Kun dominopalikat lähtevät liikkumaan

Yksittäisten yritysten epäkohtia esiin nostamalla voi muuttaa kokonaista toimialaa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin, uskoo kansalaisjärjestö Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér.

Megatrendit
27.2.2020

Kun Sonja Finér oli nuori, hän lähti ystäviensä kanssakotoa Porista Tampereelle shoppailemaan vasta Suomeen rantautuneeseen vaateliike Hennes & Mauritziin.

Palattuaan kotiin hän näki dokumentin vaatemerkin työntekijöiden oloista. Finér kauhistui: hänen päällänsä olevat vaatteet olivat aiheuttaneet kärsimystä ihmisille. Finér kertoi asiasta järkyttyneenä ystävilleen. Kävi ilmi, että nämä olivat nähneet dokumentin jo ennen shoppailureissua, mutta eivät olleet välittäneet. Tämä ihmetytti Finériä, joka päätti siltä seisomalta lopettaa halpavaatteiden ostamisen.

Vahtikoira on hereillä

Tänä päivänä Sonja Finér on toiminut jo kahdeksan vuotta suomalaisen Finnwatchin toiminnanjohtajana. Finnwatch on järjestö, jonka tehtävä on edistää vastuullista yritystoimintaa.

Kymmenen vuoden toimintansa aikana kansalaisjärjestö on nostanut esiin monia epäkohtia suomalaisten yritysten toiminnassa: ihmisoikeusloukkauksia kansainvälisessä alihankintaketjuissa ja verojen välttelyä.

Vaikka järjestö nostaa yksittäistapauksia julkisuuteen, sen pääfokus on suurempi kuin vain tutkimiensa yritysten toiminnan muuttaminen.

Finnwatch haluaa muuttaa lainsäädäntöä ja yritystoimintaa. Sen pelikenttä on paitsi Suomi, myös EU ja käytännössä koko maapallo.

Järjestössä työskentelee viisi henkilöä, ja sen rahoitus tulee järjestöiltä, ammattiliitoilta ja yksittäisiltä lahjoittajilta. Valtionrahoituksen osuus on pieni. Monipuolinen rahoituspohja tekee Finnwatchista myös itsenäisen ja riippumattoman toimijan.

– Olemme puhdas vahtikoirajärjestö, Finér sanoo.

Se, mitä Finnwatch päättää tutkia, lähtee liikkeelle monenlaisista syistä. Joskus joku jäsenjärjestö pyytää tutkimusta. Toisinaan taas Finnwatchin oma väki kiinnostuu jostain. Kriteerinä on se, että tutkimuksella pystytään nostamaan joko suomalaiseen tai mielellään jopa kansainväliseen keskusteluun uusia, kiinnostavia aiheita.

Finér on nähnyt, että paikallisella toiminnalla pystyy vaikuttamaan globaalisti yrityksiin. Tästä hän kertoo esimerkiksi järjestön palmuöljyselvityksen vuodelta 2014. Siinä kävi ilmi, että Nesteen palmuöljyn hankintaketjussa on vakavia työntekijöiden oikeuksien loukkauksia. Finnwatchin puuttumisen jälkeen Neste on ruvennut julkaisemaan käyttämänsä palmuöljyn tarkat alkuperätiedot.

– Raportti vaikutti paitsi Nesteen toimintaan, myös kansainvälisesti koko palmuöljyteollisuuteen.

Isot malesialaset yritykset muuttivat toimintaansa ja kielsivät esimerkiksi rekrytointimaksujen perimisen työntekijöiltä. Malesian työlainsäädäntöä korjattiin, ja palmuöljyn sertifiointijärjestelmien kriteerejä muutettiin.

Sonja Finér on toiminut kahdeksan vuotta suomalaisen Finnwatchin toiminnanjohtajana.

Rikos vailla rangaistusta

Ennen Finnwatchia Finér työskenteli muissa kansalaisjärjestöissä, kuten Amnestyllä ja Reilunkaupan sertifiointijärjestelmässä.

Mistä Finérin vahva oikeudentunto on peräisin?

–Tämä menee keittiöpsykologian puolelle, mutta äitini on hyvin oikeudenmukainen ja kiltti, ja lapsuudenperheeni on sellainen taiteilijaperhe. Kävimme paljon teatterissa, päähän mahtui muitakin ajatuksia kuin arkinen elämä.

Etunimensä Finér on saanut Rikoksen ja rangaistuksen Sonjalta.

Nykyään Finérillä on myös oma lapsi, mikä on tehnyt esimerkiksi uhat ilmastonmuutoksesta entistä konkreettisemmaksi.

– Oma lapsi tulee elämään niinä vuosina, kun maapallon keskilämpötila ylittää puolitoista, kaksi tai kolme astetta. Mitä sivilisaatiolle käy, kun isot alueet maapallolla muuttuvat asuinkelvottomaksi?

Vaikka Finnwatch keskittyy juuri yritysten toimintaan, viime vuosina myös ilmastokysymykset ovat nousseet yhä enemmän sen agendalle. Ne ovat niin suoraan yhteyksissä myös ihmisoikeuksiin.

Uskooko Finér, että maailma on menossa parempaan suuntaan?

– Riippuu minä päivänä kysyy. Kyllä tässä huomaa, että meininki on välillä todella mätää.

Finnwatch tutki esimerkiksi äskettäin sitä, miten 43 suomalaista yritystä hallitsee riskimaissa sijaitsevien alihankkijoidensa kasvihuonekaasupäästöjä. Kävi ilmi, että ei juuri mitenkään.

Toisena päivänä taas tapahtuu paljon hyviä asioita. Vaikkapa työeläkeyhtiö ilmoittaa pyrkivänsä tekemään sijoitussalkustaan nopealla aikataululla hiilineutraalin.

– Kun dominopalikat lähtevät liikkumaan, se herättää toivoa.

Suomen verotus oikeudenmukaiseksi

Yksi Finnwatchin pääpainopisteistä on oikeudenmukainen verotus, jonka puolesta se aloitti joulukuussa suuren kampanjan.

Finér sanoo, että ilmastokriisin ja koko ekologisen kriisin ratkaisemin ei ole mahdollista sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla, jos verojärjestelmää ei korjata. Valtiovarainministeriö on laskenut, että jo muutamilla muutoksilla saataisiin 430 miljoonaa euroa valtion kassaan.

Finnwatchin koko vaatimuslista on pitkä. Listaamattomien yhtiöiden osinkoverovapaus pois, korkovähennysrajoitukset tiukemmiksi, rajoitetaan varakkaiden yksityishenkilöiden mahdollisuutta välttää perintöveron maksu, aletaan verottaa digitaalisia yrityksiä, Finér luettelee.

Yritystuet ja veroedut taas pitäisi suunnata niin, että ne edistäisivät hiilineutraaliutta. Verotusta pitäisi muuttaa Suomen lisäksi myös EU:ssa ja OECD-tasolla.

– Rajoille pitäisi saada hiilitulleja, joilla taas kannustettaisiin maita luopumaan fossiilisista polttoaineista.

Finér odottaa hallituksen kestävän kehityksen verouudistukselta hyviä päätöksiä.

Hän puhuu paljon dominopalikoiden kaatamisesta. Ensin pitää saada tietty joukko kansalaisia ja yrityksiä liikkeelle. Kun kriittinen massa on jotain mieltä, alkaa tapahtua. Finér haluaa taistella niin sanottua näköalattomuusansaa vastaan: tilannetta, jossa ihmiset eivät uskalla tavoitella isoja muutoksia siksi, että he pelkäävät, että kukaan ei kannata niitä.

– Päättäjät eivät yleensä ensimmäisenä uskalla liikkua, jos eivät tiedä, että heille löytyy tukea. Meidän pitää auttaa päättäjiä tekemään oikeita päätöksiä.

Lue lisää
Koronaelvytyksellä kohti kestävää tulevaisuutta

Koronaelvytyksellä kohti kestävää tulevaisuutta

EU:n 750 miljardin euron elvytyspaketti herättää poliittisia intohimoja – mutta mitä kaikkea se sisältää ja miten Suomi parhaiten hyödyntäisi oman reilun 3 miljardin siivunsa?

Finanssikriisistä toipuvat suomalaiset murehtivat nyt uutta talouskriisiä, eivätkä suotta

Finanssikriisistä toipuvat suomalaiset murehtivat nyt uutta talouskriisiä, eivätkä suotta

Tuoreen kyselyn mukaan talouskriisin uhka jättää taakseen ilmastohuolet ja jopa tarttuvat taudit. Taloustutkijan mielestä suomalaiset eivät ylireagoi, päinvastoin.

Kotitalouksien kulutus kannattelee nyt taloutta

Kotitalouksien kulutus kannattelee nyt taloutta

Kulutuksen kääntyminen kasvuun heinäkuussa ylläpitää Suomen talouden toipumista koronakriisistä. Teollisuudessa näkymät ovat edelleen epävarmat.

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa