Ilmastonmuutos haastaa teiden talvikunnossapidon

Talven poikkeukselliset ja sahaavat sääolot ovat vaurioittaneet teiden päällysteitä ja sorateitä. Vaikka aurauksiin on kulunut vähemmän rahaa, päällysteiden paikkaamiset ja sorateiden hoidot aiheuttavat kuluja.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät tieverkossa. Lumeton talvi on vaurioittanut teiden päällysteitä ja sorateitä etenkin lounaisessa ja eteläisessä Suomessa.

Runsaat vesisateet ovat rasittaneet väyliä, kun nastarenkaat ovat painaneet veden päällysteen rakoihin ja kuluttaneet päällystettä normaalia rankemmin.

– Lisäksi varsinkin Lounais-Suomessa on kelirikkoisille sorateille pitänyt lisätä uutta soraa, jotta teiden liikennöitävyys on voitu turvata, sanoo tieliikennejohtaja Pekka Rajala Väylästä.

Pohjois-Suomessa on puolestaan ollut lunta ennätysmäärä ja aurauskalusto jatkuvassa käytössä.

– Pohjoisessakin on ollut välillä leutoja vesikelejä, jotka ovat hankaloittaneet liukkauden torjuntaa. Normaalisti pohjoisessa on totuttu pysyvään pakkassäähän. Sahaavat sääilmiöt kuluttavat tiestöä ja merkitsevät lisäkustannuksia urakoitsijoille, Rajala sanoo.

Uusi urakointimalli jakaa riskiä

Väylävirastolla ja ELY-keskuksilla on tälle talvelle käytössä 117 miljoonaa euroa maanteiden hoitoon. Summa on kuusi miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna.

Rahat tullaan käyttämään entistä kustannustehokkaammin, ja tavoitteena on parantaa talvihoidon laatua. Tämän mahdollistavat viime vuonna käyttöön otetut uudet talvihoitoluokat sekä uusi urakointimalli.

Päätieverkon osalta hoitoluokkia nostettiin jo viime vuonna. Alemmalla tieverkolla siirtymäaika on viisi vuotta.

– Uusi urakointimalli perustuu urakoitsijan ilmoittamaan tavoitehintaan. Jos urakoitsijan ilmoittama tavoitehinta alittuu, saa urakoitsija lisäpalkkion, Rajala kertoo.

Hän uskoo, että uusi urakointimalli tuottaa tehokkaampaa ja laadukkaampaa väylien kunnossapitoa. Se on myös tasapuolisempi tapa toimia.

– Aiemmin urakoitsijat kantoivat riskin teiden kunnossapidosta kokonaan yksin, nyt riskiä jaetaan tilaajan kanssa. Näin voimme myös varautua paremmin poikkeaviin sääoloihin, Rajala sanoo.

Jos urakoitsijan määrittelemä tavoitehinta uhkaa karata käsistä, Väylä neuvottelee yhdessä urakoitsijan kanssa, mitä toimenpiteitä urakan aikana tullaan tekemään.

– Urakoitsijoilta on tullut hyvää palautetta uudesta toimintatavasta. Menettely on myös läpinäkyvämpää, kun tilaajana saamme tarkemmat tiedot kaikista alihankinnan kustannuksista pääurakoitsijalta, Rajala sanoo.

Väylä kilpailutti 80 alueurakasta viime vuonna 17 kappaletta. Tämän vuoden kierroksella kilpailutetaan 13 alueurakkaa.

– Seuraavan viiden vuoden aikana kaikki alueurakat kilpailutetaan uudestaan, Rajala sanoo.

Helmikuun säät ratkaisevat

Suomen polarisoitunut säätila on pitänyt pohjoisen urakoitsijat erittäin kiireisinä, kun lunta on tullut ennätysmäärät ja aurauskalusto on ollut jatkuvasti käytössä. Etelässä aurausta on ollut vähän, mutta sen sijaan kelirikkoisille sorateille on jouduttu ajamaan soraa.

Rajalan mukaan helmikuun säät ratkaisevat, millaisia seurauksia sahaavilla sääilmiöillä on kevään routavaurioihin.

Tällä hetkellä vettä on aika paljon rakenteissa ja ojissa. Jos helmikuussa tulee kovaa pakkanen, vesi jäätyy teiden sisälle, mistä voi aiheutua hankalat routakelit eteläisessä Suomessa.

– Lapissa on tällä hetkellä yli metrin verran lunta, mistä voi seurata keväällä tulvia teille, jos lumet alkavat sulaa nopeasti, Rajala sanoo.

Optimaalisin sää olisi hänen mukaansa pikkupakkanen, jolloin tiet routaantuisivat vain jonkin verran, mutta routiminen ei etenisi kovin syvälle.

Aurinkoiset päivät nopeuttaisivat sulamista, kosteus haihtuisi maasta nopeammin ja maan kuivuminen olisi helpompaa. Sateiset päivät lisäisivät kosteutta ja aiheuttaisivat ongelmia sulamisvaiheessa.

OP sosiaalisessa mediassa