Vietävän hyvää koulutusta

Huippulaadukas, tasa-arvoinen ja ketterä koulutus on Suomen vahvin brändi maailmalla. Kysyntää riittää, mutta mistä johtuu, että suomalainen koulutusvienti on vasta nyt käännekohdassa?

Uusi työ
13.4.2018

Suomen koulutusvienti on syntynyt väärin päin. Ensin oli kysyntä, vasta sitten mietittiin mitä myytäisiin. Kiinnostus suomalaista koulutusta kohtaan heräsi reilut 10 vuotta sitten, kun OECD alkoi julkaista koululaisten oppimista mittaavaa Pisa-tutkimusta. Sen tuloksissa loisti yksi maa: Suomi. Yhtäkkiä kaikki halusivat palasen pohjoisen maan koulutusihmeestä.

– Ulkomaalaiset tahtoivat ostaa Suomen koulusta, mutta miten sellainen paketoidaan ja hinnoitellaan? kysyy koulutusviennin suurlähettiläs Marianne Huusko.

Koulutusjärjestelmiä ei voi kopioida ja yksittäisten koulujen operoinnissa tulevat pian rajat vastaan. Siksi Suomessa päätettiin, että koulutusviennistä rakennetaan laajaa liiketoimintaa. Suunnittelu oli aloitettava nollista. Ensin oli muutettava asenteet.

– Pelkästään sen ajatuksen sisäistäminen, että julkista koulutusta voi myydä ja vielä yksityisille koulutustoimijoille, otti aikansa, toteaa Huusko.

Monissa maissa koulutustoiminta on yksityissektorin isoa bisnestä. Suomessa lähes kaikki koulutus kuuluu julkisen sektorin tehtäviin. Alussa oli pula resursseista. Koulutuksen tuotteistaminen ja kansainvälisessä koulutusbisneksessä tarvittavien taitojen hankkiminen veivät aikaa. Lisäksi kiinnostuksesta kauppoihin on usein ainakin parin vuoden matka.

Huusko huomauttaa, että Suomi on koulutusviennissä nuori tulokas. Britannian, Saksan, Australian ja USAn kaltaiset maat ovat tehneet valtion ja yksityisen sektorin koulutusvientiä jo lähes sata vuotta.

Suurlähettiläs, Huusko

Huusko on tiettävästi maailman ensimmäinen koulutusviennin suurlähettiläs.

Koneisto valmiina

Nyt koulutusviennin oppivuodet alkavat olla takana. Valtionhallinnon puolella koulutusviennillä on oma kasvuohjelma ja tekijät. Huusko on tiedettävästi maailman ensimmäinen suurlähettiläs, joka keskittyy kokopäiväisesti koulutusvientiin. Valmiina on testattuja tuotteita, palveluita, konsepteja ja oppilaitosklustereita. Ennen kaikkea alalle on noussut lupaavia kansainvälisesti suuntautuneita yrityksiä. Yksi niistä on nuorille myönteistä teknologiaoppimista tarjoava Mehackit.

Mehackitin toimitusjohtaja Heini Karppisen mukaan jopa alan toimijoiden on vaikea ymmärtää koulutusviennin hajanaista kenttää. Digisovelluksia kehittelevä start-up on osa koulutusvientiä. Samoin kuin suomalaista pedagogiikkaa maapallon toisella puolella hyödyntävä sairaanhoitaja tai ihmiset, jotka tulevat Suomeen saamaan koulutusta.

– Olisi parempi puhua oppimisen viennistä koulutusviennin sijaan, sillä lopputuloshan on oppiminen, ehdottaa Karppinen.

Huusko myöntää, että koulutusvienti on monenkirjava käsite. Ja milloin verkostoituminen ja vuorovaikutus muuttuvat vienniksi? Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan ”koulutusvienniksi luetaan kaikki koulutukseen, koulutusjärjestelmään tai osaamisen siirtoon pohjautuva liiketoiminta, josta muotoillusta tuotteesta tai palvelusta ulkomainen taho maksaa”.

Ytimessä on siis bisnes. Mehackit tekee sitä tuomalla luovan teknologiaoppimisen luokkahuoneisiin. Yritys tavoittelee asiakkaikseen etenkin suuria yrityksiä ja kouluketjuja. Monessa maassa laki velvoittaa isot yritykset käyttämään pienen osuuden liikevaihdostaan yritysvastuutoimintaan. Tällöin Mehackit astuu kuvaan kumppaniksi.

Heini Karppisen luotsaama Mehackit suuntaa maailmalle.

Julkinen ja yksityinen saman pöydän ääreen

Huuskon mukaan koulutusvienti kärsii yhä pirstaleisuudesta. Valtaosa yrityksistä on muutaman hengen organisaatioita, jotka tarjoavat kapeaa erikoisosaamista. Yksi koulutusviennin suurlähettilään päätehtävistä onkin auttaa yrityksiä eteenpäin ja luoda yhteistyökulttuuria julkisen ja yksityisen sektorin välille. Sillä saralla riittää työtä myös Karppisen mielestä.

Hän oli mukana tekemässä koulutusvientikartoitusta Tekesin Future Learning Finland -koulutusklusterihankkeen päätteeksi. Hankkeen tarkoituksena oli antaa viranomaistukea alan yrityksille. Ohjelma paljasti, kuinka erilaisia yritysten tarpeet ovat. Aloittelevalle start-upille tärkeintä on päästä testaamaan tuotetta, mutta vuosikymmenen koulutusvientiä tehneen ammattikorkeakoulun tuen tarve on erilainen. Kokeneilla toimijoilla on verkostoja ja tietotaitoa, start-upeilla taas ideoita. Nämä on saatava kohtaamaan paremmin.

Mehackitin toimitusjohtaja kiittelee, että julkisella taholla tehdään tosissaan töitä koulutusvientiyritysten tukemiseksi. Uudessa kasvuohjelmassa on mukana 80 alan yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa. Ohjelman tavoitteena on nostaa suomalaisen koulutusviennin arvo 260 miljoonasta 360 miljoonaan euroon tämän vuoden loppuun mennessä.

– On löydettävä ratkaisuja, joissa julkisen tahon pedagoginen osaaminen yhdistetään yritysten ideoihin ja osaamiseen, summaa Huusko ohjelman tavoitteita.

Esimerkkejä löytyy. Espoon kaupungin ja yritysten 6Aika -yhteistyöalusta helpottaa koulutusalan start-uppien pääsyä luokkahuoneisiin. Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK:n ja Sopranosin yhteishanke puolestaan vie suomalaisia tutkintoja digipohjaisiksi.

Vientiä lähes joka mantereelle

Koulutusvientiyritysten tulevaisuus näyttää valoisalta. Monen yrityksen vuosikasvu on yli 200 prosenttia. Kysyntää riittää etenkin digitaalisista oppimisympäristöistä ja oppimispeleistä, mutta myös perinteisemmästä opetuksesta.

Yritysvetoisesti on tuotteistettu onnistuneesti myös suomalainen päiväkoti. Suomesta löytyy kaikkea. Digitaalinen koulutusvienti ratkaisee myös laajentumisongelman: ihmisten ei tarvitse olla fyysisesti paikalla tarjoamassa koulutuspalveluita.

Julkisen koulutusviennin yksi kysytyimmistä konsepteista on opettajankoulutus. Suomalaiset osaajat auttavat paikallisia opettajia parantamaan järjestelmiä suomalaisin opein. Toinen tähtituote on ammattikoulutuksen vienti.

Huusko huomauttaa, että Suomen ammatillinen koulutus on maailman huippuluokkaa. Yksitoista toimijaa myy suomalaisia tutkintoja maailmalle ja tutkintoperusteet mukautetaan tarpeiden mukaan. Esimerkiksi pakolaisleireillä Ugandassa on nyt mahdollista suorittaa suomalainen yrittäjätutkinto.

Ostajat löytyvät useimmiten kehittyvistä talouksista. Persianlahden alue samoin kuin Kiina, Kaakkois-Aasia ja Latinalainen Amerikka ovat isoimmat kauppakumppanit. Suuri osa kaupasta tehdään yksityisten koulutusalan toimijoiden kanssa, mutta koulutusta myydään myös julkiselle sektorille.

Maailmalla suurinta bisnestä on korkeakoulututkintoihin liittyvä vienti. Viimeaikainen päätös lukukausimaksujen perimisestä ETA-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta antaa edellytykset tarjota suomalaisia tutkintoja maailmalle.

Huusko aikoo jatkossa panostaa enemmän myös Maailmanpankin, EU:n ja muiden järjestöjen rahoittamiin kansainvälisiin hankintoihin. Niissä liikkuvat valtavat euromäärät.

Maailmanparannustyötä

Viime vuosina Suomi ei ole pärjännyt Pisa-tuloksissa enää yhtä loistavasti. Mutta Karppinen ja Huusko eivät ole huolissaan. Suomi on yhä maailman huippua mitattaessa esimerkiksi innovatiivisuutta, lasten tyytyväisyyttä ja lukutaitoa. Tuore Maailman talousfoorumin kilpailukykyindeksi nostaa sekin Suomen maailman ykköseksi perusopetuksessa. Korkeakoulutuksessa maamme on kakkonen heti Singaporen jälkeen.

– Suomalainen koulutusosaaminen on niin luja ja monialainen, etteivät yksittäiset tutkimukset vaikuta siihen, toteaa Huusko.

Oppimisen haasteet ovat samat lähes joka maassa. Teknologinen murros mullistaa opetuksen ja koulutusjärjestelmät. Digitalisaation lisäksi asiakaslähtöisyys ja kehittyvien maiden nuorentuva väestörakenne tarjoavat kasvavia vientimahdollisuuksia.

– Suomella on edellytykset nousta inhimillisen osaamisen ja automaation yhdistämisen mallimaaksi, visioi Karppinen.

Huusko muistuttaa, että koulutusvienti onkin todellista maailmanparannustyötä. Suomi antaa maille eväitä kehittää yhteiskuntiaan. Samalla suomalaisen viennin kuvaa muutetaan vahvasti palveluiden suuntaan ja alan toimijat saavat rahaa kassaan.

– Lisäksi koulutusvienti kirittää suomalaista järjestelmää kehittymään jatkuvasti. Meidän on huolehdittava, että pysymme maailman parhaana koulutusmaana, toteaa Huusko.

Koulutusviennin lukuja meiltä ja maailmalta

60-80 prosenttia

Valtaosa suomalaisen koulutusviennin ostajista on yksityisiä toimijoita. Esimerkiksi Brasiliassa yksityissektori vastaa maan koulutusjärjestelmästä 80 prosenttisesti.

17,5 miljardia puntaa

Maailman koulutusviennistä suurin osa on opiskelijoiden tuontia. Britanniassa tutkinto-opiskelijoiden osuus koulutusviennistä on 75 prosenttia. Australian 19,1 miljardin dollarin arvoisesta koulutusviennistä tutkintojen osuus on 18,5 miljardia.

1 miljoona

Suomalaiset koulutusvientialan yritykset ovat pieniä. Vain kymmenkunta yritystä ylittää miljoonan euron liikevaihdon. Edtech eli teknologiaoppimispalvelut ovat iso boomi maailmalla. Edtech-yrityksiä toimii Suomessa jo noin 300.

73,8 prosenttia

Ulkoministeriön 53:ssa maassa toteuttaman kyselyn mukaan lähes 74 prosenttia on kiinnostunut ostamaan suomalaista ammatillisen koulutuksen tai perusopetuksen osaamista. Opettajankoulutus kiinnosti vielä enemmän.

200

Opettajakoulutus on Suomen julkisen koulutusviennin tähtituote. Saudi-Arabiasta vieraili hiljattain 200 opettajaa Suomessa puolen vuoden ajan oppeja saamassa.

Lue lisää
Onko osuustoimintatutkimuksessa buumi?

Onko osuustoimintatutkimuksessa buumi?

Suomalaisilla on ammottava aukko osuustoimintatietämyksessä. Suurin osa kansasta ei tiedä, mistä neljännes maamme bruttokansantuotteesta tulee.

Taloyhtiölainat ohjaavat asuntorakentamista kasvukeskuksiin

Taloyhtiölainat ohjaavat asuntorakentamista kasvukeskuksiin

Taloyhtiölainat ovat kasvattaneet kotitalouksien velkaa. Rakennusteollisuus RT ry:n pääekonomisti Sami Pakarinen muistuttaa, että lainoilla on saatu aikaan paljon hyvääkin, ennen kaikkea lisää...

Ammattiliikenteen automaatio muokkaa kuljettajan työnkuvaa

Ammattiliikenteen automaatio muokkaa kuljettajan työnkuvaa

Suomessakin tehdään jo kokeiluja rekkojen puoliautonomisen letka-ajon kanssa. Asiantuntijan mukaan kovaa vauhtia kehittyvä automaatio voi tuoda helpotusta esimerkiksi pitkän matkan kuljetuksiin...

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa