Mitä keskuspankit tekevät, kun talouden seuraava lasku tulee?

Millaisia keinoja valtioilla on käytössä, kun seuraava laskusuhdanne aikanaan tulee? Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki kertoo, että keskuspankkien työkalupakissa ei tule pohja vastaan.

Talous ja yhteiskunta
25.10.2018

Koko maailmantalous oli aidossa romahdusvaarassa. Tämä oli tilanne, kun Lehman Brothers -investointipankki kaatui syyskuussa 2008. Ympäri maailman ymmärrettiin, että edessä olisi talouskriisi, josta voisi tulla pahempi kuin 1930-luvun lamakausi.

Ei olekaan ihme, että keskuspankit turvautuivat finanssikriisin jälkeen ennen näkemättömän voimakkaisiin toimiin, joita olisi aiemmin pidetty lähes mahdottomina. Taloustieteilijät pitävät keskuspankkien toimia tähän mennessä varsin onnistuneina. Pahimmilta skenaarioilta on vältytty, ja talous on kääntynyt kasvuun.

Valtaosa poikkeuskeinoista on kuitenkin edelleen käytössä. Milloin niistä päästä eroon? Entä mitä keskuspankit voivat tehdä, kun seuraava taantuma ennemmin tai myöhemmin tulee?

Rahapolitiikan järeät keinot

Suomen Pankin johtokuntaan kesällä nimitetty Tuomas Välimäki on työskennellyt keskuspankeissa jo 23 vuoden ajan, sekä Suomessa että Frankfurtissa. Hän kertoo, että finanssikriisin jälkeiset kymmenen vuotta ovat olleet erityisen haastavia ja myös mielenkiintoisia.

Välimäki toteaa, että keskuspankit ovat finanssikriisin jälkeen käyttäneet neljää aiemmasta poikkeavaa työkalua. Välitön romahdusuhka saatiin rauhoitettua lupaamalla pankeille käytännössä rajattomasti likviditeettiä eli edullista lainarahaa. Lisäksi pankkien rahoituksen laina-aikoja on pidennetty viikoista jopa vuosiin. Näin on voitu vakauttaa pankkisektoria ja varmistaa, että rahoitusta on saatavilla.

Koko taloutta on elvytetty taas laskemalla korkotaso poikkeuksellisen alas.

– Keskuspankkien ohjauskorot vietiin nopeasti lähelle nollaa, euroalueella jopa negatiiviseksi. Euroopassa on käytännössä edelleen negatiivinen -0,4 prosentin korko, ja näin on ollut jo useamman vuoden ajan, kertoo Välimäki.

Neljäs poikkeuskeino on ollut "määrällinen elvytys" eli rahan määrän lisääminen. Keskuspankit ovat luoneet uutta rahaa ja ostaneet sillä esimerkiksi valtioiden velkaa ja muita arvopapereita. Tämä ei ole aivan sama asia kuin uuden rahan painaminen, mutta rahan määrä on joka tapauksessa kasvanut melkoisesti. Esimerkiksi Yhdysvaltojen keskuspankin tase on yli nelinkertaistunut ja Euroopan keskuspankin tase noin kolminkertaistunut.

OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen kertoo, että toimet ovat olleet hyvin samantyyppisiä kaikkialla maailmassa.

– Eri keskuspankeilla on ollut käytössä samankaltainen välineistö, vaikka yksityiskohdissa on ollut eroja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ei menty missään vaiheessa miinuskoron alueelle, hän kertoo.

Nyt vuosikymmenen jälkeen elvyttämisen tarve alkaa olla ohi. Keskeiseksi kysymykseksi on vaihtumassa, miten rahapolitiikan normalisoinnissa onnistutaan?

Ehditäänkö normalisoida riittävästi?

Monet talousasiantuntijat uskovat, että seuraava laskusuhdanne saattaisi alkaa vuonna 2020 tai sen jälkeisinä vuosina. Tämä on herättänyt huolenaiheen. Kun rahapolitiikka on edelleen poikkeuksellisen kevyttä, onko valtioilla riittävästi keinoja elvytykseen?

– Kyllä rahapolitiikalla on aina liikkumavaraa. Se ei ole kokonaan rajoitettua missään oloissa. Se minkälaisia keinoja on käytössä, riippuu siitä, mihin pisteeseen rahapolitiikan normalisoinnissa ollaan päästy. Mitä pitemmällä ollaan, sitä enemmän on pelivaraa, kertoo Välimäki.

Yhdysvalloissa määrällinen elvytys on jo loppunut, ja rahan määrää on jopa hieman vähennetty. Myös korkoja on hilattu pikkuhiljaa ylemmäs ja nollalukemista on päästy jo 2,25 prosenttiin.

– Euroopassa talouden toipuminen alkoi samoihin aikoihin kuin Yhdysvalloissa, mutta päälle tuli vielä valtioiden velkakriisi. Sen vuoksi Euroopassa ollaan vasta aloittelemassa normalisointia, Välimäki toteaa.

Euroopan keskuspankki on jo vähentänyt määrällistä elvytystä, ja se lopetetaan näillä näkymin vuodenvaihteessa. Korot on tarkoitus pitää ennallaan ensi kesään saakka, mutta sen jälkeen niitä aletaan myös Euroopassa varovasti nostaa.

Reijo Heiskanen uskoo, että rahapolitiikan normalisointiin on Euroopassa hyvät edellytykset. Talousnäkymät ovat positiiviset, eikä noususuhdanteen loppuvaihetta ole hänen mukaansa vielä nähty.

– Tuntuisi aika luonnolliselta, että joskus ensi vuosikymmenen alkuvuosina nähtäisiin laskusuhdanne. Uskoisin kuitenkin, että se olisi aika maltillinen. Se lähtisi todennäköisesti Yhdysvalloista, jonne on syntynyt pelivaraa elvytykseen, Heiskanen arvioi.

Keskuspankeilla voi siis olla hyvät edellytykset normaalin taantuman selättämiseen. Mutta entä, jos syntyy tarve voimakkaammille toimille?

Keskuspankeilla on takataskussa uudenlaisia keinoja

Keskuspankkien mahdollisuudet käyttää viime vuosikymmenen erikoiskeinoja ovat seuraavassa taantumassa luultavasti paljon rajoitetummat. Korkoja tuskin ehditään nostaa finanssikriisiä edeltävälle tasolle eikä rahan määrää voi lisätä loputtomasti. Onko keinovalikoima riittävä?

– Keskuspankin työkalupakki on niin syvä, että minun käteni ei ole vielä osunut sen pohjaan. Olemme analysoineet monia erilaisia työkaluja, joita ei ole vielä käytetty, kertoo Välimäki.

Hän ei halua ennakoida millaisia keinoja saatettaisiin ottaa käyttöön. Hän kuitenkin kertoo, että tarpeen tullen esimerkiksi määrällistä elvytystä on mahdollista tehdä tavoilla, jotka eivät aiheuta merkittäviä inflaatio-ongelmia.

Yksi finanssikriisin jälkimainingeissa väläytelty ja vielä käyttämätön keino on niin sanottu "helikopteriraha". Siinä keskuspankin luomaa uutta rahaa ei lainata pankeille vaan lahjoitetaan suoraan kansalaisille esimerkiksi "ylimääräisenä veronpalautuksena". Näin rahan määrää voitaisiin kasvattaa tavalla, joka tukisi paremmin tavallisia kansalaisia ja tasaisi tuloeroja.

Välimäki kuitenkin muistuttaa, että seuraava laskusuhdanne on todennäköisesti erilainen kuin finanssikriisi ja aiemmat taantumat. On vaikea ennakoida, millaisille toimille silloin on tarvetta.

– Teemme, mitä kussakin tilanteessa tarvitaan. Jos dramaattisia toimia tarvitaan, dramaattisiin toimiin ryhdytään. Toimet riippuvat siitä, mistä ongelmat tulevat, Välimäki sanoo.

Myös Heiskanen kannustaa siirtämään huomion edellisen kymmenen vuoden ongelmista tulevaisuuteen.

– Suomeenkin näyttää pesiytyneen ajatus, että on epänormaalia, kun talous kasvaa. Näinhän se ei ole. Yleensä kasvua on pidempään ja taantumat ovat lyhyempiä, muistuttaa Heiskanen.

Lue lisää
Päättäjä, kuunteletko ilmastohuolia?

Päättäjä, kuunteletko ilmastohuolia?

Nettonollapäästöt vaativat kokonaisvaltaista talouden rakenneuudistusta ja muutoksia kulutustottumuksissa. Jos ihmiset kokevat, että ilmastopolitiikka sanellaan heidän yläpuoleltaan...

Uusi Kiina löytyy Aasiasta

Uusi Kiina löytyy Aasiasta

Vaikka Kiinan talouskasvun vauhti hidastuu, löytyy Itä-Aasian alueelta edelleen kovan kasvutahdin talouksia

Ilmastonmuutosta ei voi pysäyttää ilman yritysten investointeja

Ilmastonmuutosta ei voi pysäyttää ilman yritysten investointeja

Suomalaisten yritysten ilmastojärjestö Climate Leadership Coalition (CLC) vaatii EU:lta lisää tavoitteellisuutta, kunnianhimoa ja nykyistä tarkempia ilmastotavoitteita. Silloin yritykset...

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa