Työn tuottavuus mataa

Työn tuottavuus on kasvanut Suomessa varsin hitaasti viime vuosina. Sama ilmiö koskee myös muita kehittyneitä maita.

Talous ja yhteiskunta
13.11.2020

Vuonna 2019 työn tuottavuus parani Suomessa vain 0,15 prosenttia. Koko viime vuosikymmenellä tuottavuus nousi keskimäärin 0,75 prosenttia vuodessa. Vuosina 1990–99 työn tuottavuus kasvoi peräti 3,2 prosenttia vuodessa.

Tuottavuus lasketaan jakamalla bruttokansantuote eli koko kansantalouden tuottama arvonlisä sen aikaansaamiseksi käytettyjen työtuntien määrällä. Vuonna 2019 arvonlisäyksen volyymi kasvoi Suomessa 1,3 prosenttia ja työtuntien määrä 1,2 prosenttia. Yhdellä työtunnilla saatiin siten aikaan vain hieman aiempaa enemmän arvonlisää.

– Työn tuottavuuden kasvun hidastuminen koskee pitkälti kaikkia kehittyneitä maita. Muita maita parempi tuottavuuskehitys mahdollistaisi markkinaosuuksien lisäämisen ja parantaisi edellytyksiä kohentaa kansainvälistä kilpailukykyä, OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen sanoo.

– Tuottavuuskasvun kohentaminen on hyvin vaativa tehtävä. T&K-panostukset ovat yksi keskeinen tuottavuuden lähde. Tuottavuutta voidaan parantaa yritysten sisällä myös uudistamalla työtapoja. Pääoman ja työvoiman allokointi parhaiten tuottaville aloille on myös keskeistä. Työn tuottavuuden kasvu kertyy monista eri lähteistä eikä yhtä selkeää reseptiä tilanteen kohentamiseen ole.

Seuraa suhdanteita

Työn tuottavuuden kasvu seuraa varsin tarkasti suhdanteita, vaikka yksittäiset vuodet saattavatkin erota pidemmän ajan trendistä.

– Vuoden 2019 vaisu kasvu johtuu ennen kaikkea suhdannetilanteesta. Tyypillisesti suhdanteen kääntyessä nousuun tuottavuuskehitys on vahvaa, ja kasvun hiipuessa tuottavuuskehitys hidastuu työllisyyttä nopeammin, Heiskanen selventää.

Tilastokeskuksen tuottavuustutkimuksesta vastaavat Marja Sauli ja Natalia Lindberg eivät osaa tässä vaiheessa arvioida, miltä tuottavuusluvut näyttävät tänä poikkeuksellisena ”koronavuonna”.

– Tuottavuuskehitys riippuu siitä, kumpi vähenee enemmän: arvonlisäys vai työtunnit. Jos työtuntien määrä vähenee suhteessa enemmän, saattaa työn tuottavuus jopa nousta. Tässä on varmasti toimialakohtaista vaihtelua ja lukuja tulkitessa täytyy miettiä, mitä ne oikeasti kertovat taloustilanteesta, Sauli tarkentaa.

Tuottavuuden kehityksessä on vuosittain huomattavia eroja toimialojen välillä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa työn tuottavuus on heikentynyt viimeisten kolmen vuoden aikana noin kolmella prosentilla vuodessa. Toisaalta esimerkiksi eläinlääkintäpalveluissa tuottavuus on noussut lähes kymmenellä prosentilla vuosittain. Myös metsäteollisuudessa työn tuottavuus on ollut vahvalla nousu-uralla.

T&K-panostuksia tarvitaan

Kuluvalle vuosikymmenelle Reijo Heiskanen odottaa kohtuullisen hyvää työn tuottavuuskehitystä.

– Arvioimamme talouskasvupotentiaalin perusteella odotamme seuraaville kymmenelle vuodelle 1,5 prosentin vuotuista tuottavuuskehitystä. Vauhti olisi siis parempaa kuin viime vuosikymmenellä.

– Kansallisella talouspolitiikalla pitää tavoitella maksimaalista tuottavuuden kasvua, ja pitkällä aikavälillä kestävää julkista taloutta sekä laajemminkin kestävää kehitystä, Heiskanen näkee.

Tuottavuuden kasvu liitetään usein tietotekniikan ja automaation kehittymiseen. Työn tuottavuudesta työ- ja elinkeinoministeriölle tänä vuonna raportin laatinut taloustieteen emeritusprofessori Matti Pohjola arvioi, että Suomi ei ole hyötynyt kilpailijamaiden tavoin teknologian kehityksestä ja ICT-investoinneista.

Pohjolan mukaan esimerkiksi Ruotsin Suomea parempi tuottavuuden kasvu on syntynyt erityisesti palvelualojen tietointensiivisissä palveluissa. ICT-investointien osuus kaikista investoinneista on Suomessa lähes puolet pienempi kuin Ruotsissa. Teollisia robotteja Suomessa on työntekijää kohden kolmannes vähemmän kuin Ruotsissa ja vain puolet siitä mitä Saksassa.

Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen suuruus näyttääkin vaikuttavan merkittävästi työn tuottavuuden kehittymiseen. 28 EU-maassa T&K-menot kasvoivat vuodesta 2007 vuoteen 2016 ulottuvalla ajanjaksolla 35 prosenttia. Samaan aikaan Suomessa tutkimus- ja tuotekehityskulut alenivat 15 prosenttia.

Reijo Heiskanen vahvistaa, että tietotekniset palvelut ovat tällä hetkellä vahvimmin kasvavia osa-alueita ja yksi ratkaisu työn tuottavuuden kohentamiseen.

– Alan kasvua rajoittaa kuitenkin osaajapula. Tietoteknisen alan koulutukseen panostaminen ja osaajien saaminen alalle auttaisi verrattain nopeasti tuottavuuden kasvuun.

Marja Saulikin painottaa, että kasvavat T&K-panostukset vaikuttavat positiivisesti tuottavuuden muutokseen. Ne eivät kuitenkaan välttämättä yksinään riitä kääntämään kehitystä positiiviseksi.

Lisätietoja:

Tilastokeskuksen tuottavuustutkimus 2019

Lue lisää
Tekoäly kulkee taskussa

Tekoäly kulkee taskussa

Tekoälystä on tullut osa arkipäiväämme. Kaikissa yrityksissä kannattaisi pysähtyä pohtimaan, kuinka tekoälyllä voisi parantaa asiakaspalvelua ja tulosta.

Koronaelvytyksellä kohti kestävää tulevaisuutta

Koronaelvytyksellä kohti kestävää tulevaisuutta

EU:n 750 miljardin euron elvytyspaketti herättää poliittisia intohimoja – mutta mitä kaikkea se sisältää ja miten Suomi parhaiten hyödyntäisi oman reilun 3 miljardin siivunsa?

Finanssikriisistä toipuvat suomalaiset murehtivat nyt uutta talouskriisiä, eivätkä suotta

Finanssikriisistä toipuvat suomalaiset murehtivat nyt uutta talouskriisiä, eivätkä suotta

Tuoreen kyselyn mukaan talouskriisin uhka jättää taakseen ilmastohuolet ja jopa tarttuvat taudit. Taloustutkijan mielestä suomalaiset eivät ylireagoi, päinvastoin.

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa