Rahala-blogi – Otsikoissa pörssiromahdus – Mitä piensijoittajan pitäisi nyt tehdä?

Tuomas Rajala
Tuomas Rajala

op.median toimituspäällikkö

”Tervetuloa osakemarkkinoille” –lausui pitkän linjan ekonomisti kun Helsingin Pörssi avautui maanantaina kolme prosenttia pakkasella. Tervetulontoivotus oli suunnattu tuoreille osakesäästäjille, jollaiseksi koen itseni.

Tuomas Rajala
Tuomas Rajala

op.median toimituspäällikkö

Lausahduksesta tuli mieleen pojittelu, jollaista sain maistaa alkaessani pelaamaan jalkapalloa ikämiesten sarjassa. Siellä minua kutsutaan edelleen – 39-vuotiaana – pojaksi. Strategi tuntui olevan hyvillään siitä, että pörssin pitkän nousukauden aikana aloittaneet sijoittajanoviisit eivät olleen vielä todistaneet pörssimaailman todellista luonnetta. Haha, nytpä ovat, tuntui strategi ajattelevan.

Täytyy myöntää, että ensimmäinen romahdus ei itselläni ollut mielessä näin pian sen jälkeen kun aloin pistää säästöjäni poikimaan. Kauneimmissa kuvitelmissani homma olisi mennyt niin, että olisin ehtinyt kartuttaa varantoani mukavasti ennen pörssin notkahtamista. Toisin kävi, sillä laskujen ennustaminen on varsin hankalaa puuhaa.

Kukaan ei tunnu tietävän täsmälleen mistä näin radikaali lasku johtuu. Kaikki lähti liikenteeseen Wall Streetiltä, joka on maailman pörssikaupan keskus. Näin ainakin olen ymmärtänyt. Tämän viikon maanantai oli Yhdysvalloissa musta, sillä pörssi sulkeutui 4,6% miinuksella.

Yhdysvaltain suurimpia yrityksiä seuraava S&P 500 –indeksi puolestaan painui maanantaina kahdeksan prosenttia pakkaselle. Luku kuulostaa suurelta, mutta finanssikriisin 60 prosentin lukemista ollaan silti hyvin kaukana.

Kun jenkkimarkkinassa on taloudellinen maanjäristys, tuntuvat sen seuraukset myös Euroopassa. Ja samoin Aasiassa. Nikkei laski päivässä seitsemän prosenttia. Meillä vaikutukset olivat pienemmät, mutta pitkän nousukauden jälkeen tällainen lasku toki karmaisee.

Miksi ihmeessä romahdus alkoi Yhdysvalloissa? Laskua edeltäneen viikon perjantaina Yhdysvalloissa julkaistiin uudet palkkatiedot. Ne enteilivät inflaation (rahan arvon heikkeneminen) kiihtymistä ja ohjauskorkojen mahdollista nostamista. Valmiiksi hermostunut sijoitusmarkkina reagoi paniikkinappulalla.

Oma osakesijoittamisen historiani on vasta muutaman kuukauden mittainen. Kun kuulin pörssin romahtamisesta kollegaltani, oli ensimmäinen reaktio syvä epätoivo: olen menettänyt kaiken osakkeisiin sijoittamani. Teki mieli työntää pää pensaaseen. Kuulin korvissani varovaisen vaimoni puheen: ”Miehän sanoin, että siellä voi menettää kaiken. Parempi säästää tilille.”

Hetken pohtimisen jälkeen uskaltauduin kuitenkin katsomaan oman arvo-osuustilini tilanteen. Sydän pamppaillen kirjauduin mobiilipalveluun katsomaan madon lukuja. Pienoiseksi yllätykseksi varantoni eivät olleetkaan sulaneet nollaan, vaan muutaman tuhannen euron arvoiset sijoitukseni olivat tulleet alas vajaat 200€ niiden ostohetkestä.

Mitä piensijoittajan pitäisi tässä tilanteessa tehdä? Vastaus on perin yksinkertainen: ei yhtikäs mitään. Ainakaan silloin jos oma sijoitusstrategia tähtää pitkäaikaisempaan vaurastumiseen, kuten omalla kohdallani. En hae osakemarkkinoilta nopeita voittoja, vaan pidemmän tähtäimen onnistumista.

Oman strategian tekeminen sijoittamisen aloittamisessa on tärkeää erityisesti silloin kun markkinoilla tapahtuu jotain odottamatonta. Tällaisesta tyypillisin esimerkki on pörssiromahdus. Silloin strategia tulee tarpeeseen. Se on asia, johon sijoittaja voi nojata hädän hetkellä.

Se, jäävätkö maailman pörssien laskut tähän, on liki mahdotonta ennustaa. Mielipiteitä on varmasti monia. Mutta yksi asia on kuitenkin selvää: se mikä menee alas, tulee myös ylös. Ja valitettavasti toisin päin. Todistettu fakta on kuitenkin se, että pidemmällä syklillä pörssikurssit ovat nousseet suuristakin laskuista takaisin nousu-uralle.

OP sosiaalisessa mediassa