Maksukorttien väärinkäyttö on viime vuosien aikana siirtynyt yhä enemmän korttikopioinneista verkkoon, tietomurtoihin ja automatisoituihin verkkohyökkäyksiin. Poliisin tietojen mukaan verkossa tehtyjen maksuvälinepetosten määrä Suomessa on kuitenkin kääntynyt selkeään laskuun.

– Väärinkäyttäjien huomio on tiiviisti korttimaksamisessa, koska isot maksuvolyymit ovat siirtyneet sähköiseen maksamiseen. Vaikka rikoksia tehdään edelleen, ennaltaehkäisevissä järjestelmissä on otettu isoja harppauksia eteenpäin, Nets Suomen kaupallinen johtaja Sami Toivonen toteaa.

Nykyään käytössä olevia sirukortteja on entistä vaikeampi kopioida.

– Jos sirukortin yrittää skimmata, eli kopioida vaikka bensa-asemalla, rikollinen jää siitä entistä nopeammin kiinni, Toivonen kertoo.

Ole tarkkana ulkomailla

Ulkomailla matkustettaessa eteen voi tulla muita kuin korttien kopiointiin perustuvia huijauskonsteja. Joissain tapauksissa rikolliset pyrkivät ottamaan maksukortin tiedot ylös ja käyttämään niitä esimerkiksi verkkokaupassa.

– Rikolliset pyrkivät tekemään väärinkäytöksiä yleensä heti saatuaan kortin numeron tietoonsa. Kuluttajan kannattaa olla tarkkana ja toimia nopeasti huomatessaan jotain epäilyttävää, Toivonen muistuttaa.

Väärinkäytösten estämiseksi verkkopankissa on mahdollisuus asettaa rajoituksia esimerkiksi verkkokaupoissa maksamista tai muita käyttötarkoituksia varten. Verkkopankin turvallisuusasetuksia voi myös vaihtaa reaaliaikaisesti.

– Jos kuluttaja tietää, että ei ole tekemässä verkkokauppaostoksia lomareissun aikana, maksuominaisuuden voi laittaa matkan ajaksi pois päältä. Eston avulla kuluttaja saa lisäsuojaa ja näin ollen väärinkäytökset hankaloituvat.

Osaltaan korttimaksamisen suojaa on parantanut myös se, että väärinkäyttäjät jäävät nykyään entistä nopeammin kiinni. Jos järjestelmä huomaa kauppiaalla virheellisiä Visa- tai Mastercard-tapahtumia, ne peritään häneltä nopeasti takaisin. Näissä tapauksissa rahat on myös helppo palauttaa asiakkaan tilille.

– Mahdollisia väärinkäytöksiä tekevä kauppias voidaan sulkea helposti maksuliikenteen ulkopuolelle. Korttimaksamisen taustalla vaikuttavien mekanismien avulla tällaiset riitatilanteet voidaan ratkaista ja palauttaa rahat kuluttajalle, Toivonen huomauttaa.

Korttiostoksia voi tehdä myös langattomassa verkossa

Toivosen mukaan kuluttajat voivat käyttää myös julkisia langattomia verkkoja maksujen tekemiseen. Vaikka verkkoyhteys olisi suojaamaton, itse maksutapahtumaan ei ole mahdollista päästä helposti väliin.

– Verkkomaksamisjärjestelmät eivät ota kantaa siihen, onko verkkoyhteys salattu tai salaamaton. Selaimen ja palvelun välillä salaus on aina voimassa, minkä ansiosta maksuliikenne on turvallista myös avoimessa ympäristössä.

Julkisia verkkoja käytettäessä kannattaa kuitenkin olla tarkkana siitä, mitä tietoja itsestään luovuttaa eteenpäin.

– Julkisessa verkossa rikolliset saattavat kerätä identiteettitietoa esimerkiksi nettilomakkeiden avulla. Nimen, toimitusosoitteen ja muiden henkilökohtaisten tietojen suhteen kannattaa olla tarkkana. Tosin tämäkin on lopulta aika teoreettinen uhka, koska samoja tietoja saa halutessaan myös julkisista lähteistä.

Debit vai credit – kumpi suojaa paremmin?

Monesti esiin nousee kysymys siitä, tulisiko ostokset maksaa turvallisuussyistä luottokortin puolelta. Toivosen mukaan maksaminen debit- ja credit -puolilla on yhtä turvallista, sillä samat suojamekanismit ovat käytössä molemmilla puolilla.

– Turvallisuusnäkökulmasta ei ole eroa siinä, maksaako ostokset debitin vai creditin puolelta. Jos omaa kulutustaan haluaa seurata esimerkiksi lomareissun ajalta, siinä tapauksessa voi olla kätevintä ottaa matkan kaikki maksutapahtumat luottokortin puolelle.

Lähimaksamisessa ei ole havaittu väärinkäytöksiä

Suomessa ei ole tiedossa väärinkäytöksiä, jotka liittyisivät viime vuosina runsaasti yleistyneisiin lähimaksuihin. Lähimaksusignaalia kuuntelemalla ei ole mahdollista kopioida korttia tai käyttää sitä kuluttajan vahingoksi.

– Vaikka lähimaksamisessa ei kysytä pin-koodia, muutaman lähimaksutapahtuman jälkeen käyttäjän tulee joka tapauksessa suorittaa pin-koodilla tehtävä maksu. Sillä toimenpiteellä varmistetaan, että kortti on edelleen oikean omistajan hallussa.

Reklamaatio auttaa hätätilanteissa

Jos väärinkäytöksiä pääsee kaikesta huolimatta tapahtumaan, niihin kannattaa reagoida mahdollisimman nopeasti.

– Jos tilillä näkyy jokin poikkeava veloitus, kannattaa ottaa heti yhteyttä omaan pankkiin. Näissä tapauksissa pankista ohjeistetaan reklamaation ja tarvittaessa myös rikosilmoituksen tekemiseen.

Kortin kadotessa kuluttajan tulee soittaa heti pankkien yhteiseen maksukorttien sulkupalveluun (020 333).

– Oikeastaan muuta ennaltaehkäisevää ei tarvitse tehdä, sillä ilmoitettuaan kortin kadonneeksi tai varastetuksi kuluttaja ei ole enää itse vastuussa väärinkäytöksistä, Toivonen kertoo.

Reklamaation kautta menetetyt rahat on mahdollisuus saada takaisin.

– Jos ulkomailla tai netissä tehty ostos ilmenee kaksi kertaa tiliotteella, pankkiin reklamoimalla virheet on mahdollista saada oikaistua ja rahat palautettua tilille.

Toivosen mukaan yhä suurempi osa väärinkäytöksistä kyetään ennaltaehkäisemään myös kuluttajan huomaamatta.

– Pankkien järjestelmät pystyvät ehkäisemään väärinkäytösten haittoja jo ennalta. Näin käy esimerkiksi silloin, kun kauppiaalla todetaan olevan poikkeavia veloituksia tai muuta poikkeavaa käytäntöä. Usein kuluttaja saa vasta jälkikäteen tiedon, että oma kortti on suljettu turvallisuussyistä ja että uusi kortti on tulossa.