Miten suomalainen vaurastuu?

Kukapa meistä ei haluaisi vaurastua. Se vain tuntuu olevan arkipuheissa kovin hankalaa: rahat riittävät juuri ja juuri elämiseen, miten tässä nyt voisi vielä vaurastua? Suomessa on aina ollut mahdollisuudet vaurastua, mutta paras tapa toimia on vaihdellut aikojen kuluessa. Tavalliselle ihmiselle vaurastuminen on useimmiten elinikäinen projekti.

Henkilökohtainen vaurastuminen tapahtuu aina jossain viitekehyksessä, joita ovat mm. yleinen taloudellinen tilanne ja koko yhteiskunta, jossa elämme. Tärkeitä ovat myös henkilökohtaiset valinnat ja ominaisuudet. Tarkastellaan lähemmin yhteiskunnallisia olosuhteita vaurastumisen viitekehyksenä. Esitän heti aluksi väitteen, jonka mukaan Suomi on yksi parhaita yhteiskuntia, joissa yksilö voi vaurastua. Usein sanotaan, että Suomen korkea veroaste, kalliit kustannukset ja myös tasapäistävä asenneilmasto olisivat vaurastumisen esteitä. Ehkä näin onkin kun edetään tarpeeksi korkealle vaurastumisen portailla. Vaurastuminen on kuitenkin eri asia kuin rikastuminen. Vauraalla ihmisellä on kohtalaisen hyvät kulutusmahdollisuudet ja riittävästi taloudellista puskuria, mutta harvemmin kuitenkin puhutaan miljoonaomaisuuksista.

Miten perustelen väitteen Suomesta hyvänä maana vaurastua? Tärkein vaurastumisen lähde isossa kuvassa yksityishenkilöille on ollut palkkatyö ja omistusasuminen. Tie rikastumiseen on taas yrittäjyys. Sijoittamisen ja säästämisen kautta tapahtuva vaurastuminen on ollut pienemmässä, mutta viimeisen noin kymmenen vuoden aikana voimakkaasti kasvavassa roolissa. Korkoa korolle -efekti on äärimmäisen tehokas työkalu vaurastumiseen pitkällä tähtäimellä.

Tärkein mahdollistaja vaurastumiseen Suomessa on laadukas ja ilmainen koulutusjärjestelmä. Se on suora ja kaikille avoin tie vaurastumiseen. Monessa maailman maassa palkkatyöllä vaurastuminen on mahdottomuus niille, joiden omat tai vanhempien varat eivät riitä kustantamaan koulutusta. Näissä maissa suunnaton määrä lahjakkuutta menee hukkaan maksullisen koulutuksen nostaessa tien pystyyn.

Suomalainen eläkejärjestelmä on myös tärkeä vaurastuttaja. Rahastoitujen varojen tuotto ja sukupolvien yli rullaava maksurasitus kerryttää sijoitustuottoja jokaiselle ja myös vapauttaa toteuttamaan omia pyrkimyksiä, kuten vaikkapa henkilökohtaista vaurastumista. Toisaalta hyvä eläkejärjestelmä voi asennetasolla ehkäistä vaurastumista. Taloudellista varautumista ei pidetä tärkeänä, kun nähdään eläkejärjestelmän turvaavan toimeentulon palkkatyön jälkeisenä aikana.

Omistusasumisen kulttuuri, asuntovelan ottaminen ja sen vähittäinen poismaksaminen yhdistettynä nouseviin asuntojen hintoihin on ollut monelle suomalaiselle tehokkain tapa kerryttää varallisuutta. Oikeastaan kysymys on ollut valtiovallan erityssuojeluksessa tapahtuvasta velkasijoittamisesta. Korot ovat olleet verotuksessa vähennyskelpoisia ja aiemmin korkosäännöstely ja inflaatio ja nyttemmin kova pankkikilpailu ovat pitäneet asuntolainojen reaalikorot kohtuullisina ja jopa negatiivisina.

Miltä tilanne näyttää tällä hetkellä? Perinteisten väylien ylle on monessa tapauksessa noussut tummia pilviä. Suomen asuntokanta sijaitsee valtaosin alueilla, joissa hintakehitys on laskevaa. Hintojen lasku on rakenteellista. Se ei ole tilapäistä suhdanneheikkoutta vaan pysyvä ilmiö. Tämä yhdistettynä kasvavaan korjausvelkaan, nouseviin korkokustannuksiin ja veronvähennyksen asteittaiseen leikkaamiseen tekevät asunnon omistamisesta useimmissa paikoissa Suomea kovin kivisen polun kulkea tienä vaurauteen. Koulutus toki kannattaa edelleen, mutta on selvää, että korkeakaan koulutus ei nykyään mitenkään takaa hyviä tuloja eikä varsinkaan tulojen varmuutta. Edellä kuvatut hyvinvointivaltion tukipilaritkin ovat koetuksella hitaan talouskasvun olosuhteissa – rahoituspohja on rapautumassa.

Miten sitten vaurastumme tulevina vuosikymmeninä? Palkkatyön, yrittämisen ja asuntosäästämisen rinnalle nousee entistä voimakkaammin säästäminen ja sijoittaminen finanssimarkkinoilla. Vastoin melko yleistä käsitystä sijoittaminen ei vaadi mitään erityistä lahjakkuutta tai tietämystä. Markkinat kyllä tuovat tuoton ennemmin tai myöhemmin, tärkeintä on olla mukana sijoitusmarkkinassa. Sijoittajan tärkein ominaisuus onkin kärsivällisyys, kurinalaisuus ja pitkäjänteisyys. Sijoittaminen ja säästäminen vaatii itsekuria aivan toisella tavalla kuin asuntovelan maksaminen. Asuntovelan kuukausilyhennyksen säntilliseen hoitamiseen on luonnollisista syistä suurempi motivaatio kuin kuukausittaiseen rahastosäästämiseen.

Vähittäissijoittajan kannalta hyvin toimivat sijoitusmarkkinat ovat Suomessa suhteellisen tuore ilmiö. Rahastot ovat lyöneet itsensä kunnolla läpi vasta viimeisen n. 15 vuoden aikana. Samaan aikaan kotitalouksien rahoitusvarat ovat nousseet n. 80 miljardista 300 miljardiin.

Meillä on nyt käsillä vahva ja pysyvä trendi – kotitalouksien vahva osallistuminen finanssimarkkinoille.

Lopuksi heitän vielä kysymyksen: oletko sinä sitä mieltä, että omistusasunto ja tuleva eläke riittävät turvamaan tärkeinä pitämäsi asiat, vai pitäisikö sittenkin säästää ja sijoittaa enemmän?

Tuoreimmat
Oi aikoja, oi tapoja - high yield markkinan ilmiöitä
"Hey, is everybody out there nuts?" Kysyy Gordon Gekko puheessaan yliopistonuorille Wall Street, Money Never Sleeps -elokuvassa. Sama tulee välillä mieleen kun katsoo high yield -markkinaa ja...
Lohen fileointi – näin käytät kalan kokonaan
Lohifile, medaljongit ja kalaliemi – tee kaikki nämä yhdestä kokonaisesta lohesta ja säästä rahaa.
Suunnittele työuran jälkeinen elämäsi – lue eläköitymisvalmentajan vinkit
Piilaakso ei ole vain nuoria startup-yrittäjiä. Teknologialaaksoa rakentamassa olleet ovat nyt eläkeläisiä, jotka toteuttavat unelmiaan ja tekevät asioita, mihin työelämässä ei ollut aikaa. Kaiken...
Rahat kaverin tilille saman tien? Näin se onnistuu
Miten puhelinnumerolla maksaminen oikein toimii? Missä tilanteissa Siirto-palvelua kannattaa hyödyntää? Entä onko se nyt varmasti turvallista ja helppoa?