”Kaikkien vähennysten jälkeen perintöveron pienuus yllätti” – näin kiistelty vero määräytyy

Kauhukertomuksissa perintövero pakottaa perilliset myymään kodin alta tai ottamaan jättilainan. Lue, miten vero määräytyy, kuinka se maksetaan ja miten sen suuruuteen voi vaikuttaa etukäteen.

Tapaus 1: Ei veroa alle 20 000 euron perinnöstä

Matti peri isoisältään noin 10 000 euroa. Hänen ei tarvinnut maksaa lainkaan perintöveroa. Syy: Jos perinnön arvo on alle 20 000 euroa, summa on verovapaa.

Perintöveron määrään vaikuttavat sukulaissuhde ja perinnön määrä. Niin sanottuihin ykkösluokan perillisiin kuuluvat lähimmät sukulaiset, kuten aviopuoliso sekä perilliset alenevassa ja ylenevässä polvessa: lapset ja lastenlapset sekä vanhemmat ja isovanhemmat.

Tämä ryhmä maksaa pienempää veroa kuin kakkosluokan perilliset, joihin kuuluvat muut sukulaiset, mukaan lukien sisarukset, ja vaikkapa ystävät.

Perintöveroprosentti nousee progressiivisesti, eli mitä enemmän perintöä saa, sitä suuremman prosentin perinnöstä joutuu maksamaan veroa. Perintö voi olla rahaa, osakkeita, osuus asunnosta, mökki, metsää tai maata, mitä vain. Perittävien asioiden arvo lasketaan yhteen, ja verotus muodostuu kokonaissumman mukaan.

Vero.fi-sivuston perintöverolaskuri kertoo kätevästi, paljonko tietystä summasta pitää maksaa perintöä.

Poikkeuksia kaavaan ovat menehtyneen puoliso, jonka ei tarvitse maksaa lainkaan perintöveroa 110 000 euroon saakka, sekä vanhemmaltaan perivä alaikäinen lapsi, jolla on verovapaus 60 000 euroon saakka.

Kakkosluokan perillisten kohdalla rajat ovat samat, mutta prosenttiosuudet ovat hieman korkeammat.

Tapaus 2: Lainaa perintöveroa varten

Jenna peri kaksi ja puoli vuotta sitten äidiltään asunnon. Hän myi asunnon melko pian äidin poismenon jälkeen ja maksoi perintöveron asuntokaupasta saamiensa rahojen avulla.

Sitä ennen äiti oli perinyt asunnon omilta vanhemmiltaan. Isoäiti oli asunut kotia yksin siitä lähtien, kun isoisä joitakin vuosia aiemmin oli kuollut. Äidin tilanne veron suhteen oli erilainen kuin Jennalla: Vainajan leskellä on lähtökohtaisesti hallintaoikeus yhteiseen kotiin, eli hän voi asua siellä elämänsä loppuun asti. Näin ollen perilliset eivät voi heti esimerkiksi myydä omaa osuuttaan perintöasunnosta. Heidän on siitä huolimatta maksettava perintövero.

– Äidin piti ottaa isoisän kuoleman jälkeen noin 40 000 euroa lainaa pankista, jotta hän sai maksettua perintöveronsa, Jenna kertoo.

Perunkirjoitus tulee pitää kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta ja toimittaa verottajalle yhden kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Tämän jälkeen verottaja tekee verotuspäätöksen. Siihen menee verottajan kiireestä riippuen aikaa muutamasta kuukaudesta vuoteen. Päätöksen saamisen jälkeen perillisillä on kolme kuukautta aikaa maksaa veron ensimmäinen erä. Toinen erä on maksettava kahden kuukauden kuluttua ensimmäisestä eräpäivästä.

– Tiukoissa tilanteissa voi kysyä verottajalta maksujärjestelyistä, mutta lain mukaan verottajan ei tarvitse suostua muunlaiseen maksusuunnitelmaan, paitsi tietyissä sukupolvenvaihdostilanteissa, OPn lakiasiainpäällikkö Mirjam Niemelä sanoo.

Pankki myöntää perintöveroa varten haetun lainan yleisten lainanmyöntämiskriteerien perusteella. Jos esimerkiksi perinnön saajan luottotiedot eivät ole kunnossa, lainaa ei välttämättä myönnetä. Sellaisissa tapauksissa on siis mahdollista, että perintö menee ulosottoon, jolloin perillisen luottotiedot menevät. Ulosotolta voi välttyä kieltäytymällä perinnöstä. Päätös luopumisesta täytyy tehdä hyvissä ajoin, eli perintöä ei saa ottaa lainkaan vastaan, jos haluaa välttää verot.

Joskus perilliset yrittävät arvioida perittävien asioiden arvoa alakanttiin, jotta perintövero olisi mahdollisimman pieni. Tämä ei kuitenkaan kannata esimerkiksi asunnon kohdalla. Verotuksen kannalta on kätevintä ja edullisinta ilmoittaa asunnosta käypä hinta, sillä perintövero on pienempi kuin myyntivoitosta maksettava vero.

Jos asunnon hinnaksi ilmoittaa vaikkapa 150 000 euroa, siitä joutuu maksamaan perintöveroa 15 200 euroa. Mikäli asunnon myy myöhemmin 160 000 eurolla, ylimääräiset 10 000 euroa lasketaan myyntivoitoksi. Tästä summasta täytyy maksaa pääomatulovero, joka on korkeampi kuin perintövero. Jos asunnon arvon olisi alun perin arvioinut 160 000 euroksi, viimeisestä kymppitonnista olisi tarvinnut maksaa vain perintöveron verran.

Tapaus 3: Verovähennykset keventävät maksutaakkaa

Hannelen isä kuoli yllättäen 57-vuotiaana. Hänen äidilleen jäi puolet vanhempien yhteisestä asunnosta, toisen puolen perivät Hannele ja hänen siskonsa.

Perunkirjoituksessa juristi määritteli vanhempien kotitalon hinnaksi 290 000 euroa, joten molempien tyttärien piti maksaa 72 500 euron perintöosuudestaan noin 5000 euroa perintöveroa. Hannele ei muista käytännön järjestelyistä paljoakaan, aika isän kuoleman jälkeen on jäänyt mustaksi aukoksi hänen elämässään. Juristi hoiti veroasiat.

Hannele ja hänen siskonsa saivat perintöverotuksessa hyväkseen hallintaoikeusvähennyksen. Hannelen äiti jäi asumaan kotiin, joten omaisuuden arvosta vähennettiin niin sanottu lesken hallintaoikeus.

– Esimerkiksi jos perintöverotettava omaisuus on ollut 200 000 euroa ja hallintaoikeuden arvo on 50 000 euroa, niin vero määrätään tuosta 150 000 eurosta eli kumpaakin perillistä verotettaisiin 75 000 eurosta, OPn Niemelä kertoo.

Verottaja laskee lesken eliniänennusteen mukaan summan, jolla muut perilliset voivat tehdä verovähennyksen perittävästä osuudesta. Mitä nuorempi leski on, sitä suurempi verohyöty on muille perillisille.

Verotettavasta osuudesta voi myös vähentää kuolinpesän velat, perunkirjoituskulut sekä hautajaiskulut.

– Siinä tosin on hieman rajanvetoa, mikä kaikki lasketaan vähennyskelpoiseksi. Esimerkiksi kappelin koristeet voidaan vähentää verotuksessa, kun taas hautajaiskuvaajaa ei voida, Niemelä sanoo.

Hannele oli lopulta yllättynyt siitä, miten vähän hän joutui vähennysten jälkeen maksamaan perintöveroa. Summa oli tuhansia euroja pienempi kuin sen alun perin piti olla. Vähennysten lisäksi kuluja auttoi kattamaan myös isän henkivakuutus, josta saatu summa oli täysin veroton.

– Tämä asia kuitenkin muuttuu vuodenvaihteessa niin, että myös vakuutuksista joutuu maksamaan saman veroprosentin kuin kaikesta muustakin perinnöstä, Niemelä kertoo.

Hannele kannattaa perintöveroa, ja hänen mielestään veroprosentti on loppujen lopuksi melko pieni.

– Perinnön saaminen tuntui oudolta, enhän minä ollut tehnyt sen rahan eteen mitään.

Tapaus 4: Veroa voi keventää etukäteen suunnittelemalla

Elinan isoisä on antanut kolmen vuoden välein kullekin lapselleen ja lapsenlapselleen vajaat 4000 euroa rahaa.

– Siinä vaiheessa, kun ihminen kuolee, perintöveron määrään ei enää voi vaikuttaa paljon muuten kuin niin, että perinnönsaaja luopuu siitä alaspäin omille lapsille. Silloin perintö pilkkoontuu pienempiin osiin, OPn Niemelä sanoo.

Mutta asiaa voi ennakoida. Perinnön jättäjä voi elossa ollessaan pilkkoa perintösummaa pienemmiksi summiksi ja lahjoittaa kelle tahansa alle 5 000 euroa kolmen vuoden välein. Alle 5 000 euron summasta ei tarvitse maksaa lahjaveroa.

Tämä järjestely toimii silloin, kun perittävä omaisuus on rahana tai osakkeina: esimerkiksi asuntoahan ei voi lohkoa pieniin osiin niin kauan kuin joku asuu siinä.

Elinan isoisä on ehdottanut, että hänen lapsensa luopuisivat perinnöstä lastenlasten hyväksi. Silloin veroja ei tarvitsisi maksaa kahteen kertaan. Nyt Elinan äiti joutuu maksamaan perintöveron, ja aikanaan myös Elina joutuu maksamaan veroa periessään äitinsä.

– En kuitenkaan usko, että äitini ja tätini suostuvat tähän, ja se on täysin ok, Elina sanoo.

Jos Elinan isoisä haluaisi ohjailla perintöä voimakkaammin, hän voisi tehdä testamentin, jossa hän määräisi osan perinnöstä suoraan lapsenlapsille ja loput lapsilleen, Niemelä sanoo. Tämä mahdollistaisi myös sen, että Elinan äiti voisi halutessaan luopua perinnöstä osittain.

Ennakoivan perinnönjättäjän jälkeläisten lisäksi pienemmällä verotuksella selviävät myös ne, jotka kuuluvat isoon sukuun.

– Jos perillisiä on useampia kuin yksi, perintösummat jakautuvat pienempiin osiin. Silloin niistä ei tarvitse maksaa yhteismäärältään yhtä paljon veroa, kuin mitä yksi perillinen maksaisi, Niemelä sanoo.

Perinnön saaneet haastateltavat eivät esiinny jutussa oikeilla nimillään.

OP sosiaalisessa mediassa