Kirsti Paakkasella on rakkaudenvelkaa

”Rahhoa ei ollunna”, sanottiin Saarijärvellä, kun köyhyys painoi päälle. – Niin köyhäksi olen syntynyt, että hävetti, kun viime matkalla piti lentää bisnesluokassa, yrittäjäneuvos Kirsti Paakkanen, 91, sanoo.

Nuori Kirsti Paakkanen oppi, että pärjätäkseen töitä pitää tehdä paljon ja tosissaan.

Ensimmäisen bisneksensä hän teki viisivuotiaana. Elettiin vuotta 1934. Äiti oli paistanut hänelle ohukaisia. Kun äiti lähti heinäpellolle, Kirsti pakkasi ohukaiset voipaperikääröihin ja tepsutti myymään niitä lähitalojen asukkaille. Yksi käärö maksoi viisi penniä.

– Köyhän kodin lapsi ei uskaltanut koskaan haaveilla varakkuudesta. Pienestä pitäen minulle opetettiin, ettei raha saanut olla ajatuksissa ykkösenä. Työtä pitää tehdä työn takia, ei rahanhimo mielessä.

Töihin vaikka ilman palkkaa

Pääkaupunkiin Kirsti Paakkanen lähti ainoana omaisuutenaan vain pahvilaatikkoon pakatut vaatteensa ja lähtöhetkellä isän kämmeneen työntämät setelit, jotka olivat isän viimeiset rahat.

Yösija löytyi puolitutun luota ja ensimmäinen työpaikka maitokaupan tiskin takaa. Paikka paikalta Kirsti ajautui eteenpäin ja päätyi Stockmannin ulkomaisten kankaiden osto-osastolle.

Jätettyään aloitelaatikkoon rohkean ehdotuksen hän sanoi itsensä irti, vaikka myöhemmin kävi ilmi, että johto olisi ollut hänen ideoistaan hyvinkin kiinnostunut.

Kirsti Paakkanen aloitti työt mainostoimisto Mainos-Kunnaksella aluksi ilman palkkaa ja teki sitä, mitä silloin parhaiten osasi – eli siivosi. Vuosien mittaan hän oppi kaiken, mitä mainostoimistolta vaaditaan. Oman toimistonsa, naisille suunnatun Womenan, hän perusti vuonna 1969. Hän oli vastuussa yrityksen onnistumisesta henkilökohtaisesti tuolinjalkoja myöten, muutti itse asumaan pikkuruiseen alivuokralaishuoneeseen ja nukkui välillä työpaikan keittiön lattialla.

Toimisto oli kuitenkin sisustettu komeasti, sillä Kirsti Paakkasen oppien mukaan ”köyhältä ei kukaan osta mitään”.

– Monta kertaa ajattelin, että laitan palkkapussit oven eteen ja suljen koko putiikin.

Jostakin palkkarahat kuitenkin löytyivät. Womenan vuonna 1974 lanseeraama Erittäin Hieno Suomalainen sampoo löytyy edelleen kauppojen hyllyiltä. Toimisto menestyi aina vuoteen 1989, jolloin Paakkanen myi sen.

Kauniit tavarat ovat juhlaa

– Kun ei ensimmäisenä ajattele rahan menoa, sitä alkaa tulla sisään ovista ja ikkunoista, on yksi Kirsti Paakkasen teeseistä.

Tällä hän tarkoittaa panostusta tuotteisiin ja markkinointiin. Ostettuaan konkurssin partaalla kiikkuvan Marimekon vuonna 1991 hän ei antanut itselleen mahdollisuutta epäonnistua.

Pankki antoi velkaa, vaikka Kirsti Paakkanen ei osannut nimetä yrityksensä tavoitteita. Hän puhui vain unelmista.

Maagiset markkinointi-ihmisen taidot ja kyky osata palkata ympärilleen oikeita ihmisiä takasivat, että Marimekko lähti nousukiitoon ja kansainvälistyi.

Kirsti Paakkasen kodit ovat tyylikkäästi sisustettuja, ja vaatehuone on tunnetusti täynnä suurten muotisuunnittelijoiden luomia asuja ja kenkiä.

Onko se merkki tuhlaavaisuudesta?

Kirsti Paakkasta kysymys naurattaa.

– En ole tuhlannut elämässäni tupakkaan, alkoholiin tai muihin moraalittomiin nautintoihin. Mutta minulle on ollut juhlaa, kun olen saanut ostaa kauniita tavaroita. Lisäksi olen voinut matkustaa jonnekin kohteeseen pelkästään jonkin kulttuuritapahtuman takia.

Terveysmenoihin pitää varautua

Kuluva vuosi on ollut monille taloudellisesti ankara. Irtisanomiset ja lomautukset tai huoli oman pienyrityksen selviämisestä painavat mieliä.

Kirsti Paakkanen painottaa jokaisen omaa vastuuta elämästään ja kustannuksistaan.

– Olen oppinut, että esimerkiksi yllättäviä terveysmenoja varten on hyvä olla olemassa vararahasto.

Kaikesta huolestuttavasta talousuutisoinnoista huolimatta Kirsti Paakkanen uskoo, että Suomi selviää.

– En koskaan ole pelännyt Suomen romahdusta. Suomi on nähnyt aiemminkin niin monta vaikeaa tilannetta, joista on sitten noustu taloudellisesti vahvaksi. Olemme osanneet elää ajan hengen mukaisesti. Kiristetään, kun on sen aika ja löysätään sitten, jos on siihen varaa.

Kirsti Paakkanen peräänkuuluttaa me-henkeä. 1990-luvun alun lamassa Marimekko nousi Nokian rinnalla uuden nousun symboliksi ja voittajaksi. Maripomo ei epäröinyt tehdä maakuntamatkoja, puhua yleisölle, joka riensi kuuntelemaan paikalle ´keskelle ei mitään´. Hän valoi profeettamaisesti uskoa huomiseen ja parempaan tulevaisuuteen ja liikutti kuulijat kyyneliin asti.

Rakkaudenvelkaa ja tasa-arvoa

– Olen kiitollinen tälle maalle. Minulla on suuri rakkaudenvelka Suomelle, koska olen itse saanut onnistua bisneksissäni. Testamentissani hoidan rakkaudenvelkaani.

Vuonna 2015 tekemällään testamentilla Kirsti Paakkanen on määrännyt perustettavaksi säätiön, jonka tarkoituksena on taideteollisuuden ja taloustieteiden sekä suomalaisen muotoilun kehittämisen ja kansainvälistämisen edistäminen ja näiden alueiden opetuksen edistäminen ja tukeminen.

Kirsti Paakkanen on ehdoton tasa-arvon kannattaja. Säännöllisin väliajoin hän matkustaa Ranskaan, jossa on hänen toinen kotinsa. Kansainvälisen ja menestyneen liikenaisen sisällä piilee kuitenkin vaatimaton maalaistyttö. Viimekertaisen lentomatkan hän joutui koronaviruksen aiheuttamien olosuhteiden pakosta matkustamaan bisnesluokassa ensimmäisen kerran elämässään.

– Kyllä minua hävetti istua siellä verhon toisella puolella. Tuli tunne, niin kuin yrittäisin kohottaa omaa arvoani. Olihan siellä lipun hintaan kuuluva ruoka, mutta en pystynyt syömään. Nälkäni ei tykännyt siitä bisnesmeiningistä.

OP sosiaalisessa mediassa