana tätä tehtävää on siitä huolehtiminen, että osuuspankin hallinto koostuu luotettavista, sopivista ja osuuspankkitoiminnan kannalta pätevistä ihmisistä, Jussila muistuttaa.

Psykologinen suhde on tärkeä

Jussila kiinnostui itse osuustoiminnasta nuorena opiskelijana pohtiessaan jo tuolloin käynnissä ollutta talouden murrosta. Nyt erityisesti omistajuuden ja kuluttamisen tavat muuttuvat vauhdilla.

– Uskon, että osuustoiminta on vahvasti läsnä tulevaisuudessa. On kysyntää sellaiselle mallille, jossa ei välttämättä omisteta itse kaikkea sitä, mitä arjessa tarvitaan.

Erityisesti alustatalous vahvistaa Jussilan mukaan liiketoimintamalleja, joista omistetaan tietty osuus ja maksetaan systeemiin oman käyttöasteen mukaan. Markkinoille tulee luultavasti yhä enemmän ratkaisuja, joissa asiakkaiden vaikutusmahdollisuudet ja kannustinjärjestelmät ovat vähintään ”osuuskuntamaisia”.

Yhä ajankohtaista on myös osuuskunta-ajattelussa aina vahvasti vaikuttanut filosofia mallin sosiaalisista ja psykologisista ulottuvuuksista. Omistaja-asiakkuudessa pyritään osallistamaan jokaista kotitaloutta yhteiseen kehittämiseen ja samalla tarjoamaan heille tietoa oman elinympäristön asioista.

– Esimerkiksi osuuspankille on melko luonnollista rakentaa keskustelua talouteen ja yhteiskuntaan liittyvistä kysymyksistä. Osallisuuden kautta ihmisille voi muodostua tiiviimpi psykologinen side organisaatioon.

Osuuspankin omistaja-asiakkaana omistat osan pankistasi ja saat parhaat edut ja alennukset niin pankki- kuin vakuutusasioinnista, kerrytät bonuksia sekä hyödyt osuuspankkien yhteistyökumppaneiden eduista. Tutustu osuuspankin omistaja-asiakkuuteen.

OP sosiaalisessa mediassa