Yritysten tulevaisuuskuvaan jää aukkoja

Isoja megatrendejä ei ole välttämättä otettu huomioon omassa toiminnassa, tulevaisuuden tutkija Elina Hiltunen sanoo.

Megatrendit
6.3.2020

Elina Hiltunen käy usein yrityksissä puhumassa tulevaisuudesta. Tutkija kuitenkin kokee, että hänet on pyydetty paikan päälle lähinnä herättelemään. Tilaisuuden jälkeen ihmiset palaavat tekemään samaa vanhaa työtään.

– Tulevaisuuden ennakoinnin pitäisi olla paljon nykyistä järjestelmällisempää. Eri vaihtoehtojen pohtimisen pitäisi olla jatkuvaa ja jokapäiväistä toimintaa yrityksille. Nyt sitä tehdään usein vain silloin, kun laaditaan uutta strategiaa, Hiltunen sanoo. Hiltusen mukaan tulevaisuutta pitää ennakoida, jos yritys ylipäänsä haluaa olla ole- massa tulevaisuudessa.

Faktat plus mielikuvitus

Menetelmiä erilaisten tulevaisuuksien ennakoimiseen on monia. Hiltunen on kehittänyt oman kaavansa, joka menee näin: faktat + mielikuvitus = ennakointi.

– Fakta on se, mitä tänään tapahtuu ja mitä tapahtui historiassa. Niiden perusteella pitää käyttää mielikuvitusta, hän sanoo ja antaa esimerkin. Maailman väkiluku on nyt 7,7 miljardia. Mitä jos se kasvaa 16 miljardiin vuonna 2100? Tai mitä jos syntyvyys väheneekin ja väkiluku supistuu?

– Nämä ovat skenaarioita eli erilaisia näkemyksiä tulevasta, Hiltunen sanoo.

Skenaarioissa on ennustetta enemmän kysy- mys kyseenalaistamisesta ja vastakkaisten vaihtoehtojen tutkimisesta. Ennusteita on yksi, skenaarioita vähintään kaksi.

Esimerkiksi yksi työelämän suosituista skenaarioista on se, että tulevaisuudessa robotit ja tekoäly vievät kaikki työt. Vastakkainen skenaario olisi se, että kyberturvallisuuden vuoksi kukaan ei uskalla käyttää robotteja.

Vaihtoehtoisia kehityspolkuja on Hiltusen mukaan tärkeä miettiä siksi, ettei meitä yllätettäisi. Koska jos yllätyksiä tulee, se kertoo siitä, ettei ole tunnettu eri vaihtoehtoja.

Miksi Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi oli yllätys, Hiltunen kysyy ja vastaa:

– Koska me ajattelimme, ettei niin voi tapahtua, koska me emme halunneet, että niin tapahtuu.

Tutkijan mukaan ihmisen mieli helposti tukahduttaa heikot ja jopa vahvatkin signaalit. Jälkeenpäin on kyllä helppo nähdä, miksi tapahtui niin kuin tapahtui.

Lukeminen kannattaa

Tulevaisuuden tutkiminen ei onnistu ilman, että on kiinnostunut maailmasta. Hiltunen on huomannut, että moni yritys kyllä tuntee oman toimintansa, mutta ei laajempaa toimintaympäristöään.

Hiltunen suosittelee lukemaan paljon. Hän kertoo itse lukevansa kirjallisuutta laidasta laitaan. Juuri nyt tutkijalla on lukulistalla teoksia Intiasta, hallusinaatioista, pahuudesta sekä maailman rajoista eli muureista.

– Pitää lukea, katsoa ja kuunnella erilaisia asioita. Ja varsinkin, jos tulevaisuus kiinnostaa, kannattaa lukea Kiinasta.

Me voimme itse tehdä tulevaisuuden

Elina Hiltuselta kysytään usein, mitä tulevaisuuden tutkija tekee. Ennustaako hän kenties tule- vaisuutta?

– Kukaan ei voi ennustaa tulevaisuutta. Mielestäni olisi kauheaa, jos voisi. Sehän tarkoittaisi sitä, että tulevaisuus olisi ennalta määrättyä.

Tulevaisuuden tutkijan tehtävänä on nimenomaan tarkastella tulevaisuutta ja sen erilaisia näkymiä. Hiltunen muistuttaa, että me voimme itse tehdä tulevaisuuden. Ovatko erilaiset tulevaisuusnäkymät sitten miellyttäviä tai eivät, onkin sitten eri asia.

Eivätkö tulevaisuuden tutkijoiden maalaamat näkymät ole usein epämiellyttäviä? Hiltusen mukaan futuristin työnä onkin kiinnittää huomio ikäviinkin asioihin ja estää ikäviä asioita tapahtumasta.

Mutta maailmahan on muuttunut koko ajan paremmaksi? Niin onkin, Hiltunen sanoo.

– Esimerkiksi absoluuttinen köyhyys on vähentynyt, samoin lapsikuolleisuus.

Futuristi haluaa muistuttaa kaikesta siitä, mitä voi tapahtua. Osoittaa, että tuolla on kari edessä ja nyt pitäisi tietää, miten siitä luovitaan ohi. Positiivisiin tulevaisuuksiin ei välttämättä tarvitse varautua.

– Yleensä ei ole iso ongelma, jos lottovoitto osuu kohdalle.

Yksi tapa hankkia tietoa ei riitä

Maailma on muuttunut yhä monimutkaisemmaksi. Sellaisessa maailmassa tulevaisuuden ennakoimisen luulisi olevan yhä tärkeämpää.

Mutta millä eväin tulevaisuuden tutkimusta tehdään? Ja saadaanko menetelmillä riittävästi tietoa? Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen johtaja Juha Kaskisen mukaan käytössä on useita menetelmiä. Kaskinen muistuttaa, että valittu menetelmä riippuu siitä, mitä halutaan tutkia.

– Menetelmiin ei voi hirttäytyä. Niitä pitää käyttää monipuolisesti, hän sanoo.

Kaskisen mukaan on olemassa näyttöä siitä, että tulevaisuuden tutkimuksen menetelmät toimivat. Tutkijat hyödyntävät paljon esimerkiksi määrällistä tietoa käynnissä olevista kehityskuluista.

– Työpajoista taas saadaan tietoa siitä, minkälaisia ajatuksia ihmisillä on tulevaisuuden suhteen, mitä he toivovat ja mitä eivät. Ihmiset kun kuitenkin tekevät sen tulevaisuuden, tutkija sanoo. Koska tietoa on olemassa valtavasti, tulevaisuuden tutkimuskin pyrkii hyödyntämään uusia menetelmiä, kuten tekoälyä. Kaskinen huomauttaa kuitenkin, että koska tulevaisuus ei ole ennalta määrätty, sitä ei voi myöskään saada selville jollain tietyllä yksittäisellä menetelmällä.

Virtuaalitodellisuutta ja tekoälyä

Suomessa on tehty tulevaisuuden tutkimusta 1980-luvulta lähtien. Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus aloitti toimintansa vuonna 1993. Nykyään laitoksella on mahdollista suorittaa tulevaisuuden tutkimuksen maisteriohjelma. Ohjelma on kansainvälinen.

Kaskinen itse on tehnyt tulevaisuuden tutkimusta yli 20 vuotta. Hänen oma taustansa on sosiologiassa ja ympäristösosiologiassa.

Keskuksen tutkijoilla on monipuolinen tiedetausta ja tulevaisuuden tutkimuksenkin menetelmät ovat kehittyneet pitkälti muista tieteistä. Tutkijat käyttävät muun muassa kyselyitä, haastatteluita sekä kognitiivisia ja tilastollisia menetelmiä. Varsinkin energia- ja ympäristöpuolella on käytetty paljon mallintamista, joka on kehittynyt tietotekniikan kehittymisen myötä paljon.

Mallintaminen auttaa Kaskisen mukaan ymmärtämään, millä asioilla on merkitystä.

– Vaikka toki jo Rooman klubi aikanaan käytti mallintamista, hän huomauttaa.

Uusimmat menetelmät liittyvät lisätyn todellisuuden ja virtuaalitodellisuuden hyödyntämiseen. Kaskisen mukaan menetelmillä tulevaisuus saadaan näkyväksi, mikä auttaa tekemään erilaisia simulaatioita.

– Myös tekoälyä katsotaan koko ajan. Jo nyt tietotekniikka auttaa käymään läpi tietoja, mut- ta tekniikka ei vielä ymmärrä tekstikontekstia, Kaskinen sanoo.

Jos tekoäly kehittyy, se nopeuttaa tiettyjä tutkimusvaiheita. Tutkijat voivat käyttää paljon nykyistä laajempia aineistoja.

– Tosin sitten pitää vielä ratkaista eettiset ongelmat. Mutta toki tekoäly avaa uusia mahdollisuuksia.

"Emme ennusta"

Tyypillinen kritiikki tulevaisuuden tutkimusta kohtaan liittyy siihen, miten tarkasti tutkijat pystyvät ennustamaan tulevaisuutta. Kaskisen mukaan edelleen kuulee kysyttävän, että olivatko tutkijat oikeassa vai eivät.

¬– Ja onhan se ihan kiva, jos on ollut oikeassa tulevaisuuden suhteen, mutta ei se ole tutkimuksen itsetarkoitus. Meidän työtämme on vaihtoehtojen ennakointi, ei ennustaminen, Kaskinen muistuttaa.

Hän huomauttaa, että tulevaisuuden tutkijat esittelevät erilaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia.

– Ja aina kun ihmiset tekevät jotain, sillä on tiedostettua tai tiedostamatonta vaikutusta tule- vaisuuteen.

Kaskisen mukaan vallalla on edelleen sellainen tiedekäsitys, että tieteessä pyrittäisiin aina yhteen eksaktiin totuuteen. Hän pitää lähtökohtaa ongelmallisena.

Tutkija muistuttaa, ettei edes historia ole eksaktia. Historiastakin saadaan koko ajan uutta tietoa ja siitä tehdään uudelleentulkintoja.

Lue lisää
Tekoäly tulee myös pk-­yrityksiin

Tekoäly tulee myös pk-­yrityksiin

Tekoäly yleistyy vauhdilla suurissa yrityksissä, mutta myös pienempien täytyy olla hereillä. Tekoälyn hyödyntäminen voi olla pk­yritykselle kriittinen menestystekijä.

Tieteen rahoitus ei toimi ilman säätiöitä

Tieteen rahoitus ei toimi ilman säätiöitä

Säätiöiden merkitys suomalaisen tieteen rahoittajana on aina ollut suuri. Tänäänkin yhä useampi väitöskirja valmistuu yksityisen rahoituksen turvin, muistuttaa toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu...

Tekoälyn etiikka ei saa olla erillinen saareke

Tekoälyn etiikka ei saa olla erillinen saareke

Yrityksissä testataan Euroopan komission laatimia tekoälyn eettisen käytön ohjeita. Yksi kokeilijoista on Stora Enso, joka on tuonut tekoälyn etiikan osaksi yrityksen tavanomaista toimintaa.

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa