Puhdas pallo kaikille - Näin Eurooppa irtautuu päästöistä vuoteen 2050 mennessä

Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen on ihmiskunnan kohtalonkysymys. EU-komission uusi strategia näyttää, kuinka Euroopasta saadaan ilmastoneutraali. Se vaatii järeitä toimia, paljon rahaa ja elintapojen muutosta ihan jokaiselta.

Vastuullisuus
18.1.2019

Yli yhdeksän miljoonan eläinlajin ekosysteemiä uhkaa tuho, kaikki korallit kuolevat, ja subtrooppiset alueet menettävät kolmanneksen makeasta vedestä. Näin käy, jos maapallon lämpötila nousee kaksi astetta.

Tuloksena jopa sadat miljoonat ihmiset joutuvat ilmastopakolaisiksi, ruokapula pahenee ja konfliktit lisääntyvät. YK:n kansainvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n raportin mukaan uhkakuva vältetään, jos lämpeneminen saadaan rajattua korkeintaan 1,5 asteeseen esiteollisesta ajasta.

Se vaatii kuitenkin järeitä toimia ja pian. Seuraavat 12 vuotta ovat ratkaisevan tärkeitä. Nykyisillä päästövähennyksillä tavoitteeseen ei päästä, vaan lämpeneminen nousee 3 asteeseen.

EU-komissio julkisti marraskuun lopussa strategian, jolla Euroopasta saadaan ilmastoneutraali talous vuoteen 2050 mennessä.

– IPCC:n raportti osoitti tieteellisesti, miksi lämpeneminen on rajattava 1,5 asteeseen ja miksi asiassa on toimittava nyt, perustelee EU-komission ilmasto- ja energia-asioista vastaava tiedottaja Anna-Kaisa Itkonen.

Kahdeksan skenaarion visio

Strategia teki EU:sta maailman ainoan merkittävän talousalueen, jolla on selkeä ilmastoneutraali visio. Itkonen huomauttaa, että strategiassa ei esitetä uutta lainsäädäntöä, vaan vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymistä hahmotellaan kahdeksan skenaarion kautta.

Skenaarioissa näytetään, mitä vaihtoehtoja jäsenmailla, yrityksillä ja kansalaisilla on käytettävissä ja miten talouden muuntaminen ilmastoneutraaliksi voi samalla lisätä EU-maiden kilpailukykyä ja parantaa ihmisten elämänlaatua.

– Matka tavoitteeseen on vähintään yhtä tärkeä kuin itse tavoite. Siksi EU-komissio ei halunnut heittää pöydälle lukuja, vaan hahmotella, mitä on tapahduttava, jotta Eurooppa pääsee eroon päästöistä, toteaa Itkonen.

Ilmastoneutraalin talouden kannalta strategisesti tärkeimmät alat ovat energiatehokkuus, uusiutuvat energialähteet, liikenne, teollisuus ja kiertotalous sekä infrastruktuuri, biotalous ja luonnolliset hiilinielut. Esimerkiksi teollisuudessa valtaosa kasvihuonekaasupäästöistä syntyy lämmitysprosesseista. Nämä päästöt saadaan alas siirtymällä uusiutuvaan sähköön, kestävään biomassaan, synteettisiin polttoaineisiin ja vetyyn sekä tehostamalla toimintaa.

Mikään ratkaisu ei yksin riitä nettonollapäästöjen saavuttamiseksi, vaan niiden lisäksi tarvitaan laajamittaista luonnon hiilinielujen hyödyntämistä sekä muutoksia liikkumistottumuksissa ja elintavoissa.

Myös hiilidioksidin talteenotto ja varastointi ovat keskeisiä jäljellä olevien päästöjen osalta. Esimerkiksi energiasektorista on pitkällä aikavälillä tehtävissä liki hiilineutraali, mutta maataloustuotantoon sisältyy väistämättä päästöjä.

– Hiilineutraaliin maailmaan siirtyminen edellyttää isoja muutoksia koko yhteiskunnassa ja kaikilla elämänalueilla, painottaa Itkonen.

Elinkeinoelämän asenne muuttunut

Vision keskiössä ovat kuluttajien käyttäytymisen ja elintottumusten muuttaminen.

– Meidän on saatava 500 miljoonaa eurooppalaista mukaan. Ilman heitä emme onnistu, EU-komission tiedottaja toteaa.

Valtaosa kuluttajista haluaa EU:n keskittyvän ilmastonmuutoksen torjumiseen. Marraskuussa julkistetun Eurobarometri-kyselyn mukaan 93 prosenttia eurooppalaisista pitää ilmastonmuutosta ihmisen toiminnan tuloksena ja melkein yhtä moni uskoo, että ilmastonmuutoksen torjuminen voi luoda talouskasvua ja työpaikkoja Eurooppaan.

Myös Energiateollisuuden Brysselin toimistoa johtava Joona Turtiainen toivottaa komission vision tervetulleeksi. Pitkäjänteisyys ja ennakoitavuus ovat yritysten kannalta avainasioita.

– Ilmastoneutraali tavoite ei tullut yllätyksenä. Tähän saakka yrityksiltä on odotettu tekoja, mutta ohjauskeinot eivät ole vieneet samaan suuntaan. Nyt EU-tasolla on olemassa selkeä tahtotila.

Strategia on Turtiaisen mukaan myös poliittisesti taitavasti laadittu. Jäsenmaille ei tarjota erilaisia vähennysprosentteja, joista pitäisi löytää poliittinen sopu. Sen sijaan todetaan, että Euroopasta on saatava ilmastoneutraali. Puutteitakin löytyy.

Lämmitys aiheuttaa nykyisellään lähes puolet päästöistä Euroopassa, mutta strategiasta puuttuu Turtiaisen mukaan näkemys, miten lämmityksen päästöt saadaan alas.

Muutosten toteuttaminen vaatii myös paljon rahaa. EU-komissio suunnittelee käyttävänsä seuraavalla rahoituskaudella ilmastonmuutoksen torjuntaan 25 prosenttia EU:n budjetista.

Lisäksi EU-tason investointiohjelmia kasvatetaan. Rahaa varataan myös jäsenmaiden tukemiseen. Valtaosa aineellisista ja aineettomista investoinneista on kuitenkin tultava yksityisiltä yrityksiltä. Eurooppalaisia sähköntuottajia edustava Eurelectric arvioi, että vuositasolla tarvitaan 89-111 miljardia euroa, että Euroopan energiasektori, liikenne, teollisuus ja rakennusala saadaan ilmastoneutraaleiksi.

Pelkästään kotimaisen energiasektorin on investoitava parin vuosikymmenen aikajänteellä satoja miljoonia euroja. Turtiainen huomauttaa, että muutos on samalla myös iso mahdollisuus kotimaiselle energia-alalle, sillä sähköä ja kaukolämpöä tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän, kun fossiilisista polttoaineista luovutaan.

Turtiaisen mukaan yritysmaailman asenne ilmastopolitiikkaa kohtaan on muuttunut parin viime vuoden aikana. Entistä useampi ymmärtää, että tekemättä jättäminen koituu lopulta kalliimmaksi. Pohjoismaissa yli 60 johtavaa yritystä ja järjestöä on allekirjoittanut vetoomuksen, jossa vaaditaan ilmastoneutraaliutta. Mukana ovat Suomesta muun muassa Kone, Fazer, Stora Enso, Fortum ja Wärtsilä. Samalla linjalla ovat Unileverin ja energiajätti Engien ja EDF:n kaltaiset yhtiöt.

Tekoja, ei pelkkiä puheita

Ilmastopolitiikan suhteen Suomi on muiden Pohjoismaiden ohella yksi Euroopan kunnianhimoisimmista maista. Suomi tavoittelee itsekin ilmastoneutraaliutta ja selvitystyö oman pitkän aikavälin strategian osalta on parhaillaan käynnissä.

Jokaisen jäsenmaan on ensi vuoden aikana toimitettava EU-komissiolle vuoteen 2050 ulottuva ilmastostrategiansa. Itkosen mukaan on tärkeää, että ilmastoneutraalista visiosta puhutaan muuallakin kuin EU-maiden johtajien keskuudessa.

– Toivomme, että tämä nousee keskusteluun yrityksissä, järjestöissä, kaupungeissa ja yksittäisten ihmisen keskuudessa, koska visio vaatii muutosta kaikilta.

Ilmastoneutraali visio on nostanut EU:n ainutlaatuiseen asemaan kansainvälisesti. Itkosen mukaan Eurooppa seisoo polarisoituneessa maailmassa rauhallisessa keskiössä. EU voi ojentaa käden melkein joka suuntaan.

– Emme ole ainoastaan pitäneet lupauksiamme vaan ylittäneet ne. Olemme saaneet tällä kaudella maaliin lainsäädännön, jolla EU-alueen päästöt tippuvat 45 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, muistuttaa Itkonen.

Mutta EU-alue vastaa globaalisti vain 10 prosentista päästöjä. On selvää, että muut maanosat on saatava mukaan. EU:n on kuitenkin näytettävä tietä. Muista maanosista ei tarvittavaa johtajuutta nyt löydy.

Lue lisää
Yksityiskouluja markkinoidaan ratkaisuna oppimishaasteisiin

Yksityiskouluja markkinoidaan ratkaisuna oppimishaasteisiin

Peruskouluissa oppiminen voi jäädä puutteelliseksi kuntien resurssipulan vuoksi. Voisivatko yksityiskoulujen lukukausimaksujen salliminen ja maksullinen yksityisopetus tuoda ratkaisuja ongelmaan?

Opiskelijan aika on koulutuksen suurin kustannus

Opiskelijan aika on koulutuksen suurin kustannus

Korkeakoulutus maksaa yhteiskunnalle, mutta se myös tuottaa hyvin. Asiantuntijat pohtivat, miten koulutuksen hyötyjä kannattaa mitata.

Liikunta katosi lasten arjesta

Liikunta katosi lasten arjesta

Vain alle puolet suomalaisista lapsista ja nuorista liikkuu suosituksen mukaisesti. Vain osa vanhemmista kannustaa lapsiaan liikkumaan.

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa