Miten koriksella tienaa Suomessa? Ex-koripalloammattilainen kertoo

Suomalainen koripallo on raivannut pikavauhtia tiensä suomalaisten penkkiurheilijoiden sydämeen. Koripallon EM-kisoissa vakuuttavasti esiintynyt Susijengi on aiheuttanut paikoin jopa hurmosta. Siinä sivussa kisoissa on syntynyt myös uusi suomalainen supertähti: Lauri Markkanen.

213-senttinen ja 20-vuotias Markkanen on kovaa vauhtia nousemassa koripalloeliittiin, sillä nuori mies varattiin NBA-liigaan varausnumerolla seitsemän. Markkanen tulee palloilemaan legendaarisen Chicago Bullsin riveissä ja palkkakuitissa lukee ensimmäisen kauden kohdalla mukavat 2,84 miljoonaa euroa.

NBA-liigan palkkatulot ovat luonnollisesti hurjia, sillä Markkasen tilipussi on lajin huippuihin verrattuna varsin kohtuullinen. Mutta millaisella korvauksella ammattilaiset palloilevat Suomessa?

– En uskaltaisi sanoa, että niillä tienesteillä rikastutaan, mutta kyllä ammattipelaajan palkalla pystyy elämään sinänsä ihan huoletonta elämää, kertoo entinen ammattilaiskoripalloilija Ville Mäkäläinen.

Mäkäläinen lopetti pelaajauransa tänä kesänä ja sitä ennen oranssia nahkakuulaa mies ehti pyöritellä vuodesta 2001 saakka. Maajoukkueessakin Mäkäläinen nähtiin vuosina 2007-2009. Nykyään korismies tekee päivätöitä ja tienaa leipänsä urheilukenttien ulkopuolella. Plakkarissa on viittä vaille valmis gradu, jota kohti Mäkäläinen aloitti kouluttautumaan jo aktiivivuosinaan.

Mitä Mäkäläisen mainitsema huoleton elämä sitten tarkoittaa. Jos käytetään esimerkkinä Susijengin turnauksessa osallistuvia pelaajia, niin vuonna 2015 Teemu Rannikko tienasi palkkatuloja 71 070€ ja Tuukka Kotti 61 412€. Rahakkaan NBA-diilin neuvotellut Lauri Markkanen puolestaan tienasi vuonna 2015 vaivaiset 1 399€. Suurin osa pelaajista asettuu noiden kahden välille.

Rahaa sivuun ensimmäisestä tilistä saakka

Tulevaisuuden turvaaminen onkin yksi tärkeimmistä asioista urheilu-uran aikana, sillä loukkaantuminen saattaa katkaista lupaavana alkaneen uran yhdessä yössä. Se saattaa tulla yllätyksenä, mikäli asialle ei uhraa yhtään aikaa uransa aikana.

– Itse aloin säästämään ja sijoittamaan rahoja ensimmäisestä palkasta lähtien.

Vaikka entistä suurempi osa korisliigassa palloilevista pelaajista ansaitsee urheilemalla elantonsa, on palkoissa suuria eroja. Karkeasti porukan voi jakaa kahteen osaan: niihin jotka tienaavat elantonsa ja niihin, jotka pelaavat koripalloa vaikkapa opiskelujensa ohella. Ammattilaisten palkka muodostuu tukijärjestelmistä, seuran maksamasta korvauksesta ja joskus henkilökohtaisista sponsoreista.

Onneksi entistä suurempi porukka koripalloilijoista pystyy elättämään itsensä pelaamalla, sillä urheilu-uran ja työelämän yhdistäminen ei ole ihan yksinkertainen homma. Pelaajilta vaaditaan koko ajan enemmän ja treenaaminen on täysin ammattimaista toimintaa.

– Kun susijengi esiintyy tuolla kentällä, niin se on vain pintaraapaisu siitä mitä urheilija joutuu tekemään. Mä en voi suositella urheilua kaikille, nauraa Mäkäläinen.

Mihin ne valtion tuet oikein menevät?

Valtio tukee eri lajiliittoja vuositasolla 22 miljoonalla eurolla, joka jaetaan eri liittojen kesken. Koripalloliitolle veikkausvoitoista koostuvista rahoista annettiin vuonna 2015 vajaat miljoonaa euroa. Vähemmän rahaa jaettiin ainoastaan ratsastajainliitolle ja golfliitolle. Suurimpia voittajia oli luonnollisesti lätkä, mutta suhteellisesti eniten rahaa upotettiin voimisteluun.

Tuosta korikselle annetusta 800 000 eurosta menee Mäkäläisen mukaan leijonanosa jauhaantuu byrokratian rattaisiin. Rahan jakamisen suhteen entisellä korisammattilaisella olisi parempi toimintaehdotus:

– Paras tapa olisi se, että valtio hoitaisi harjoittelupaikat sellaiseen kuntoon, että voitaisiin harrastaa ja tehdä. Silloin tuki menisi ruohonjuuritasolle ja raha jota kerätään menisi oikeaan paikkaan.

Mäkäläinen tietää mistä puhuu. Jokin aika sitten valtion urheiluseuroille maksamia tukia ja niiden käyttöperusteita alettiin tutkia tarkemmin. Epäselvyyksiä oli erityisesti olympiakomitean rahankäytössä, mutta samalla ryhdyttiin seuraamaan tarkemmin myös muita lajiliittoja.

– On hyvä, että näitä tarkastellaan, toteaa Mäkäläinen.

Sponsorit maksavat lähes kaiken

Ylivoimaisesti suurin tulonlähde koripalloseuralle ovat kuitenkin sponsorirahat. Sponsorisopimuksista tulevilla rahoilla katetaan käytännössä lähes koko seuran toiminta, mutta pelaajakohtaisia sopimuksia on harvassa.

– Käytännössä omia sponsoreita on ihan muutamalla huippupelaajalla ja nekin on lähinnä näitä tossusponsoreita.

Potentiaali sponsoroinnille olisi Ville Mäkäläisen sanoin ”hirveä”. Erityisesti Susijengin ympärillä vellova hype on käsin kosketeltavaa ja tällaista ilmiötä kannattaisi hyödyntää laajemmin. Siinä voittaisivat kaikki: sponsorit, pelaajat, seurat ja koko suomalainen koripallo.

Entinen korisammattilainen peräänkuuluttaa erityisesti sosiaalisen median voimaa. Siellä ihmisille voidaan tarjota tarinoita ja luoda ilmiöitä. Niitä urheilun ja yritysten välisessä bisneksessä hyödynnetään aivan liian vähän.

Ville Mäkäläinen toimii Pelimies.com sivuston kolumnistina Koripallon EM-kisojen ajan.

Tuoreimmat
Tulevaisuutta rakennetaan puun varaan
Puurakentamisen suosio kasvaa hinnasta huolimatta. Suosiota vauhdittavat erityisesti julkinen rakentaminen ja puukerrostalot. Joensuuhun on suunnitteilla Suomen korkein kerrostalo.
Koukuttavaakin koukuttavammat työmatkat
Merja Naroma kulkee saaressa sijaitsevaan toimistoonsa laivalla. Martti Virtanen taas ajaa autolla, jonka hän pistää työpäivän päätteeksi latauspistokkeeseen.
Hyvää mieltä itselle ja tarvitseville
Joulu on hyvien tekojen juhlaa. Turun seudulla voit jakaa hyvää mieltä apua tarvitseville ja saada samalla ripauksen joulutunnelmaa myös itselle osallistumalla nyt starttaaviin joulukeräyksiin....
Omistaja-asiakas, tervetuloa joulukonserttiin!
OP Turun Seudun perinteinen joulukonsertti kutsuu omistaja-asiakkaita Mikaelinkirkkoon nauttimaan jouluisista sävelistä.

OP sosiaalisessa mediassa