Onnellisuuden suunnittelua

Arkkitehtuuri on monin eri tavoin sidoksissa onnellisuuteen. Voidaanko rakennettua ympäristöä suunnitella onnellisuuden lähtökohdasta?

Lifestyle
7.12.2018

70 prosenttia suomalaisista asuu kaupungistuneilla alueilla. Suurin osa heistä viettää suurimman osan päivästään rakennuksien sisätilassa tai rakennuksien ympäröiminä.

– Tällöin juuri arkkitehtuurin laadulla on suuri merkitys onnellisuuden tunteeseen rakennetussa ympäristössä, toteaa Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikön tutkijatohtori ja arkkitehti Henrika Pihlajaniemi.

Pihlajaniemi puhuu paljon ympäristön välittömistä vaikutuksia onnellisuuden kokemukseen. Välittömillä vaikutuksilla on kuitenkin paljon eri tasoja. Esimerkiksi miten ympäristö tukee ihmisen toimintaa, tai kuinka moniaistillinen fyysisen ympäristö on. Miten lämpö, kylmyys, pehmeys tai kovuus tuntuvat. Lisäksi myös ääni- ja valomaisema vaikuttavat kokonaisuuteen.

– Tietenkin rakennuksien turvallisuuden tunne on tärkeää. Miten se esimerkiksi suojaa meitä tuulelta tai lämmöltä. Olennaista onnellisuuden tunteessa on myös se, tunnemmeko ympäristön kauniiksi vai rumaksi, kertoo valaistusta tutkiva Pihlajaniemi.

Yhtä aikaa arkkitehtuurin onnellisuus-keskustelussa voidaan puhua rakennetun ympäristön pitkäaikaisvaikutuksista. Miten se esimerkiksi tukee meidän tai rakennuksen terveyttä. Ilmalla on meihin tutkitusti vaikutusta niin fyysisesti kuin psyykkisesti.

– On tärkeää keskustella siitä, aiheuttavatko tilat meille elinvoimaisuutta vai stressiä. Miten tilasuunnittelulla voidaan tukea sosiaalista elämää työelämässä. Onko luontevat kohtaamiset mahdollistettu? Vai onko työympäristö pelkkä pitkä käytävä, jonka varrella on yksittäisiä koppeja, jolloin kohtaamiset ovat vaikeita, karrikoi Pihlajaniemi.

Suomalaisen arkkitehtuurin hyvä vire

Suomalaisella arkkitehtuurilla menee tällä hetkellä hyvin. Esimerkiksi Helsinkiin on lyhyen ajan sisällä valmistunut tai valmistumassa useampi korkeatasoinen merkkirakennus, minkä johdosta jopa ulkomailla on alettu puhua Helsingin arkkitehtuuribuumista.

– Vakiintuneiden suomalaisten toimistojen lisäksi suomalaisella arkkitehtuurikentällä on useampi nuori ja lahjakas toimisto, jotka ovat kilpailumenestyksen kautta päässeet suunnittelemaan ensimmäisiä isoja julkisia rakennuksiaan. Arkkitehtuurikilpailut ovat tärkeä alan uudistumisen edellytys ja Suomessa onkin yksi maailman parhaiten toimivista arkkitehtuurikilpailuinstituutioista, kertoo Aarti Ollila Ristola Arkkitehtien Mikki Ristola, joka on toimiston osakas sekä arkkitehti.

Ristola on toimistonsa töiden kautta tutkinut paljon vaativia julkisia rakennuksia sekä erityisesti puurakentamista ja suunnittelutyössään hän pyrkii käyttämään aitoja materiaaleja, jotka tuovat sellaisenaan rakennuksiin väriä ja lämpöä.

Viimeaikainen suomalaisen arkkitehtuurin ylävire ei kuitenkaan vielä ole näkynyt suomalaisten toimistojen ulkomaille suunnittelemina merkkirakennuksina, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Nämä poikkeukset ovat ALA Arkkitehtien teatteri- ja konserttitalo Kilden Norjan Kristiansandissa sekä Lahdelma & Mahlamäki Arkkitehtien Puolan juutalaisten historian museo Varsovassa.

– Kiinnostusta suomalaista arkkitehtuuria kohtaan on paljon. Sen konkretisoituminen merkittäviksi toteutuneiksi projekteiksi on kuitenkin riippuvainen monesta muuttujasta. Suomalaisilla toimistoilla ei tunnu olevan riittävän voimakasta tahtoa tai tietoista strategiaa kansainvälistymiseen, sanoo Ristola.

Kiihtyvä kaupungistuminen ja kaupunkien kansainvälistyminen lisää Ristolan mukaan painetta uusille merkittäville julkisille rakennushankkeille. Tämä on näkynyt hänen mielestään viime vuosina yleisten arkkitehtuurikilpailujen suurena määränä.

– Yleisellä arkkitehtuurikilpailulla saavutetaan kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti vaativissa rakennushankkeissa paras mahdollinen arkkitehtoninen laatu.

Valaistus, koulu, arkkitehtuuri

Kuvassa on Tyrnävän Rantaroustin koulun biodynaaminen aulavalaistus ja Poutapilviä-valotaideteos.

Arkkitehtuuri, valaistus, Kuusamo

Myös ulkovalaistus tuo kauneutta ja turvallisuuden tunnetta pimeään aikaan ja lisää siten onnellisuutta. Kuusamon Kirkkosaaren valaistus palkittiin Vuoden valaistuskohde 2017 –kilpailussa ulkovalaistussarjassa kunniamaininnalla, suunnittelija Henrika Pihlajaniemi, Arkkitehdit m3 Oy.

Valon voima

Niin Pihlajaniemen kuin Ristolankin mielestä arkkitehtuuri on rakennettua elinympäristöämme, joka voi vaikuttaa elämäämme joko arkea kohottavana tai latistavana tekijänä. Ristola uskookin ihmisten onnellisuuden syntyvän ensisijaisesti inhimillisen vuorovaikutuksen kautta.

– Julkiset rakennukset kertovat paljon yhteiskunnasta ja niillä on iso vaikutus ihmisten onnellisuuteen. Ne ovat epäkaupallisia ja kaikille saavutettavia tiloja, jotka mahdollistavat ihmisten välisen toiminnan ja kohtaamiset.

Pihlajaniemi kertoo Tyrnävän Rantaroustin kouluprojektista, johon hän on ollut suunnittelemassa valaistusta ja valotaidetta. Koulun keskeisessä aulatilassa on valaistus, joka mukailee luonnonvalon rytmiä päivän aikana, sekä katossa on installaatio, jossa esiintyy päivän mittaan erilaisia pilviä – keskipäivällä on sinitaivasta ja poutapilviä ja iltapäivällä auringonlaskun punaamia pilviä, seuraten aulan valaistuksen sävyn muutoksia päivän mittaan.

– Koulun valaistuskokeilu on ollut nyt vuoden käynnissä, ja se liittyy Suomen Akatemian rahoittamaan tutkimushankkeeseen, jossa tutkitaan älykästä valaistusta ja hyvinvointia pohjoisissa oppimisympäristöissä. Olemme saaneet positiivista palautetta niin valaistuksesta kuin teoksen elävistä pilvistä.

Monitoimirakennukset suunnannäyttäjinä

Kummatkin arkkitehdit uskovat, että ihmiset kokevat positiivisena arjen, kun he ovat laadukkaiden ja luonnollisten materiaalien ympäröimänä. Ristolan kuitenkin muistuttaa, että väritetyille väreille on paikkansa rakennuksissa ja kaupunkiympäristössä, mutta niillä ei saa peittää heikkolaatuista lopputulosta.

Mitä onnellisuus sitten on rakennetussa ympäristössä?

– Kyse on hyvin abstraktista asiasta ja onnellisuuteen vaikuttavia arvoja, kuten esteettisyys, tilallisuus ja materiaalien aineellisuus, on usein arkkitehtina vaikea puolustaa juuri niiden mittaamisen mahdottomuuden vuoksi voimakkaan teknistaloudellisesta näkökulmasta johdetuissa rakennushankkeissa, luonnehtii Ristola.

Ristolan mielestä yhtenä esimerkkinä onnellisuuden toteutumasta voidaan pitää suomalaisia monitoimitaloja – koulun ja muita julkisia palveluita yhdistävä monitoimirakennus – jotka ovat yleistyneet viime vuosikymmeninä suomalaisessa koulurakentamisessa.

Monitoimitalot ovat osoittautuneet hyväksi tavaksi luoda yhteisöllisyyttä, jakaa resursseja ja edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Ristolan mukaan monitoimitaloista on monilla paikkakunnilla muodostunut keskeisiä julkisia rakennuksia, jotka luovat puitteet kaikenikäisten kansalaisten ja eri käyttäjäryhmien kohtaamiselle ja vuorovaikutukselle.

–Tässä mielessä voikin sanoa, että monitoimitalo on monessa mielessä enemmän kuin osiensa summa, kertoo Ristola.

Lue lisää
Venäjänkauppa – todellisuus eroaa mielikuvista

Venäjänkauppa – todellisuus eroaa mielikuvista

Venäjänkaupasta on vallalla monia vääriä käsityksiä. Millainen venäjänkaupan tilanne oikeasti on? Entä mitä Venäjällä tapahtuneita muutoksia suomalaisyritysten täytyy ottaa huomioon?

Minne katoavat miljoonat romuautot - ajoneuvojen kiertotaloudessa paljon parantamisen varaa

Minne katoavat miljoonat romuautot - ajoneuvojen kiertotaloudessa paljon parantamisen varaa

Euroopassa hukkuu joka vuosi yli neljä miljoonaa ajoneuvoa. Se on paitsi iso ympäristöongelma myös eurojen haaskausta. Valtioiden välillä on kuitenkin isoja eroja. Nyt asiaan etsitään EU-tason...

Viestinviejä

Viestinviejä

Finnairin hallituksen puheenjohtajan Jouko Karvisen sukupolvi on jättämässä maailman huonompaan kuntoon kuin sen itse sai. Tämä on Karviselle suuri huolen aihe, mutta hänellä on siihen myös ratkaisu.

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa