Univajeinen yhteiskunta ei opi eikä naura

Lähes puolet maailman ihmisistä nukkuu kroonisesti liian vähän. Miten se näkyy työpaikoilla ja koko yhteiskunnassa?

Megatrendit
16.11.2018

Suurin osa meistä tietää nukkuvansa liian vähän. Aamulla nouseminen tuntuu tuskaiselta ja iltapäivällä ajatus sumuiselta.

Usein ajattelemme, että liian lyhyiksi jääneiden yöunien syyt ovat henkilökohtaisia: työt pyörivät mielessä, oli nipistettävä unista harrastusten vuoksi tai jumituimme tuijottamaan lempisarjaa liian pitkäksi aikaa.

Tilastot kuitenkin osoittavat, että unettomuus on globaali ilmiö, joka seuraa selvää trendiä. Berkeley-yliopiston Centre for Human Sleep Science -huippututkimuskeskuksen mukaan vuonna 1942 alle 8 prosenttia maailman väestöstä nukkui säännöllisesti kuuden tai alle kuuden tunnin yöunia. Vuonna 2017 vastaava luku oli lähes puolet väestöstä. Mitä ihmettä on tapahtunut?

– Elämme täysin univajeisessa yhteiskunnassa. Se on aikamme todellinen sairaus, toteaa psykologian tohtori ja amerikkalaisen Pennsylvania State -yliopiston unitutkija Daniel Gartenberg.

Gartenbergin mielestä globaali univaje on ennen kaikkea modernin yhteiskunnan tuote. Osaltaan se linkittyy sosioekonomisiin tekijöihin – usein juuri köyhillä ihmisillä ei pitkien työpäivien ja -matkojen jälkeen ole enää välttämättä aikaa nukkua. Tämä näkyy erityisesti Yhdysvalloissa, joissa ihmiset saattavat sinnitellä samanaikaisesti useassa matalapalkkatyössä.

– Täällä on ihmisiä, jotka kirjaimellisesti valvovat itsensä kuoliaaksi.

Mahdollisesti suurin yksittäinen syypää on kuitenkin myös makuuhuoneisiimme hiipinyt teknologia. Tutkimustieto osoittaa selvästi, että esimerkiksi tietokoneiden ja älypuhelimien ruutujen sininen valo häiritsee unta ja huijaa aivomme pysymään hereillä.

– Olemme kasvaneet niin kiinni jatkuvien ilmoitusten ja virikkeiden maailmaan, että meidän on vaikea rauhoittua unen vaatimaan tilaan, Gartenberg kuvailee.

Erityisen haastavan yhtälöstä tekee se, että unen aikana kehomme ovat hypersensitiivisessä ja helposti häiriintyvässä tilassa. Gartenbergin mukaan se juontuu ajoilta, jolloin selviytymisen kannalta oli tärkeää havahtua esimerkiksi siihen, jos villieläin uhkasi vieressä nukkuvaa jälkeläistä.

Unella on monta elintärkeää funktiota ja yksi niistä on päivän aikana vastaanotetun tiedon prosessoiminen ja yhteensovittaminen, toisin sanoen oppiminen. Nyt tilanne on se, että monet elävät aiempaa huomattavasti voimakkaamman informaatiotulvan keskellä mutta nukkuvat vähemmän. Gartenberg on huolissaan siitä, miten tämä vaikuttaa oppimiseen.

– Uskallan väittää, että itse asiassa tarvitsisimme kaikkien ärsykkeiden keskellä aiempaa enemmän unta, hän summaa.

Uni kunniaan työpaikoilla

Gartenberg korostaa, että tiedämme yhä unesta melko vähän. Univajeen aiheuttamista haitoista on siksi vielä vaikeaa antaa täysin varmaa tuomiota.

Selvää on kuitenkin esimerkiksi se, että alle seitsemän tunnin yöunilla todella pärjäävät ihmiset ovat hyvin harvassa.

– Joidenkin ihmisten geenit mahdollistavat sen, mutta heitä on luultavasti alle prosentti väestöstä. Keskimäärin ihminen tarvitsee 7-8 tuntia unta.

Liian alhaiseksi jäänyt unimäärä voi vaikuttaa oppimisen lisäksi esimerkiksi empatiakykyymme ja huumorintajuumme. Gartenberg kehottaa pohtimaan, kuinka tämä saattaa heijastua esimerkiksi työelämään.

– Välillä ajattelen, että ehkä koko maailman tämänhetkinen poliittinen tilanne liittyy siihen, ettemme nuku tarpeeksi, hän heittää vain puoliksi leikillään.

Pitkittynyt univaje aiheuttaa muun muassa sydän- ja verisuonitauteja ja pahentaa monia mielenterveysongelmia. Tutkimusten valossa näyttää siltä, että pitkittynyt univaje voi olla yhteydessä myös esimerksi alzheimerin tautiin, syöpään ja diabetekseen.

– Terveyden lisäksi tämä vie yhteiskunnalta todella paljon rahaa. Siksi kierrän suurissa yrityksissä kertomassa unen tärkeydestä tuottavuudelle erityisesti vaativissa rooleissa, Gartenberg sanoo.

Hänen teesinsä ovat selvät: työaikojen pitäisi olla joustavammat, jotta ne tukisivat erilaisia unirytmejä. Työpaikalla pitäisi olla luonnonvaloa jäljittelevää valoa, jolle altistuminen päivän aikana parantaa tutkitusti unen laatua.

– Ja ennen kaikkea nukkumisesta pitäisi tehdä hyväksytympää myös työympäristössä. Esimerkiksi lyhyet päiväunet kesken ongelmanratkaisua vaativan tehtävän ovat oikeasti todella hyvä idea!

Voiko teknologian valjastaa tukemaan unta?

Unella – ja sen puutteella – on ollut Gartenbergin elämässä merkittävä rooli. Kun keskustelemme skypen välityksellä, juuri herännyt tutkija vaikuttaa hieman nuukahtaneelta.

– Ironista kyllä, en nukkunut kovin hyvin viime yönä, hän myöntää.

Gartenberg on väsynyt, sillä hän on ollut edellisenä iltana tapaamassa mahdollisia sijoittajia ja käynyt liian kierroksilla nukkuakseen. Akateemisen roolinsa lisäksi mies on startup-yrittäjä, joka muun muassa tarjoaa unikonsultaatio- ja valmennuspalveluita.

Erityisen kiinnnostunut Gartenberg on siitä, kuinka voisimme valjastaa teknologian tukemaan untamme.

– Tällä hetkellä teknologia ehkä lähinnä ryöstää untamme. Mutta loppujen lopuksi se on kuitenkin vain työkalu, jota voimme käyttää hyvään tai pahaan.

Gartenberg uskoo, että uniteknologiassa painopisteen tulisi olla nimenomaan syvän unen ja REM-unen kehittämisessä. Tutkijat ovat melko yksimielisiä siitä, että nämä unen osa-alueet ovat levon ja oppimisen kannalta tärkeimpiä.

Hän on itse kehittänyt Sonic Sleep -teknologian, joka antaa älypuhelimen kautta yksilöityä palautetta käyttäjän unenlaadusta ja tuottaa unta parantavia ääniä.

– Niiden taajuus vastaa aivojen värähtelytaajuutta ihmisen ollessa syvässä unessa. Oikealla hetkellä soitettuna ne syventävät unta.

Monelle uniteknologia tuo mieleen monimutkaiset, ympäri kehoa kiinnitettävät kojeet – mutta tulevaisuudessa unta mittaava teknologia voi olla lähes huomaamatonta. Viime aikoina runsaasti huomiota on saanut esimerkiksi suomalaisvalmisteinen Oura-sormus, joka mittaa kattavasti unenlaatua sormeen pujotettuna.

Teknologia kehittyy nopeasti, mutta niiden käyttöä ajavat asenteet hitaammin. Gartenberg kertoo kohtaavansa paljon liike-elämän kovia suorittajia, joiden mentaliteetti on yhä ”ehtiihän sitä nukkua sitten haudassa”.

– Sanon heille yleensä, että niin ehtiikin, ja tuolla menolla paljon pikemmin kuin arvaat.

Lue lisää
Venäjänkauppa – todellisuus eroaa mielikuvista

Venäjänkauppa – todellisuus eroaa mielikuvista

Venäjänkaupasta on vallalla monia vääriä käsityksiä. Millainen venäjänkaupan tilanne oikeasti on? Entä mitä Venäjällä tapahtuneita muutoksia suomalaisyritysten täytyy ottaa huomioon?

Minne katoavat miljoonat romuautot - ajoneuvojen kiertotaloudessa paljon parantamisen varaa

Minne katoavat miljoonat romuautot - ajoneuvojen kiertotaloudessa paljon parantamisen varaa

Euroopassa hukkuu joka vuosi yli neljä miljoonaa ajoneuvoa. Se on paitsi iso ympäristöongelma myös eurojen haaskausta. Valtioiden välillä on kuitenkin isoja eroja. Nyt asiaan etsitään EU-tason...

Onnellisuuden suunnittelua

Onnellisuuden suunnittelua

Arkkitehtuuri on monin eri tavoin sidoksissa onnellisuuteen. Voidaanko rakennettua ympäristöä suunnitella onnellisuuden lähtökohdasta?

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa