Miksi eteläpohjalainen yrittää kovemmin kuin naapurinsa?

Etelä-Pohjanmaalla perustetaan enemmän yrityksiä ja lopetetaan vanhoja harvemmin kuin muissa maakunnissa. Johtuuko se siitä, että eteläpohjalaiset aloittavat yrittäjäkasvatuksen jo peruskoulussa?

Talous ja yhteiskunta
6.8.2019

Yli sata vuotta vanha yritys oli konkurssin partaalla, mutta lapsuuden kaverit päättivät pelastaa sen. Seinäjokelainen Jarkko Haukkala osti vuonna 2013 perinteisiä puukkoja valmistavan Iisakki Järvenpää Osakeyhtiön yhdessä Hannu Pennalan kanssa.

– Halusimme pelastaa brändin ja vanhan legendan, toimitusjohtaja Haukkala tiivistää.

Yrityksen ostaminen oli kuitenkin sattuma. Miehet huomasivat pienen ilmoituksen sanomalehti Ilkassa ja lähtivät heti Kauhavalle katsomaan vanhaa puukkotehdasta.

– Kun tehtaaseen astui sisään, tuntui kuin olisi joutunut aikakoneeseen. Koneet olivat hyvin vanhoja ja konttorissa oli käytössä kirjoituskone, Haukkala kuvailee.

Kaikki tehtiin edelleen käsin: puukoista kirjanpitoon.

Alkutuotannossa on voimaa

Eteläpohjalaisilla menee hyvin – tai ainakin paikallisilla yrittäjillä. Etelä-Pohjanmaan yrittäjien toimitusjohtaja Heikki Risikko arvelee tietävänsä, mistä se johtuu.

– Se johtuu eteläpohjalaisista ihmisistä. Me eteläpohjalaiset olemme äkkipikaisia ja kun me johonkin ryhdymme, niin me myös ryhdymme siihen.

Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) raportin mukaan Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla perustetaan runsaasti uusia yrityksiä, mutta lopetetaan harvemmin kuin muissa maakunnissa. Usein aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten suuri tai alhainen määrä on yhteydessä toisiinsa, mutta Pohjanmaiden alueella se on toisin.

– Vaikka tämä on trossaamista, eli itsensä kehumista, niin eteläpohjalainen on enemmän tosissaan työn suhteen kuin muualla ollaan, Risikko sanoo.

Huumorintajuinen Risikko ei turhaan kehuskele.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun projektitutkija, omistajanvaihdoksiin ja yrityskauppoihin erikoistunut Juha Tall on samoilla linjoilla Risikon kanssa. Hänen mukaansa elinkeinoelämä Etelä-Pohjanmaalla on kohtuullisen vakaata.

– Olen asunut 20 vuotta Etelä-Pohjanmaalla ja oman kokemukseni perusteella voin sanoa, että yrittäjämaakuntamaineelle on katetta, Tall toteaa.

Tallin mielestä yrittäjyyden suosio liittyy muun muassa siihen, että Etelä-Pohjanmaalla on runsaasti alkutuotantoa, eli maa-, metsä- ja kalataloutta, ja sitä tukevaa yrittäjyyttä. Vuonna 2017 Etelä-Pohjanmaan liiton tilastossa alkutuotannon toimialoilla eteläpohjalaisten yritysten suhteellinen osuus koko maan yrityskannasta oli 8,6 prosenttia.

– Alkutuotannolla on kaksinkertainen merkitys muuhun Suomeen verrattuna, mikä saattaa selittää sen, että yritysten vaihtuvuus on pienempää, Tall sanoo.

Etelä-Pohjanmaan maatalouden antimia hyödynnetään omassa maakunnassa, sillä esimerkiksi alkoholijuomayhtiö Altian tärkkelystehdas ja tislaamo sijaitsevat Koskenkorvan kylässä Ilmajoella.

Tehdas käyttää vuosittain yli 200 miljoonaa kiloa suomalaista ohraa, josta noin 40–60 prosenttia on peräisin Etelä-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta. Altian hankintapäällikkö Kari Kiltilä kertoo, että ero pohjalaisen viljan käytön määrässä selittyy ohrasadon vuotuisella vaihtelulla.

Myös elintarvikealan Atrialla on pääkonttori ja kaksi tuotantolaitosta Nurmossa ja Kauhajoella. Iso osa Atrian tuottamasta lihasta on peräisin eteläpohjalaisilta ja pohjalaisilta tiloilta. Näin maatalous luo välillisesti tarvetta esimerkiksi kuljetusalan yrityksille.

Seinäjoki profiloituu yrittäjäkaupungiksi

KAKSin raportin mukaan alkuvuonna 2017 Suomessa oli keskimäärin 74,3 toimivaa yritystä keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden. Etelä-Pohjanmaalla oli väkilukuun suhteutettuna eniten yrityksiä koko maassa. Yli 50 000 asukkaan kaupungeista Seinäjoella oli neljänneksi eniten yrityksiä: edelle kiilasivat ainoastaan Helsinki, Salo ja Porvoo.

Olosuhteiden lisäksi eteläpohjalainen asenne voi vaikuttaa yrittäjyyden suosioon. Sekä Tall että Risikko sanovat, että eteläpohjalainen kateus on erilaista kuin muualla Suomessa.

– Jos kaveri tai naapuri perustaa firman, joka toimii, niin eteläpohjalainen ajattelee, miksen minäkin voisi menestyä, Risikko sanoo.

– Täällä naapurin menestyminen otetaan kannustimena itselleenkin, Tall kiteyttää.

Risikko arvioi, että yrittäjyyteen myös suhtaudutaan aiempaa positiivisemmin. Hän on havainnut, että Etelä-Pohjanmaalla yrittäjää ja yrittäjyyttä arvostetaan.

Yrittäjänä yli 20 vuotta toiminut Haukkala sanoo, että eteläpohjalaiset ovat luonteeltaan periksiantamattomia. Toisaalta hänen mielestään ei ole erityisiä syitä, miksi eteläpohjalaiset yrittävät ahkerasti, mutta uskoo yrittäjyyden lisäävän yrittäjyyttä.

– Yrittäjyyden lisääntymisen myötä alueen kunnat ovat aktiivisesti myös tukeneet yrittäjyyttä. Esimerkiksi Seinäjoki tuntuu olevan kiinnostunut kaikesta ja täällä järjestetään innokkaasti tapahtumia.

Seinäjoen kaupunkistrategiassa 2018–2025 linjataan, että Seinäjoki haluaa olla yritysten arvostamana Suomen paras kaupunki yrittää. Strategian mukaan kaupunki on aktiivinen yritystoimintaa tukevissa ja edistävissä verkostoissa. Seinäjoki varmistaa yritysten työvoiman ja osaamisen saatavuuden yhteistyöllä koulutus-, tutkimus- ja kehittäjäorganisaatioiden kanssa sekä maahanmuuttoa edistämällä.

Peruskoulun yrittäjäkasvatus saa kannatusta

Yrittäjyyden tukeminen ei ole jäänyt vain strategian tasolle. Se on myös kirjattu Etelä-Pohjanmaan maakuntakohtaiseksi tavoitteeksi peruskoulun opetussuunnitelmaan, joka astui voimaan elokuussa 2016.

Opetussuunnitelman mukaan yrittäjämäinen toimintatapa on mukana kaikessa koulun toiminnassa ja luo siten pohjan koko koulun toimintakulttuurille. Yrittäjämäinen toimintapa on uusi oppiaine peruskoulun seitsemäsluokkalaisille, ja sille on varattu aikaa yksi tunti viikossa.

Risikko tapaa työssään ison osan Etelä-Pohjanmaan seitsemäsluokkalaisia.

– Olen sanonut kaikille seiskaluokkalaisille, että kannattaa suhtautua vakavasti oppiaineeseen. Ei kaikista tule eikä tarvitsekaan tulla yrittäjiä, mutta yrittäjän taidot auttavat kaikessa työelämässä.

Risikko uskoo, että yrittäjyyteen panostaminen on Etelä-Pohjanmaan vahvuus tulevaisuudessa. Lisäksi hänellä on yksinkertainen ohje, jota voi soveltaa yrittäjänä tai työntekijänä.

– Suunnitellaan työ, tartutaan siihen, pysytään sovitussa aikataulussa ja tehdään mahdollisimman hyvä lopputulos.

Toistaiseksi ei ole tarkkaa tietoa, millaisia vaikutuksia on yrittäjämäisen toimintatavan opetuksella. Kukaan ei tiedä, onko se Etelä-Pohjanmaan valttikortti tulevaisuudessa, mutta Risikon lisäksi ainakin Haukkala pitää yrittäjäkasvatusta erittäin positiivisena kehityksenä.

Kehityskohteena kansainvälistyminen

Vaikka Etelä-Pohjanmaalla yrityksillä menee hyvin, maakunnan yrittäjäkulttuurissa on myös parannettavaa. Risikon mielestä kansainvälistyminen on tärkeä kehityskohde.

– Etelä-Pohjanmaalla yritykset ovat naapurimaakuntia huonommin kansainvälistyneet. Esimerkiksi Rannikko-Pohjanmaalla on suuria veturiyrityksiä, joiden merkitys on suuri myös pk-yritysten työllistäjänä.

Esimerkiksi Vaasan alueella Pohjanmaalla on teknologia- ja energia-alan yritysten keskittymä, johon kuuluu suuryrityksiä, kuten Wärtsilä, ABB, Danfoss ja VEO. Näiden ja muiden energiaklusterin yhtiöiden liikevaihto koostuu pääosin viennistä.

Tullin mukaan vuonna 2018 Pohjanmaan viennin arvo oli noin 3,5 miljardia euroa eli vajaa kuusi prosenttia koko Suomen viennistä. Etelä-Pohjanmaalla vienti on lisääntynyt viime vuosina, mutta sen osuus koko maan viennistä on vain yksi prosentti.

Suomalainen käsityö on itseisarvo

Kaikki yrittäjät ja yritykset eivät halua kasvaa tai laajentaa toimintaansa kansainvälisille markkinoille. Yritystoiminnan arvo voi olla jotain muuta. Esimerkiksi Iisakki Järvenpää Osakeyhtiölle suomalainen käsityö on itseisarvo.

– Minulla on halu näyttää, että Suomessa voidaan tehdä käsityötuotteita myös itse, eikä kaikkea tarvitse tehdä ulkomailla. Se, että jokin tuote on suunniteltu Suomessa, mutta valmistettu jossain muualla, ei tee siitä suomalaista, toimitusjohtaja Haukkala sanoo.

Haukkala kertoo, että Iisakki Järvenpää Osakeyhtiö valmistaa noin 8 500 puukkoa vuodessa, mutta tarkoitus ei ole kasvattaa toimintaa yli 10 000 puukkoon. Tuotteita toki myydään verkkokaupan kautta myös ulkomaille.

Mutta mitä puukko merkitsee Haukkalalle?

– Puukko on työkalu. Joskus se yhdistetään aseeseen, mutta ei se ole pesäpallomailaa enempää ase. Kyllä pesäpallomailallakin saa pahaa jälkeä aikaan, jos sillä lyö.

Myös muotoilu on puukossa tärkeää.

– Jos se on kaunis esine, siitä pidetään myös huolta, Haukkala sanoo.

Tuskin Haukkala ihan väärässäkään on, sillä Iisakki Järvenpää Osakeyhtiö saa huollettavaksi jopa sata vuotta vanhoja työkaluja.

Lue lisää
Alansa ensimmäinen professori

Alansa ensimmäinen professori

Juho Hamari on 35-vuotiaana maailman ensimmäinen pelillistämisen professori. Hän on edennyt urallaan poikkeuksellisen nopeasti. Hän sai jo aloittelevana tutkijana paljon vapautta.

Työ ja oppiminen yhdistyvät

Työ ja oppiminen yhdistyvät

Työssä tapahtuvan oppimisen tulee olla jatkuvaa, sanoo Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen. Jos halutaan, että koko organisaatio oppii, jopa yritysten strategioiden täytyy perustua...

Perheyritysten johto on kurinalaisempaa ja siksi ne pärjäävät muita paremmin

Perheyritysten johto on kurinalaisempaa ja siksi ne pärjäävät muita paremmin

Perheyritykset ovat onnistuneet säilyttämään vakaan asemansa suomalaisessa yhteiskunnassa läpi vuosisatojen. Onko todella niin, että perheyritykset tekevät vähemmän huonoja päätöksiä?

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa