Hyvä, paha gold-plating

Kansallinen ylisääntely on yksi syksyn puheenaiheista EU-tasolla. Ilmiö kuulostaa kielteiseltä, mutta joskus lakien lisäkuorruttamisesta voi olla myös hyötyä sekä kuluttajille että yrityksille.

Talous ja yhteiskunta
27.8.2018

Mitä sinulla tulee mieleen sanasta EU? Byrokratia ja sääntely eivät ole ainakaan kaukana kärjestä. EU-lait ovat synonyymi tiukoille vaatimuksille. Mutta usein tiukkuuden takaa löytyykin ilmiö nimeltä gold-plating eli EU-direktiivien kuorruttaminen kansallisilla lisäyksillä.

EU-komissio määrittelee "kultaamisen" ylimääräisiksi normeiksi, ohjeiksi ja lainsäädäntöä. EU:n paremman sääntelyn ohjeissa todetaan, että yrityselämä ja etenkin pk-yritykset ovat suurimmassa riskiasemassa ja kärsivät eniten ylisääntelystä. Se lisää kustannuksia, hallinnollista taakkaa ja asettaa yritykset eriarvoiseen asemaan verrattuna kilpailijoihin muissa EU-maissa.

EU-oikeuden tutkijoiden mukaan kansallisen ylisääntelyn pitäisi olla sallittua ainoastaan poikkeustapauksissa, kun yleinen hyöty, turvallisuus tai lainsäädännön yhtenäisyys sitä vaatii. Pari vuotta sitten EU-instituutiot linjasivat, että jäsenmaiden olisi aina kerrottava julkisesti, mikäli ne kuorruttavat EU-direktiivejä kansallisilla vaatimuksilla ja tiukennuksilla. Asiaa ei saisi salata. Käytäntö on kuitenkin toinen.

– Harvoin jäsenmaat kertovat kansallisista lisistä. Tuloksena ihmiset luulevat, että byrokratian takana on EU, toteaa Suomen Yrittäjien ja suomalaisten liikennejärjestöjen yhteistä Brysselin toimistoa johtava Pasi Moisio.

Kultaamisen monet kasvot

Gold-plating nousee tänä syksynä otsikoihin, sillä loppuvuoden EU-puheenjohtajamaana toimiva Itävalta on nostanut ylisääntelyn yhdeksi kautensa teemoista. Itävalta haluaa selvittää, kuinka laaja ilmiö on ja millaisia vaikutuksia sillä on Euroopan talouskehitykseen ja työllisyyteen.

Työn tueksi Itävalta pyysi EU:n talous- ja sosiaalikomiteaa laatimaan aiheesta selvityksen. Syksyllä valmistuvan selvityksen laatii 16-henkinen asiantuntijatyöryhmä, jonka puheenjohtajana Moisio toimii.

Gold-plating voi ilmetä Moision mukaan kaikkiaan viidellä eri tavalla. Yleisintä on juuri ylimääräisten vaatimusten lisääminen uutta EU-direktiiviä toimeenpantaessa.

Jäsenmaassa voi olla myös voimassa laajempi ja tiukempi laki, mutta asiaa koskevan yksinkertaisemman EU-direktiivin astuessa voimaan, kotimaisen lain tiukoista vaatimuksista ei luovuta. Usein EU-direktiivit sisältävät kansallisia poikkeusmahdollisuuksia tai joustoja, mutta ylisääntelyssä jäsenmaa jättää ne käyttämättä. Lisäksi joissain maissa direktiiveihin saatetaan lisätä jopa sanktioita.

– Suomessa on puolestaan tyypillistä, että uusi direktiivi pannaan toimeen kansallisesti nopeammalla aikataululla, kuin mitä EU-tasolla vaaditaan, toteaa Moisio.

Suomi oppinut virheistään

Moision mukaan kansallista lisäkuorruttamista esiintyy joka EU-maassa ja sen määrä on ollut viime vuosina jälleen kasvussa. Ristiriitaisin tilanne on Britanniassa. Maan EU-eron taustalla on pyrkimys päästä eroon EU:n ylisääntelystä, mutta valtaosa brittiläisestä byrokratiasta on kansallista perua. Esimerkiksi työ- ja sosiaalilainsäädännön kohdalla Britannia on itse päättänyt mennä EU-vaatimuksia pidemmälle, usein työmarkkinaosapuolten painostuksen takia.

Eräs kotimainen esimerkki EU-rahoitus. EU-rahoituksen hakuvaatimuksiin on lisätty kansallisesti ylimääräisiä tarkastuksia ja selvityksiä, jotka tekevät prosessista hakijalle kalliin ja monimutkaisen.

Siksi monen pk-yrityksen ja muun pienemmän toimijan into hakea EU-rahoitusta lopahtaa Moision mukaan heti alkuunsa. OECD:n maatarkastelussa Suomen todetaan harrastavan ylitäytäntöönpanoa eli EU-lakeja siirretään osaksi kansallista sääntelyä usein turhankin pedantisti ja puritaanisesti.

Moisio muistuttaa, että EU-lakien täytäntöönpano on aina monimutkaista ja jäsenyyden alkuvaiheen ylilyönneistä on Suomessa opittu paljon. Mutta vieläkin EU-direktiivit saatetaan kopioida osaksi kotimaista sääntelyä sanasta sanaan. Näin virkamiehen ei tarvitse pohtia, miten laki kannattaisi toimeenpanna Suomessa.

Monissa EU-maissa on voimassa kansallisen ylisääntelyn estäviä ohjeita tai lakeja.

Ruotsissa, Belgiassa ja Hollannissa ohjeistus kieltää kansallisten lisien latomisen EU-lakien päälle. Mallimaa on kuitenkin Tanska, jossa jokaista direktiiviä toimeenpantaessa on käytävä läpi viiden kohdan lista.

Listan mukaan laki ei saa mennä EU:n minimivaatimusten yläpuolelle, sitä ei saa toimeenpanna ennenaikaisesti, tanskalaiset yritykset eivät saa joutua epäedulliseen asemaan ja joustot ja poikkeukset on aina käytettävä.

Lisäksi Tanskassa on arvioitava, olisiko jokin vaihtoehtoinen, vähemmän byrokraattinen tapa toteuttaa EU-lain vaatimukset. Kahdeksan ministerin muodostama täytäntöönpanokomitea käy läpi joka lain ja eri sidosryhmistä koostuva asiantuntijaryhmä vielä varmistaa täytäntöönpanosuunnitelman järkevyyden.

Ylisääntely antaa paremman suojan

Mutta gold-platingista voi olla myös hyötyä. Yksi esimerkki on kotimainen kuluttajansuoja.

– Pohjoismaissa kuluttajansuoja on poikkeuksellisen vahvaa, joten kuluttajansuojalainsäädännöstämme löytyy paljon ylisääntelyä kansalaisten eduksi, toteaa Kuluttajaliiton kuluttajaekonomisti Paula Pessi.

Eräs tuore esimerkki on uusi maksupalvelulainsäädäntö. Perusmaksutilidirektiiviä täytäntöönpantaessa Suomi lisäsi vaatimuksen, joka koskee pankkitunnusten käyttämistä tunnistautumisvälineenä.

Sen nojalla pankit ovat velvollisia tarjoamaan verkkopankkitunnuksia asiakkailleen. Esimerkiksi maksuhäiriömerkinnät eivät saa olla este verkkopankkitunnusten saamiselle. Näin helpotetaan jokaisen kuluttajan asiointimahdollisuuksia.

– Kun laki EU-tason muutoksen takia avataan ja otetaan käsittelyyn, on luontevaa ja hallinnollisesti kustannustehokasta käsitellä samalla kansallisia erityispiirteitä, huomauttaa Pessi.

Kuluttajansuojalainsäädäntö on EU-tasolla pääosin minimiharmonisoitua, jolloin Suomessa voidaan kehittää ja ylläpitää minimivaatimukset ylittävää kuluttajansuojaa.

Pessi muistuttaa, että ylisääntelyn kieltäminen eli täysharmonisointi tarkoittaisi sitä, että kotimainen kuluttajansuoja heikentyisi monin osin siitä, mihin suomalaiset ovat tottuneet. Moision mukaan muita EU-maita tiukempi kuluttajansuoja on kuitenkin yrittäjien ja yritysten kannalta joskus hankala asia.

Esimerkiksi kestohyödykkeiden kuten kodin elektroniikan ja autojen kohdalla myyjän virhevastuu on Suomessa Euroopan pisimpiä. Saksassa elinkeinonharjoittajan vastuu loppuu kahdessa vuodessa, Suomessa virhevastuu arvioidaan tapauskohtaisesti ja se voi päättyä vasta 10 vuoden päästä.

Mutta joskus kansallisesta lakien kultaamisesta on hyötyä myös yrityselämälle. Näin on muun muassa maksuviivästysdirektiivin kohdalla. EU-direktiivin mukaisesti laskut on maksettava 60 päivässä, Suomen kansallinen tulkinta on puolet kireämpi: maksuaika on 30 vuorokautta.

– Tällainen ylisääntely on pienten yritysten kannalta erittäin tarpeellinen ja järkevää gold-platingiä, toteaa Moisio.

Avoimuus on avainsana

Kuluttajaliiton Pessin mukaan on hyvä, että ilmiön laajuus ja vaikutukset selvitetään EU-tasolla.

– Toivomme kuitenkin, että mahdollisuus kansallisiin poikkeuksiin ja lisäyksiin säilyy myös jatkossa ainakin silloin, kun muutokset hyödyttävät kuluttajia.

Pessi liputtaa avoimuuden puolesta. Samaa mieltä on Suomen Yrittäjien Moisio.

– EU-lakien toimeenpanon pitäisi olla aina läpinäkyvää eli kun lakeja viedään osaksi kansallista sääntelyä, sanotaan suoraan, jos niihin on tehty kansallisia lisäyksiä.

Moisio toivoo myös pakollista vaikutustenarviointia ja velvoitetta ilmoittaa kansallisesta ylisääntelystä EU-komissiolle. Näin komissio voisi tarvittaessa puuttua peliin, jos jäsenmaat menevät liian pitkälle.

– Kynnys kuorruttaa direktiivejä nousisi näin varmasti. Ennen kaikkea jäsenmaiden olisi otettava vastuu teoistaan ja pääsisimme eroon EU:n perusteettomasta syyttämisestä, uskoo Moisio.

EU-lakien erot

Asetus: Asetukset ovat sitovia säädöksiä, joita on sovellettava kaikilta osin joka EU-maassa sanasta sanaan samalla tavalla.

Direktiivi: Direktiiveissä määritellään tavoitteet, joihin kaikkien EU-maiden on yllettävä. Jokainen maa saa itse päättää laeista, joilla tavoite toteutetaan.

Suositukset ja lausunnot: Suositukset ja lausunnot eivät ole sitovia. Niiden avulla EU-toimielimet ilmaisevat kantansa ja ehdottavat toimia, mutta kohteena oleville ei seuraa oikeudellisia velvoitteita.

Lähde: EU-komissio

Lue lisää
Tulevaisuuden kirjasto on tekemisen paikka

Tulevaisuuden kirjasto on tekemisen paikka

Kirjastot ovat muuttumassa kulttuurikeskuksiksi, joihin tullaan viihtymään, kokemaan, jakamaan ja oppimaan. Joulukuussa aukeava Oodi on tässä edelläkävijä. Se mullistaa täysin perinteisen...

Vastuullisuus on liiketoiminnan edellytys

Vastuullisuus on liiketoiminnan edellytys

Suomalaisella startup -kentällä on tapahtunut paljon viime vuosina – varsinkin cleantech-puolella. Yhä useampi yritys haluaa edistää toiminnallaan kestävän kehityksen periaatteita.

Puppukielen jäähyväiset - selkeä kieli on vastuullisuutta

Puppukielen jäähyväiset - selkeä kieli on vastuullisuutta

Kielellä on valtava voima. Harvassa organisaatiossa kuitenkaan kiinnitetään huomiota käytettyyn kieleen. Selkeästä ja konkreettisesta puheesta voi rakentaa organisaatiolle jopa kilpailuedun.

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa