Arkemme vaatii uusia ammattilaisia – mistä erilaisten elämäntaitovalmentajien suosio kertoo?

Yhä useampi hakee valmennusapua arjen asioihin kuten rahankäyttöön tai kodin järjestelyyn. Tarve uudenlaisille elämäntaitovalmentajille saattaa juontua kuormittavasta arjesta, pohtii sosiaalietiikan väitöskirjatutkija Anna Seppänen.

Neljä vuotta sitten Laura Holmströmin elämässä tapahtui paljon. Kotiin tuli putkiremontti ja sen tieltä piti muuttaa anoppilaan.

Sitten hänen isänsä yllättäen kuoli. Yhtäkkiä piti järjestää omaa kotia sekä käydä läpi isän tavaroita.

– Oli käsiteltävä valtava määrä tavaroita ja tunteita, hän sanoo.

Yksin urakan läpikäyminen oli vaikeaa. Holmström pohti, kuka voisi auttaa tässä tilanteessa.

– Päätin, että minusta tulee se, joka auttaa muita samassa elämäntilanteessa olevia.

Omasta järjestelyurakasta selvittyään Holmström opiskeli ammattijärjestäjäksi. Ammattijärjestäjiä on koulutettu Suomessa seitsemän vuotta ja koulutuksen käyneitä on lähes 500. Omaan yhdistykseen kuuluu reilu 150 jäsentä, joista useimmat tekevät työtä sivutoimisesti.

Nyt hänen yrityksensä Järjestelyvinkit on toiminut reilun vuoden ja asiakkaita tulee koko ajan lisää. Hänen lapsiperheille suunnatuilla Facebook-sivuillaan on kymmeniä tuhansia jäseniä.

– Ihmisillä on kaikkea tarpeeksi ja vähän liikaa. Ennen elettiin niukkuudessa. Tyhjyys merkitsi ankeutta ja runsaus hyvinvointia. Mutta nyt tavara on täyttänyt kodit ja tilanne on melkein päinvastainen, hän sanoo.

Elämänhallintaan kaivataan valmennusta

Holmströmin kaltaiset kodinjärjestäjät kuuluvat uuteen ammattiryhmään, jotka auttavat ihmisiä arjen- ja elämänhallinnassa. Moni kaipaa myös apua siihen, kuinka voi tehdä itsestään paremman version. Esimerkiksi hyvinvointivalmentajalta voi saada apua syömiseen, liikkumiseen tai mielen parempaan hyvinvointiin. Varallisuusvalmentaja taas voi auttaa säästämiseen ja rahankäyttöön liittyvissä asioissa.

– Houkuttelevana selityksenä suosiolle voisi olla sosiaalisen median vaikutus. Siellä itsestään ja omasta sisustuksesta esitetään aika täydellisiä kuvia. Ideaali syntyy aika vaativaksi sitä kautta, pohtii väitöskirjatutkija Anna Seppänen Helsingin yliopistosta. Hän tutkii esimerkiksi työn etiikkaa.

Laura Holmström kuvailee olevansa kuin valmentaja, joka ohjaa järjestelytilannetta. Kun ihminen on tilannut Holmströmin kotiinsa, hän saa järjestysvinkkejä, mutta myös näkökulmia tavaroiden omistamiseen.

– Kyseenalaistan ja opetan luopumista. Se ei ole yksinkertaista, sillä meillä on tunteita tavaroitamme kohtaan. Siksi karsimisessa voi olla vaikeaa pärjätä yksin, hän sanoo.

Työelämän kuormittavuus voi tuoda kaipuun ohjaukseen

Olemme siis tulleet länsimaisessa elämäntavassamme siihen pisteeseen, että tarvitsemme kodin järjestämiseen tukihenkilön. Mutta onko syynä pelkkä tavarapaljous?

Tarve järjestelyapuun saattaa kummuta myös kuormittavasta työelämästä. Näin uskoo Anne Seppänen.

Hän muistuttaa, että tekemämme työ on henkisesti kuormittavampaa kuin ennen. Työpäivä saattaa koostua kokonaan valintojen tekemisestä ja siksi vaikkapa tavaravuoren läpikäyminen kotona voi tuntua ylivoimaiselta.

– Voisi ajatella, että vapaa-ajallaan ihmiset, jos heillä on siihen taloudellinen mahdollisuus, haluavat ostaa helpompaa elämää. Ettei vapaa-aika enää kuormittaisi, hän sanoo.

Hän myös nostaa esille, että tutkimuksissa on tullut ilmi, kuinka ihmiset etsivät ja tarvitsevat erilaisia keinoja hallitakseen ahdistusta, joka voi aiheutua esimerkiksi ilmastonmuutoksesta.

– Voiko olla niin, että tällaisten palvelujen käyttö on yritys palauttaa hallinnan kokemus? Kun paidat on viikannut pystypäin, niin edes hetkellisesti voi palautua kokemus oman arjen hallinnasta? Todellisuuspako voi tosin olla myös haitallista.

Motivaatiota ei voi ulkoistaa

Ammattijärjestäjä Laura Holmströmin asiakkaina on kaikenlaisia suomalaisia. Ikähaarukka on 30-75 vuotta. Viime aikoina hänen asiakkainaan on ollut paljon lapsiperheitä. Heillä tilanne on se, että tavaraa tulee ovesta enemmän sisään kuin sitä kulkee ulos.

Ammattijärjestäjä Laura Holmström

Ammattijärjestäjä Laura Holmström sanoo hänen asiakkaitaan yhdistävän usein se, että heidän elämässään on tapahtunut jokin mullistus, kuten avioero, joka on synnyttänyt tarpeen tavaroiden läpikäymiseen. (Kuva: Ilja Hernberg)

Hän kertoo asiakkaisiin kuuluvan myös eläkeläisiä, pääosin naisia, mutta miehiäkin on. Yksi asia yhdistää kaikkia: oma motivaatio kodin järjestämiseen täytyy olla.

– Siksi tähän ei voi oikein lahjakortteja ostaa, hän sanoo.

Kun asiakas on ottanut Holmströmiin yhteyttä, sovitaan tutustumiskäynti. Silloin Holmström tutustuu kodin tiloihin ja järjestyspulmiin. Samalla sovitaan aika järjestämisajankohdalle. Yksi kohde vaatii keskimäärin 4-6 tuntia kerralla. Tuntimäärään vaikuttaa tavaramäärä ja asiakkaan päätöksentekokyky. Tunti järjestämisen ohjaamista asiakkaan kanssa maksaa 75 euroa, josta saa kotitalousvähennystä.

Ammattijärjestäjä antaa sysäyksen siivousinnolle

Holmström sanoo, että asiakkaat kertovat tuntevansa helpotusta jo tutustumiskäynnin jälkeen. Myöhemmin järjestämisen jälkeen tyydytystä tuottaa se, että tavarat löytyvät ja kotiin on jäänyt vain tarpeellinen.

– Joskus asiakas on päässyt murheista, jotka ovat ahdistaneet siellä taustalla, kun järjestely on saatu tehtyä. Mieli kevenee, kun tavarat lähtevät, hän sanoo.

Hän kertoo monen saavan ammattijärjestäjän käynnistä sysäyksen jatkaa siivousta. Holmström onkin saanut viestejä, joissa on kerrottu, että lopulta on siivottu myös kellari.

Laura Holmström uskoo, että hänen ammattikuntansa palvelujen käyttö arkipäiväistyy ja että kymmenen vuoden päästä on jo ihan tavallista, että ihmisten luona käy ammattijärjestäjä, kuten monen luona nykyään käy siivooja.

– Aluksi ihmetellään, sitten ihastellaan, hän kiteyttää.

OP sosiaalisessa mediassa