Taloustaitostrategian aika on nyt

Monille taloustaidot eivät ole itsestäänselvyys. Maksuhäiriömerkintöjä saaneiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Asiantuntijat toivovat, että seuraavassa hallitusohjelmassa on mukana kansallisen taloustaitostrategian luominen.

Talous ja yhteiskunta
4.4.2019

Suomi on maa, jolta puuttuu kansallinen talousosaamisstrategia. Aihe on ollut viime vuosina paljon tapetilla ja lukuisat toimijat tekevät hyvää työtä asian eteen. Tästä huolimatta meillä ei ole Suomessa tahoa, joka vastaisi talousosaamisasioiden koordinoinnista.

– Ennen kaikkea uupuu se kokonaisvaltainen näkemys, vaikka erittäin hyviä ponnisteluita on tehty sen eteen, että on koottu yhteen eri toimijoiden ajatukset asiasta, kertoo Jussi Karhunen, joka koordinoi Finanssiala ry:ssä taloustaitohankkeita.

Hänen mielestään taloustaitojen kansallinen koordinointi olisi erityisen tärkeää jo sen takia, että tällöin pystytään yhdessä tekemään parempaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, tunnistamaan osaamisen katvealueet ja jakamaan paremmin tietoa taloustaidoista.

– Talousosaaminen on laaja ilmiö, josta koulun opettama taloustieto on vain yksi osa, sanoo Talous ja nuoret TAT ry:n (aikaisemmin Taloudellinen Tiedotustoimisto) opettajien talouskoulutuksen asiantuntija Eija Seppänen.

Tätä mieltä ovat muutkin talouden asiantuntijat. Seppäsen mielestä nyt on aika tehdä talousosaamisesta arkipäivää.

– Koulumaailmassa tämä tarkoittaa esimerkiksi laajempaa yhteistyötä eri oppiaineiden välillä.

OECD:n raporttien mukaan 59 maassa talousosaamisen strategia on tehty tai se on tekeillä. Naapurimaistamme Venäjällä, Virolla ja Ruotsilla on omat kansalliset strategiansa. Seppästä ihmetyttää se, että Suomessa asian tärkeyttä ei ole ymmärretty.

– Suomessa on hyviä toimijoita talouden saralla, mutta toiminta on aika sirpaleista. TAT on valmis ottamaan vastuuta nuorten ja opettajien talousosaamisen nostamisesta.

Suomessa 28 prosenttia nuorista eli vuonna 2016 köyhyys- ja syrjäytymisriskissä. Seppäsen mielestä näiden riskien pienentäminen ja talousosaamisen kehittäminen rakentavat Suomelle myös parempaa tulevaisuutta.

Taloustaidot eivät ole itsestään selvyys

Talousosaamisen kehittäminen edellyttää talousosaamisen määrittelyä. Käsite itsessään on hyvin laaja. Periaatteessa talousosaaminen kattaa kaiken talouden toimintaan liittyvän. Henkilökohtaisella tasolla se on talousasioiden hallintaa. Henkilö pystyy huolehtimaan omasta taloudestaan, osaa esimerkiksi käyttää omaa arkielämään parhaiten sopivia rahoitus- ja vakuutuspalveluita ja -tuotteita. Siihen sisältyy myös talouden peruskäsitteistön ja -toiminnallisuuksien tunteminen.

Monille taloustaidot eivät ole itsestäänselvyys. Maksuhäiriömerkintöjä saaneiden henkilöiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Viime vuonna heitä oli jo yli 380 000 ja tuoreimman tilaston mukaan määrä on noussut yli 400 000:een. Eläkeläisten osuus tässä joukossa on kasvanut reippaasti, kun taas nuorten alle 25-vuotiaiden osuus on laskenut.

– Maksuhäiriömerkintöjen määrä viestii ehdottomasti siitä, että meillä on Suomessa jonkunlainen ongelma taloustaitojen kanssa. Vaikeampaa on kuitenkin sanoa, mistä kaikesta tämä ongelma johtuu ja mitä sille pitäisi tehdä, Finanssiala ry:n Karhunen täsmentää.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kommentoi Opettajien talousosaaminen –tutkimuksen ja raportin julkisutilaisuudessa tammikuun lopussa, että erityisen tärkeää talouslukutaito on elämän nivelvaiheissa, kun tulotaso laskee – esimerkiksi eläköidyttäessä

Uusi neuvottelukunta

Monet asiantuntijat ovat pitäneet taloustaitostrategian luomisessa hankalana sitä, ettei mikään taho ole pystynyt ottamaan siitä vetovastuuta. Yhteistyötä eri toimijoiden välillä tulee jatkamaan oikeusministeriön alaisuuteen suunniteltu taloudenhallinnan, tai talousosaamisen, neuvottelukunta.

Kansallisen strategian laatiminen talousosaamisen vahvistamiseksi olisi luonteva tehtävä neuvottelukunnalle. Varsinkin kun otetaan huomioon maksamisen murroksen aiheuttamat haasteet suomalaisten ja etenkin nuorten taloudenhallinnalle.

– Toivon, että neuvottelukunta lähtisi valmistelemaan taloustaitostrategiaa. Strategialla tarkennettaisiin talousosaamiseen liittyvät tavoitteet ja niiden seuranta sekä eri toimijoiden vastuut ja työnjako, Rehn sanoo.

Suomen Pankin pääjohtajan mielestä erityisen tärkeää olisi saada nuoret mukaan strategian laatimiseen.

Se toisi toivottua ryhtiä tekemiseen.

Jussi Karhunen

Finanssiala ry:n Karhunen soisi kansallisen talousosaamisen strategiaan saavan sijaa myös seuraavassa hallitusohjelmassa, koska sillä on suuri merkitys nuorten syrjäytymisen estämisessä.

Strategia ei tietenkään voi olla mikään itsetarkoitus mutta se varmasti auttaa saamaan tuloksia – jotka lopulta ratkaisevat. OECD on parhaillaan laatimassa jäsenmailleen suositusta siitä, minkälainen taloustaitostrategian kuuluisi olla ja miten se pitäisi luoda. Suositus on jo ensimmäisellä lausuntokierroksella saanut kiitosta siitä, että se on hyvin käytännönläheinen katsaus siihen, kuinka jäsenmaiden kansalaisten taloudellinen osaaminen saadaan nousuun.

Karhusen mukaan yhteiset kansalliset suuntaviivat taloustaitojen kehittämiseen mahdollistaisivat ennen kaikkea sen, että pystyttäisiin luomaan tavoitteita seuraavalle kymmenelle vuodelle, mikä on myös OECD:n tavoite.

– Se toisi toivottua ryhtiä tekemiseen, sanoo Karhunen.

Nuorten talousosaamisessa on tasoeroja

Nuorten talousosaamisen taso vaihtelee iästä riippumatta. Toisaalta nuorten maksuhäiriömerkintöjen määrä kertoo, että ongelmia on sekä tiedossa, taidossa että asenteissa.

Onko lukion ja ammattikoulujen välillä sitten eroja taloustaito-opetuksessa? Eija Seppäsen mielestä on.

Talous ja nuoret TAT ry on kysynyt sekä nuorilta itseltään että opettajilta, miten hyvin koulu opettaa erilaisia taitoja. Kyselyissä on käynyt ilmi, että lukiolaisten mielestä koulu opettaa parhaiten kielitaitoa, yhteistyökykyä ja vuorovaikutustaitoja. Lukion opettajat ovat samaa mieltä. Heikoiten koulu opettaa lukiolaisten mielestä taloustaitoja, epävarmuuden sietämistä ja riskinottokykyä. Opettajat ovat kahdesta jälkimmäisestä samaa mieltä, mutta pitävät taloustaitojen opettamista selvästi parempana.

Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden mielestä parhaiten koulu opettaa yhteistyökykyä, muiden auttamista ja vuorovaikutustaitoja. Opettajat ovat samaa mieltä yhteistyökyvyn ja vuorovaikutustaitojen opettamisesta ja lisäävät kolmanneksi myös oma-aloitteisuuden taidon.

– Ammatillisten koulujen opiskelijat ja opettajat ovat yhtä mieltä siitä, että heikoiten koulu opettaa taloustaitoja, epävarmuuden sietämistä ja riskinottokykyä. Samaa mieltä tästä olivat siis myös lukiolaiset. Vain lukio-opettajilla on vähän ruusuisempi kuva tilanteesta, Seppänen kiteyttää.

Lue lisää
Päättäjä, kuunteletko ilmastohuolia?

Päättäjä, kuunteletko ilmastohuolia?

Nettonollapäästöt vaativat kokonaisvaltaista talouden rakenneuudistusta ja muutoksia kulutustottumuksissa. Jos ihmiset kokevat, että ilmastopolitiikka sanellaan heidän yläpuoleltaan...

Uusi Kiina löytyy Aasiasta

Uusi Kiina löytyy Aasiasta

Vaikka Kiinan talouskasvun vauhti hidastuu, löytyy Itä-Aasian alueelta edelleen kovan kasvutahdin talouksia

Ilmastonmuutosta ei voi pysäyttää ilman yritysten investointeja

Ilmastonmuutosta ei voi pysäyttää ilman yritysten investointeja

Suomalaisten yritysten ilmastojärjestö Climate Leadership Coalition (CLC) vaatii EU:lta lisää tavoitteellisuutta, kunnianhimoa ja nykyistä tarkempia ilmastotavoitteita. Silloin yritykset...

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa