Hyvät taloustaidot – matikkaa vai psykologiaa?

Osallistuin taannoin paneeliin, jossa nousi (jälleen kerran) esiin ajatus, että pitäisikö talousasioiden osuutta lisätä matematiikan opetuksessa nuorten taloustaitojen parantamiseksi. Jäin miettimään, kuinka tehokasta se olisi. Ovatko hyvät taloustaidot matematiikkaa, vai ehkä kuitenkin enemmän psykologiaa?

Suomalaisten taloudellinen lukutaito on tutkimusten mukaan kansainvälisissä vertailuissa korkealla tasolla. Näissä tutkimuksissa taloudellista lukutaitoa mitataan mm. jakolaskukysymyksillä, kysymyksillä inflaatiosta ja korosta sekä riskin ja hajauttamisen vaikutuksesta tuottoon. Kaikki ovatkin tärkeitä kysymyksiä taloudellisten vaikutusten ymmärtämiseksi.

Taloudellinen lukutaito ei kuitenkaan takaa sitä, että ihmiset tekisivät omassa elämässään taloudellisesti fiksuja päätöksiä. Taloudellinen käyttäytyminen on paljon monisyisempi kysymys, kuin vain matemaattisia taitoja. Taloudellisen lukutaidon äänekkäisiin kriitikoihin kuuluu mm. Lauren Willis, jonka mukaan taloudelliseen koulutukseen ohjatut resurssit ovat tuhlausta, koska niillä ei ole haluttuja myönteisiä vaikutuksia.

Vuosien työskentely pankissa on saanut minut vakuuttuneeksi siitä, että taloudenhallinta on enemmän psykologiaa kuin matematiikkaa. Olen esimerkiksi jo useamman vuoden ajan ollut mukana antamassa talousneuvontaa nuorille ja joukossa on ollut myös nuoria, jotka ovat ajautuneet pikavippien kautta velkakierteeseen. Kokemukseni mukaan nämä nuoret kyllä tiesivät pikavippiä ottaessaan, että niiden korot ovat korkeita ja että vanhan velan maksaminen uudella pikavipillä ei ole hyvä juttu. Kyse on enemmänkin muista tekijöitä kuin tiedon puutteesta; kärsimättömyydestä, itsekurista, sosiaalisesta paineesta, hälläväliä –asenteen iskemistä päälle ongelmien kasautuessa jne.

Sijoituspuolella esimerkkinä voisi toimia WinCapita –sijoitushuijaus Suomessa muutaman vuoden takaa. Tutkimuksen mukaan WinCapitaan sijoittaneet olivat keskivertoa paremmin koulutettuja ja hieman suurituloisempia (ja pääosin miehiä). Koulutus ei siis suojannut sijoitushuijaukselta.

Säästämiskäyttäytyminen on yksi taloudenhallinnan osa-alue, jossa psykologialla on vaikutusta. Kaikki tietävät, että säästäminen on järkevää, mutta moni ei sitä silti tee. Tyypillisesti ihmisten säästämistä selitetään tuloilla. On toki niin, että korkeat tulot ja tulojen säännöllisyys mahdollistavat säästämisen. Mutta tuore poikkitieteellisempi tutkimus* kertoo, että ihmisten ”mentaalinen aikajänne” (mental timehorizon) selittää säästämiskäyttäytymistä tätäkin enemmän. Kärsivälliset ja pidemmälle tulevaisuuteen ajattelevat ihmiset säästävät enemmän tulotasosta riippumatta.

Tieto ei siis yksinään ei takaa sitä, että ihmiset tekevät hyviä taloudellisia päätöksiä. Taloudenhallinta on sekä matikkaa että psykologiaa, allekirjoittaneen mielestä jälkimmäistä jopa enemmän. Willsin kritiikin vastaisesti olen ehdottomasti sitä mieltä, että taloustaitojen opettaminen koulussa on tärkeää ja kuuluu peruskansalaistaitoihin. Mutta matemaattisten perustietojen lisäksi tarvitaan pientä matkaa oman mielen sopukoihin; itsetuntemusta ja omien rahaan liittyvien asenteiden ja käyttäytymismallien tiedostamista.

Lähteitä:

Kansantaloudellinen aikakauskirja 1/2016, Kalmi ja Ruuskanen: Suomalaiset pärjäävät taloudellisessa tietämyksessä ja käyttäytymisessä hyvin suhteessa muihin maihin

Kansantaloudellinen aikakauskirja 2/2013, Kalmi: Taloudellinen lukutaito ja sen kritiikki

Ville Rantala: Keeping Up with the Ponzis, 2016

https://www.psychologytoday.com/blog/loaded/201701/time-is-money-not-you-think

Tuoreimmat
Sinilevää on nyt poikkeuksellisen runsaasti – myös pesu- ja löylyvedestä voi sairastua
Sinilevää on nyt poikkeuksellisen runsaasti – myös pesu- ja löylyvedestä voi sairastua
Lähes koko Suomenlahti on sinilevän peitossa, ja levää on paljon myös järvissä. Jos vesi on vihreää, uimaan ei pitäisi mennä – myös sinileväinen löylyvesi voi aiheuttaa hengitysoireita.
Mikä puhelin lapselle? Kiinnitä huomio kokoon ja hintaan
Mikä puhelin lapselle? Kiinnitä huomio kokoon ja hintaan
Lapsen ensimmäiseksi puhelimeksi kannattaa hankkia keskihintainen laite ja suojata se kolhuja vastaan.
Kiitos! – omistaja-asiakkaat tekivät taas hyvää
Kiitos! – omistaja-asiakkaat tekivät taas hyvää
OP Pohjois-Savon Omistaja-asiakas tekee hyvää –kampanja päättyi vuoden 2017 loppuun ja kampanjan viimeiset lahjoitukset jaettiin huhtikuussa järjestetyissä lahjoitustilaisuuksissa.
Kesäduuni lasten liikuntaleirillä
Kesäduuni lasten liikuntaleirillä
Liikunnan parissa työskentely on kiinnostanut minua jo pitkään, ja etenkin ohjaajan roolissa oleminen. Esimerkiksi tanssituntia vetäessä itselle tulee onnistunut fiilis, kun ihmisistä näkee, miten...

OP sosiaalisessa mediassa