12 perheemme tapaa säästää päivittäisessä elämässä

Tuomas Rytky
Tuomas Rytky

Tuomas Rytky on kolmen lapsen univelkainen (koti-)isä Oulun seudulta. Hän bloggaa vanhemmuudesta isän näkökulmasta osoitteessa www.vauva.fi/isakuukaudet.

Jokaisella on tapansa kiristää kukkaron nyörejä. Meillä jompi kumpi vanhemmista on ollut pois työelämästä jo yli seitsemän vuotta, joten perheen on pitänyt sinnitellä jotakuinkin yhdellä palkalla. Emme mielestämme ole tehneet säästämisestä (vielä) taidetta, mutta seuraavat asiat ovat auttaneet kolmilapsisen perheen elämän pyörittämisessä suhteellisen pienillä tuloilla.

Tuomas Rytky
Tuomas Rytky

Tuomas Rytky on kolmen lapsen univelkainen (koti-)isä Oulun seudulta. Hän bloggaa vanhemmuudesta isän näkökulmasta osoitteessa www.vauva.fi/isakuukaudet.

  1. Valitsemme lyhyillä matkoilla polttomoottorin sijaan kauramoottorin. Fillaroiden säästyy paitsi euroja, myös hermoja. Pyöräilyreiteillä on usein vähemmän liikennevaloja kuin autoreiteillä ja aina vähemmän ruuhkaa. Parkkipaikka löytyy taatusti läheltä asiointipaikkaa.
  2. Tahdomme tulla toimeen yhdellä autolla. Toinen peltilehmä olisi usein kätevä, mutta autoilun kokonaiskulut leimaavat kätevyydelle sellaisen hinnan, että kiitos ei.
  3. Olemme painaneet kiinteät kulut lähes minimiin. Emme tällä hetkellä maksa yhdestäkään suoratoistopalvelusta. Lehtitilauksia on vain yksi, sekin digitaalinen. Puhelinliittymissä on mietitty tarkkaan, mitä tarvitaan ja mistä ollaan valmiita maksamaan. Sähkö ja vakuutukset on kilpailutettu. Kenelläkään ei ole kuukausimaksullisia harrastuksia.
  4. Asumiskulumme ovat pienet. Kolikon toisella puolella on toki se, että kolmelle lapselle on vain kaksi huonetta ja työhuone tarkoittaa tietokonenurkkausta vanhempien makkarissa.
  5. Emme erityisesti säästä vettä, mutta emme myöskään lotraa. Tätä on opetettu myös lapsillemme.
  6. Ostamme vain tarpeeseen ja kulutamme tuotteet loppuun ennen uuden ostamista. Varsinkin kulutuselektroniikassa huomaan usein ajattelevani, että tuollainen olisi näppärä, kiva ja uutuus. Yllättävän usein todellista tarvetta ei kuitenkaan ole. Lastenvaatteet ovat siinä mielessä poikkeus, että kaikki eivät ehdi kulua loppuun ennen kuin jäävät pieniksi.
  7. Iso osa lastenvaatteista kiertää suvun perheissä. Saamme vaatteita sisarustemme perheiltä ja annamme vastaavasti meillä pieniksi jääneitä heille.
  8. Minimoimme ruokahävikin. Mikään ei ole minusta ruokakauppaan liittyen typerämpää kuin ostaa jotain, jemmata sitä kotona ja pudottaa myöhemmin vanhentuneena roskiin. Hävikin minimointi vaatii meillä onnistuakseen ruokalistan miettimisen etukäteen ja ikävä kyllä vähintään kaksi kauppareissua viikossa.
  9. Alennukset ovat ok. Vaimoni on käsittämättömän hyvä ennakoimaan seuraavan kauden vaatetarpeet silloin kun kamppeita myydään vuotta tai puolta ennemmin punaisilla merkittynä. Ostamme myös jonkin verran “laputettua” ruokaa. Ollakseni rehellinen: en huomaa eroa kanafilepaketin sisällössä, jos vertaan tänään tai neljän päivän päästä vanhenevaa.
  10. Lapsi on opetettu soittamaan pikaviestimen kautta. Ekaluokkalainen soittelee puhelimellaan kavereilleen, vanhemmilleen ja sukulaisille. Hänen puhelinliittymässään on kiinteä netti, mutta puhelut ja tekstarit maksetaan minuuttien ja kappaleiden mukaan. Olemme opettaneet hänet käyttämään pikaviestintä myös puheluihin, jolloin puhumisesta ei tule uusia kuluja.
  11. Vaimo paikkaa vaatteita. Kyllä, mielestämme loskakelien rymyhaalarissa voi olla paikattu polvi. Omaan hiihtovauhtiini ei vaikuta, vaikka ulkoiluhousujeni kengän alla revennyt lahje onkin ommeltu kokoon kotona.
  12. Kumpikin vanhempi tietää tarkasti rahatilanteemme. Tämä ei ole suoranainen säästötoimenpide, mutta auttaa hahmottamaan missä mennään, mihin on varaa ja miksi monissa kohdissa pitää säästää.

OP sosiaalisessa mediassa