Ahdistavatko raha-asiat? Selitys voi löytyä lapsuudesta

Raha herättää paljon tunteita. Psykologi kertoo, kuinka omaa rahasuhdettaan voi muuttaa.

Miksi raha ahdistaa? Rahaan liittyy enemmän tunteita kuin edes ymmärrämme, sanoo psykologi ja psykoanalyytikko Anna Collander. Jo varhaislapsuuden kokemukset selittävät suhdettamme rahaan.

– Se, missä tunneilmapiirissä on lapsena kasvanut, heijastuu rahankäyttöömme aikuisena.

Lapsuuden kokemukset vaikuttavat myös esimerkiksi siihen, miten positiivisesti suhtautuu taloutensa tulevaisuuteen.

Jos lapsena on kokenut olonsa turvalliseksi, on helpompi uskoa siihen, että palkkatyöt jatkuvat eikä osaa pelätä irtisanomista tai työkyvyn menettämistä. Turvattoman lapsuuden kokenut saattaa pelätä näitä asioita. Se voi ahdistaa.

Käytätkö rahaa kuten vanhempasi?

Yksi kuluttaa koko tilipussinsa perjantaina miettimättä seuraavalla viikolla erääntyvää sähkölaskua. Toinen taas nuukailee niin että unohtaa syödä.

Kaikille raha-asiat eivät aiheuta päänvaivaa: pakolliset menot hoituvat ja yllättäviä kuluja varten jää vähän säästöönkin.

Omiin rahankäyttötottumuksiin vaikuttaa se, miten on lapsena nähnyt muiden käyttävän ja puhuvan rahasta. Oltiinko lapsuudenkodissa nuukia vai kulutettiinko kaikki? Suunniteltiinko tarkka lomabudjetti vai lähdettiinkö lomalle vailla suunnitelmia?

Aikuisena osa jatkaa samanlaista rahankäyttöä kuin vanhempansa, mutta osa tekee päinvastoin.

– Joku voi ajatella, että meillä kotona pihisteltiin aina kaikessa niin sitä en ainakaan tee itse, Collander sanoo.

Persoona ja temperamentti selittävät

Aikuisena taloudelliseen tilanteeseen vaikuttavat esimerkiksi kuukausitulot ja perhekoko. Käytössä olevan rahan määrä heijastuu siihen, miten suhtaudumme rahaan.

– On eri asia, jos jokaista hankintaa täytyy pohtia, onko siihen varaa tai jos sitä ei tarvitse miettiä, Collander sanoo.

Lisäksi rahankäyttöön ja sen herättämiin tunteisiin vaikuttavat temperamentti ja persoona. Temperamentti tarkoittaa ihmisen synnynnäisiä luonteenpiirteitä.

– Toinen voi olla temperamentiltaan suurpiirteinen ja rohkea, mikä voi näkyä myös rahankäytössä.

Persoonalla Collander tarkoittaa ihmisen temperamenttia yhdistettynä varhaisten kiintymyssuhteiden muovaamiin tunnepitoisiin kokemuksiin. Nämä kokemukset kertovat, millaisessa ilmapiirissä on kasvanut ja miten itseen on suhtauduttu.

Persoona vaikuttaa rahasuhteeseen enemmän kuin se, miten on nähnyt rahaa käytettävän lapsuudessaan. Esimerkiksi vastuun ja itsenäistymisen kokemukset lapsuudessa heijastuvat rahankäyttötottumuksiin aikuisena.

Jos ei ole lapsena tarvinnut itsenäistyä tai ottaa paljon vastuuta tekemisistään, voi se aikuisena näyttäytyä huolettomana rahan käyttönä. Vastuun uskotaan olevan jollain toisella.

– Ihminen saattaa kokea, että ei ole väliä mitä tekee, sillä lopulta joku kuitenkin auttaa.

Psykologin mukaan ihannetilanteessa lapsuudessa on saanut hoivaa, huolenpitoa ja tukea itsenäistymiseen.

Erilaisuus pelottaa

Collanderin mielestä on hyvä, että palkoista, kulutuksesta, säästämisestä ja sijoittamisesta puhutaan avoimesti. Se purkaa jännitteitä, sillä rahaan liittyy usein häpeää, kateutta ja pelkoa.

Psykologi arvioi tämän johtuvan siitä, että erilaiset taloustilanteet herättävät hankalia tunteita.

Joku saattaa olla kateellinen toiselle upeista lomamatkoista, joihin itsellä ei ole varaa. Omat kulahtaneet vaatteetkin hävettävät. Toinen ei välttämättä uskalla käyttää rahaa haluamallaan tavalla, sillä pelkää muiden reaktioita.

Konkreettisilla tavoitteilla muutokseen

Omaan rahasuhteeseensa voi vaikuttaa ja rahankäyttötottumuksiaan muuttaa.

Collanderin mukaan ensimmäinen askel on tiedostaminen. Jos jotain haluaa muuttaa, täytyy ensin saada tarkka käsitys nykytilanteesta.

Kannattaa pohtia ja kirjata ylös, miten ja mihin käyttää rahaa. Erityisen tärkeää on miettiä, millaisia tunteita rahankäyttö ja taloudenpito herättävät.

Itselleen voi myös asettaa konkreettisia ja riittävän pieniä tavoitteita.

Jos haluaa seurata rahan kulutustaan aiempaa tarkemmin, voi aluksi kirjoittaa ylös yhden päivän menot silloin tällöin. Kun se sujuu, voi seurata rahanmenoaan pari päivää, sitten kolme päivää ja niin edelleen.

Mikäli tavoitteena on oppia säästämään, kannattaa päättää summa, jonka haluaa säästää kuukaudessa. Tavoitellun säästösumman voi jakaa vielä päiväkohtaisiksi tavoitteiksi.

OP sosiaalisessa mediassa