Älytilat tulevat - Onko tilojen älykkyys seuraava digitaalinen vallankumous?

Älykäs tila on kuin älypuhelin, mutta käyttöliittymänä toimiikin fyysinen tila. Älykkäät tilat ovat nousemassa isoksi ilmiöksi maailmalla, mutta kehitys tuo mukanaan myös kysymysmerkkejä.

Megatrendit
7.2.2019

Pakkaslumi narskuu askeleidesi alla, tuuli lennättää hiuksiasi ja silmiesi edessä avautuu talvinen sininen hetki. Et ole kuitenkaan luonnossa, vaan huoneessa, jossa seinät, katot ja lattiat on muutettu teknologian avulla elämyksiksi. Erityyppiset älytilat eli smart spaces ovat nousemassa isoksi trendiksi maailmalla.

Arvostettu Gartnerin analyysi nosti älytilat ja immersiiviset teknologiat vuoden 2019 suurimpien teknologiatrendien joukkoon.

Kehityksen taustalta löytyvät entistä nopeammat tietoliikenneyhteydet ja tekoäly. Ne mahdollistavat tilojen ja tiedon yhdistämisen keskenään reaaliaikaisesti entistä helpommin ja monipuolisemmin. Lisäksi älytilaratkaisujen toteuttamiseen tarvittavan teknologian hinnat laskevat koko ajan.

Avainsana vuorovaikutus

VTT:n tutkija Ilkka Niskanen huomauttaa, että tilojen äly on laaja kokonaisuus, jolla tarkoitetaan monta eri asiaa. Älytila voi olla oikeastaan mitä tahansa fyysinen tila, joka havainnoi ympäristöään ja muuttaa toimintaansa ympäristöstä kerätyn tiedon perusteella.

Havaintojen toteuttamiseen tarvitaan erilaisia laitteita ja esineitä, kuten mittareita, antureita ja kameroita. Tiedon yhdistäminen ja älytilakokemuksen toteuttaminen vaatii lähes aina monen laitteen yhteistyötä.

– Keskeistä älytiloissa on myös vuorovaikutus tilan käyttäjän kanssa, toteaa Niskanen, joka väitöstyössään kehitti älytilojen kehitystä ja hallintaa tukevia ohjelmistosovelluksia.

Monelle tulee älytilasta mieleen älykoti, joista on puhuttu jo pari vuosikymmentä. Älytiloja löytyy kuitenkin entistä enemmän julkisista tiloista kuten kauppakeskuksista, museoista, sairaaloista tai urheiluareenoilta. Älytilat voivat olla myös älykkäitä työympäristöjä, kuten rakennustyömaita tai toimistoja tai kulkuvälineitä.

Samalla ne ovat osa älykästä kaupunkiympäristöä. Immersiivisissä älytiloissa ihminen uppoutuu esitettyyn sisältöön ja kokee, että hän on osa sitä. Tällainen kokemus vaatii korkeatasoista visuaalista sisältöä ja äänimaisemaa sekä intuitiivisia vuorovaikutteisia elementtejä kuten kosketusta, eleitä tai vaikkapa hajuja.

Vain mielikuvitus rajana

Immersiivisiä älytilaratkaisuja toteuttavia yrityksiä löytyy Euroopasta vasta kymmenkunta. Yksi niistä on suomalainen OiOi, joka on rakentanut älytiloja vuodesta 2010.

– Valjastamme älylaitteet ohjaamaan, mitä tiloissa tapahtuu. Esimerkiksi projektoreilla mikä tahansa seinä saadaan reagoimaan kosketukseen. Tai kokonainen tunturi voidaan muuttaa immersiiviseksi peliympäristöksi, kertoo OiOin myynti- ja markkinointijohtaja Olli Marjalaakso.

Tila voidaan muuttaa vuorovaikutteiseksi hyödyntämällä digitaalisia laitteita, kosketusta, kehonliikkeitä, ilmeitä, paikannusta tai avointa dataa. Joko yksinään tai yhdistelmänä. Tämän päälle OiOi luo räätälöidyn digitaalisen sisällön tai käyttää valmiita tuotteitaan.

– Oikeastaan vain mielikuvitus on rajana. Siksi älytilan kehittäminen alkaa aina puhtaalta pöydältä, käyttäjän toiveista ja tarpeista, toteaa OiOin toimitusjohtaja ja toinen perustajajäsen Sami Kämppi.

Usein asiakkaat eivät kuitenkaan Kämpin mukaan vielä tiedä, mitä kaikkea tiloihin on mahdollista toteuttaa. Älytilojen suhteen on keskeistä, että ihmiset osaavat käyttää niitä. Lasten ja nuorten kohdalla tämä ei ole ongelma ja pikku hiljaa myös aikuiset ovat alkaneet tottua ajatukseen, että tilojen pinnat voivat olla vuorovaikutteisia.

Amos Rexin immersiivinen taidenäyttely Helsingissä on Kämpin mukaan toiminut hyvänä opettajana.

– Ihmiset ovat olleet vaikuttuneita kokemastaan ja tietävät nyt entistä paremmin, mitä tilojen äly tarkoittaa.

Oppi, joka jää mieleen

Kämpin mukaan älykästä tilaa voi ajatella samanlaisena ympäristönä kuin älypuhelimia, mutta käyttöliittymänä on fyysinen tila. Käytännössä kaikki se sisältö, mitä nyt on tableteissa ja älypuhelimissa, pystytään tuomaan myös tiloihin.

Älyllä voidaan parantaa tilojen viihtyisyyttä ja rikastuttaa tilakokemusta, kehittää uusia tapoja liikkua liikunnallisten peliseinien ja simulaattoreiden avulla tai rakentaa show roomeja, museoinstallaatioita ja kuntoutuspalveluita.

Kämpin mukaan yksi parhaista käyttökohteista ovat oppimisympäristöt. Tilojen äly kannustaa lapsia liikkumaan ja tekee oppimiskokemuksesta paljon tabletteja elämyksellisempää.

– Kokemus jää varmasti käyttäjälle mieleen. Ennen kaikkea tilaan luotu oppimiskokemus koetaan yhdessä. Se on hyvin tervetullutta monesta näkökulmasta.

OiOi on toteuttanut älytilaratkaisuja esimerkiksi lentoasemille, museoihin ja toimintapuistoihin Suomessa, Euroopassa ja ympäri maailman. Yksi kohteista on Hong Kongin korkein pilvenpiirtäjä, johon OiOi toteutti avointa dataa hyödyntävää tiedon visualisointia. Aiheena ovat niin sanotulla elämänvyöhykkeellä sijaitsevat planeetat, jotka pyörivät pilvenpiirtäjän ympäri. Samalla katselijat voivat kuunnella mobiililaitteilla ja kuulokkeilla kohteeseen sävellettyä äänimaisemaa.

Kämppi huomauttaa, että luonnon merkitys ihmisen hyvinvoinnissa vain lisääntyy tulevaisuudessa.

– Hyödynnämme tilojen toteutuksessa paljon tutkimustietoa. Niiden perusteella vartti metsässä riittää laskemaan sykettä ja saamaan aikaan hyvinvointivaikutuksia, toteaa Kämppi.

Tilojen älyratkaisuilla "metsä" pystytään tuomaan vaikka keskelle toimistotilaa. Tilaan voi luoda metsän huminaa, pöllyävää lunta ja monia muita aistielementtejä ja niissä voidaan hyödyntää ainoastaan luonnon materiaaleja ja elementtejä.

– Fyysisten tilojen viihtyvyydellä ja tervehdyttävillä vaikutuksilla voidaan kompensoida vaikka kaamosta, stressiä tai luonnon puutetta suurkaupungeissa, listaa OiOin Marjalaakso.

Äly auttaa ja viihdyttää myös kodeissa

Pienimuotoisemmat kotien älytilaratkaisut voivat nekin helpottaa arkea ja lisätä elämänlaatua monella tavalla. VTT:n Niskasen luettelo esimerkeistä on pitkä. Kodeissa musiikki voi seurata ihmistä ympäri talon hänen liikkuessaan ja älyratkaisu voi tilata automaattisesti viikon ruokalistan tai tehdä kotityöt.

Äly voi myös seurata tilan lämpötilaa ja hiilidioksidipitoisuutta ja säätää olosuhteita automaattisesti havaintojen pohjalta. Äly pystyy lisäksi eri tavoin järkevöittämään ja pienentämään energiankulutusta tai varottamaan kosteusongelmista.

– Äly voi myös parantaa turvallisuutta. Älytiloissa asuvan ei tarvitse kotoa lähtiessään pohtia, unohtuiko silitysrauta päälle tai onko kotona tunkeilijoita. Teknologia osaa tehdä automaattisesti hälytyksen, jos ihminen saa kotonaan esimerkiksi sairauskohtauksen tai kaatuu, esittelee Niskanen.

Älytilojen kehitykseen liittyy myös kysymysmerkkejä. Niskasen mukaan yksi tärkeimmistä koskee tietoturvaa. Harva ymmärtää, kuinka paljon tilasta ja ihmisen käyttäytymisestä siellä voidaan älylaitteiden avulla kerätä dataa ja miten tietoja hyödynnetään.

Usein tiedot voivat olla jopa arkaluontoisia. On löydettävä yhteiset pelisäännöt sille, miten älylaitteet saavat kerätä tietoa sekä käsitellä ja hyödyntää sitä. Esimerkiksi yksityisistä paikoista kerätty data pitää Niskasen mukaan monessa yhteydessä tehdä ensin anonyymiksi.

– Nyt valtaosa ei lue laitteiden käyttö- ja sopimusehtoja, vaan laittaa rastin siihen hyväksyn-ruutuun, huomauttaa Niskanen.

Kodeissa älytilojen ja muiden älyratkaisujen yleistymistä hidastaa myös laitteiden huono yhteensopivuus. Ongelmana on, että jokainen valmistaja pitää kiinni omista toimintatavoistaan ja teknologiastaan. Tuloksena valmistajien laitteet eivät kommunikoi keskenään. Kuluttajat puolestaan eivät halua sitoa itseään kiinni vain yhden valmistajan laitteisiin.

– Koska laitteet eivät ole yhteydessä toisiinsa, kokonaisvaltaista palvelukokemusta ei voi syntyä ja älytila jää vaan haaveeksi, toteaa Niskanen.

Teknologian näkymätön tulevaisuus

OiOin Marjalaakso uskoo, että kymmenessä vuodessa teknologia häviää taustalle. Seinillä ei ole enää mustia ruutumatriiseja vaan näyttöpinnat yhdistyvät arkkitehtuuriin esimerkiksi näyttötapettien kautta. Teknologia mukautuu ja sulautuu ympäröivään tilaan, eikä toisinpäin kuten nyt.

Samalla tilojen äly tekee rakennusprosesseista entistä monialaisempia. Niskanen huomauttaa, että älyn vaatimukset pitää ottaa huomioon jo aikaisessa vaiheessa rakennusprojektia. Tietoliikenneyhteyksien, antureiden ja muiden tarvittavien laitteiden asentaminen edellyttää paljon nykyistä tiiviimpää yhteistyötä älytila-asiantuntijoiden ja rakennusalan ammattilaisten välillä. Tämä merkitsee isoja muutoksia rakentamisessa.

– Tässä kehityksessä olemme vasta alussa. Nykyisellään älytilateknologia on lähes aina jälkiasennettua, muistuttaa Niskanen.

Kunhan tietoturvaan ja muihin avoimiin kysymyksiin löydetään toimivat ratkaisut, on Niskasen mukaan kuitenkin selvää, että tilojen äly tulee yleistymään julkisissa tiloissa, kodeissa ja kaikkialla rakennetuissa ympäristöissä.

– Älytilateknologian hyödyt ovat valtavat. Se pystyy tarjoamaan ainakin osaratkaisun moniin ongelmiin, helpottaa arkeamme ja voi lisätä meidän kokonaisvaltaista hyvinvointia, summaa Niskanen.

Suomen luonto löytyy lentokentältä

Helsinki-Vantaalla on käynnissä lentoaseman historian mittavin laajennushanke. Uudistusten jälkeen Helsinki-Vantaa on valmis palvelemaan 30 miljoonaa matkustajaa. Suurimmat muutokset koskevat kaukolentoja (non-Schengen-liikenne) palvelevaa terminaaliosaa.

Uuteen terminaaliosaan rakentuu parhaillaan keskusaukio, josta muodostuu koko laajennuksen sydän. Helmikuussa avautuva Aukio on arkkitehtonisesti vaikuttava tila, jota hallitsevat suomalaisella puulla verhoillut seinä- ja kattorakenteet. Jylhästä tilasta löytyy myös suomalaisen älytilaratkaisuja toteuttavan OiOin Suomen luontoa imitoiva immersiivinen tilaelämys.

– Aukio sijaitsee heti turvatarkastuksen jälkeen. Tavoitteena oli, että seuraava askel stressaavan turvatarkastuksen jälkeen olisi matkustajalle mahdollisimman rento, tervehdyttävä ja miellyttävä, kertoo OiOin Sami Kämppi.

Tilaan astuessaan matkustaja uppoutuu keskelle suomalaista maisemaa, joka elää Suomen neljän vuodenajan mukaan seuraten vuorokaudenaikoja. Koko vuoden kierros kestää Kämpin mukaan 152 minuuttia. Tilaa kiertää 77 metriä pitkä led-näyttö, jossa pyörii visuaalista materiaalia Suomen luonnosta.

Kuvamateriaali on tarkkuudeltaan neljä kertaa 8K-tasoista ja luontomaisema kuvastuu pinnoille 360 asteen näkymänä. Jokaiseen tilanteeseen on luotu oma kolmiulotteinen äänimaisema, joka imitoi aitoja luonnon ääniä. Valaistus kuvastaa sekin luonnon hetkiä. Valo siroaa kesäpäivänä kuusikon kirkkaudesta tai verhoaa matkustajan siniseen hetkeen Kolin tunturilla. Elämysseinillä matkustajat voivat käsin koskettamalla luoda esimerkiksi revontulia. Infosisällöissä matkustajille kerrotaan lisää Suomen luonnosta ja sen ainutlaatuisuudesta. Seiniltä selviää myös lisätietoja Suomesta kellonaikoineen ja sääolosuhteineen.

- Kun matkustajalle tulee seesteinen ja hyvä olo, siitä on etua myös lentokentälle. Ennen kaikkea tila jättää jokaiseen matkustajaan pysyvän muistijäljen Suomesta, toteaa Kämppi.

Lue lisää
Puurakentamisessa on pula osaajista

Puurakentamisessa on pula osaajista

Puurakentamisen suuri kasvupotentiaali on kerrostaloissa, julkisessa rakentamisessa, korjausrakentamisessa ja infrarakentamisessa. Puun käytön yleistyminen kerrostaloissa edellyttää muun muassa...

Ilmastohuoli näkyy ruokainnovaatioissa

Ilmastohuoli näkyy ruokainnovaatioissa

Juustotytöt kehittivät hitiksi nousseen vegaanisen juuston, kun kaupan hyllyiltä ei löytynyt tarpeeksi hyvää tuotetta. Sosiaalinen media voi nostaa myös pienet elintarvikeyritykset nopeasti...

Startupista vauhtia isojen yritysten osaajille

Startupista vauhtia isojen yritysten osaajille

Löytyykö liiketoimintaan uutta kasvua, kun pannaan yhteen startup-yrittäjät ja suuryrityksien johtajat? Ainakin halu oppia toisiltaan on suuri.

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa