Ihmiskunnan mielenkiintoisimmat vuodet?

Teknologioiden kehittyessä ei enää ole kyse siitä, mitä osataan, vaan mitä halutaan tehdä. Esimerkiksi ruuan osalta siirrytään entistä yksilöllisempiin ratkaisuihin.

Megatrendit
12.9.2018

Ruuan valmistus ilmasta, keinolihan kasvatus ilman tuotantoeläimiä ja merten muoviroskia syövät mikrobit eivät enää ole kaukaisia tulevaisuudenvisioita, vaan parhaillaan tutkittavia ja kehitteillä olevia ratkaisuja.

– 2018 on ihmiskunnan kiinnostavin vuosi, jos miettii teknologian kehitystä. Ja ensi vuosi on vielä kiinnostavampi. Ei ole mitään syytä olettaa, että tämä kehityskulku loppuisi. Enää ei ole kyse siitä, mihin me kykenemme, vaan mitä haluamme, kertoo Teknologian tutkimuskeskus VTT:n disruptiivisten teknologioiden erityisasiantuntijana Lauri Reuter.

Kiihtyvää tahtia selittää hänen mukaansa se, että teknologiakenttä hyötyy osa-alueidensa kehityksestä. Kun jokin teknologia kulkee eteenpäin, se edistää myös muita.

ruoka, tutkimus, Reuter

"2018 on ihmiskunnan kiinnostavin vuosi, jos miettii teknologian kehitystä", toteaa Reuter.

Milloin maailma on valmis uuteen?

Reuter kertoo, ettei uusien oivallusten ja sovellusten taustalla aina ole täysin uutta tekniikkaa. Esimerkiksi jo 1960-luvulla avaruustutkimus selvitti, miten ihmisiä voitaisiin ruokkia avaruudessa. Selvisi, kuinka ilmasta voidaan tehdä ruokaa.

Tekniikka syntyi siis lähes 60 vuotta sitten, mutta vasta viime vuosina sitä on todella alettu valjastaa ruuantuotantoon. Vuonna 2017 perustettu Solar Foods aikoo valmistaa proteiinia hiilidioksidin ja sähkön avulla, ja kaupallisen tuotannon on tavoite käynnistyä vuonna 2020.

Kyseessä on Reuterin mukaan hyvä esimerkki siitä, että vaikka ongelma ratkaistaisiin teknologian avulla, tarvitaan aina myös toimiva liiketoimintamalli ja ympäristö. Ajoituksen on oltava oikea.

– Meillä on paljon ratkaisuja oikeisiin ongelmiin, mutta ne eivät koskaan toteudu sen takia, että kukaan ei tee rahaa niillä, eikä kukaan hyödy niistä. Bensaa ei ole tankissa, eikä ratkaisu liiku eteenpäin, koska ajavaa voimaa ei ole.

Kentältä toiselle

Uutta syntyy myös silloin, kun teknologioita aletaan soveltaa eri aloilla kuin tavallisesti. Tästä yksi esimerkki on ruuantuotanto.

– Aina ei ole kyse siitä, että joku keksii jonkin jutun nyt, vaan että olemassa olevaa teknologiaa hyödynnetään toisenlaisessa käyttötarkoituksessa.

Esimerkiksi kasvisoluja on kasvatettu Reuterin mukaan 1950-luvulta saakka ja niitä on hyödynnetty lääketeollisuudessa parikymmentä vuotta lääkeaineiden tuotannossa.

Nyt samaa teknologiaa tuodaan ruuantuotannon puolelle. Reuter on onnistuneesti kasvattanut kasvisoluista niin sanottua ”soluhilloa”. Käytännössä raaputtamalla esimerkiksi puolukan lehdestä kasvisoluja ja niitä kasvattamalla saadaan mössömäistä massaa, jota voi syödä.

Kehitteillä on myös eläinsoluista kasvatettua keinolihaa. Sen parissa työskentelevät esimerkiksi amerikkalainen yritys Memphis Meats ja hollantilainen Mosa Meats. Yritykset kehittävät myös kasveista lihaa jäljitteleviä tuotteita, tästä esimerkkeinä Beyond Meat ja Impossible Foods.

Suomessa kehitystä eteenpäin vievät Reuterin mukaan hyvä yhteisöllisyys ja vahva halu kokeilla uutta.

– Meillä on vanhaa paperi- ja metsäteollisuutta, jossa on valtava osaaminen entsyymien tuottamisesta. Proteiineja elintarvikkeiden osiksi voidaan tuottaa samalla teknologialla. Jos kasvisolujen kohdalla on hypätty lääketuotannosta kosmetiikkatuotantoon ja sieltä ruokaan, niin maidon proteiini voi hypätä suoraan paperiteollisuudesta elintarviketeollisuuteen.

ruoka, tutkimus, Reuter, kahvi

Aamukahvi Hakaniemen torilla.

Perinteinen maatalous ei katoa

Nykyiseen ruuantuotantoon liittyy Reuterin mukaan kaksi ongelmaa. Tuotanto tarvitsee paljon tilaa, lannoitteita sekä tuotantoeläimiä ja -kasveja. Samaan aikaan ruokatottumukset muuttuvat nopeasti kehittyvissä maissa, kuten Kiinassa. Vaurastuva keskiluokka haluaa syödä lihaa, mikä nostaa myös kasvinviljelytarvetta entisestään.

Huoli proteiinin riittävyydestä on todellinen. Jotta maapallon väestö saataisiin ruokittua vuonna 2050, tarvitaan Reuterin mukaan jopa 70 prosenttia enemmän ruokaa. Perinteinen ruuantuotanto ei hänen mukaansa häviä, mutta yksin se ei kykene vastaamaan kulutustarpeeseen.

Uusien tuotantotapojen lisäksi tekniikan kehitys vie eteenpäin perinteisempiä ruuantuotannon tapoja.

Esimerkiksi kasvihuoneet eivät enää ole riippuvaisia auringonvalosta, ja tuotantoa voidaan siirtää, vaikka Dubain lentokentälle. Myös kasvihuoneiden ohjausjärjestelmät ovat kehittyneet, ja tätä päivää ovat suljetun kierron puutarhat, joissa ravinneliuokset kiertävät koko ajan. Suomessa Robbes Lilla Trädgård kulkee kehityksen etujoukoissa.

Trendit: yksilöllisempää ja helpompaa

Reuterin mukaan ruuasta tulee entistä yksilöllisempää ja ruuan verkkokauppa alkaa vähitellen nousta. Esimerkiksi ruuan 3D-tulostus on yksi tapa tuottaa personoitua ruokaa jokaisen omien tarpeiden mukaisesti.

– Keho ei kerro, mitä sinun pitää syödä. Samoin kuten terveydenhuolto menee ennaltaehkäisevään, yksilölliseen suuntaan, myös ruokavalio kulkee samaan suuntaan. Pidetään huolta terveydestä ennen kuin se on ongelma.

Reuterin mukaan ruoka tulee myös siirtymään vahvemmin digitaalisille alustoille. Se voi tehdä saman, mitä Spotify on tehnyt musiikinkuuntelulle.

– Palvelut menestyvät, kun ne ovat helppoja. Kun niistä tulee kuluttajaa niin paljon helpottava tuote, yhtäkkiä sitä aletaan käyttää paljon.

– Ei ole niin, että tulevaisuuden ruoka tapahtuu ensi vuoden kesäkuussa. Ratkaisuja on jo markkinoilla, jos ajatellaan esimerkiksi kasviperäisiä tuotteita, jotka korvaavat eläinperäisiä tuotteita.

ruoka, tutkimus, Reuter, kahvi

Uusia ratkaisuja tutkimuksella

Parhaillaan Reuter työskentelee VTT:llä ja kehittää uusia tapoja tehdä tutkimusta. Innostus uudenlaiseen tapaan tehdä tutkimusta löytyi Piilaaksosta, jossa Reuter vietti kesän 2017 Singularity Universityssä kansainvälisessä tutkijaseurassa.

– Koko sen maailman tarkoitus on löytää ratkaisuja ongelmiin nimenomaan nopeasti kehittyvistä teknologioista.

– Se että teen tutkimusta omilla aivoilla ja käsillä ei riitä. Saan enemmän aikaiseksi, jos voin auttaa muita tutkijoita tekemään valtavan arvokasta työtään entistä nopeammin ja vaikuttavammin.

Esimerkiksi VTT:n iBex-ohjelmassa tutkijoiden muodostamat tiimit lähtivät etsimään ratkaisuja itseään mietityttäviin konkreettisiin ongelmiin.

Tiimeistä kymmenen on edennyt loppusuoralle ja saanut rahoitusta. Niistä jokainen luo jotain täysin uutta: yksi aikoo saada bakteerit vastaamaan sähköposteihin, toinen etsii merten muovia syöviä mikrobeja ja kolmas muuntaa kaikkein saastaisemmat päästöt takaisin helposti käsiteltäviksi aineiksi. Neljäs nujertaa kohdennetusti sairaalabakteerit iholta, mikä parantaa potilasturvallisuutta leikkauksissa.

Ja näin maailma muuttuu yksi ratkaisu kerrallaan.

Kahvilla-juttusarjassa käymme kahvilla mielenkiintoisen henkilön kanssa hänen valitsemassaan paikassa.

Lue lisää
Taloyhtiölainat ohjaavat asuntorakentamista kasvukeskuksiin

Taloyhtiölainat ohjaavat asuntorakentamista kasvukeskuksiin

Taloyhtiölainat ovat kasvattaneet kotitalouksien velkaa. Rakennusteollisuus RT ry:n pääekonomisti Sami Pakarinen muistuttaa, että lainoilla on saatu aikaan paljon hyvääkin, ennen kaikkea lisää...

Ammattiliikenteen automaatio muokkaa kuljettajan työnkuvaa

Ammattiliikenteen automaatio muokkaa kuljettajan työnkuvaa

Suomessakin tehdään jo kokeiluja rekkojen puoliautonomisen letka-ajon kanssa. Asiantuntijan mukaan kovaa vauhtia kehittyvä automaatio voi tuoda helpotusta esimerkiksi pitkän matkan kuljetuksiin...

Suomalaisen ruoan tarina pellolta pöytään kiinnostaa maailmalla

Suomalaisen ruoan tarina pellolta pöytään kiinnostaa maailmalla

Suomalainen ruoka on todistetusti puhdasta, mutta kansainvälisessä kilpailussa ratkaisee ennen kaikkea vetävä brändi. Kasvava jäljitettävyyden trendi on yksi osa-alue, jossa Suomi voisi loistaa...

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa