Vertikaaliviljely vie ruokatuotannon tulevaisuuteen

Tehokkaasti tilaa ja energia käyttävä vertikaaliviljely voi auttaa maailmaa tuottamaan ruokaa paikallisesti esimerkiksi äärimmäisessä kuivuudessa tai suurkaupunkien ahtaudessa. Suomessa kehitetyt kerrosviljelyjärjestelmät kiinnostavat nyt ulkomailla asti.

Vastuullisuus
5.7.2018

Ulkona näyttää juuri siltä, mitä suomalaiselta sukutilalta odottaisikin. Kasvava vilja lainehtii tuulessa, pöllyävän hiekkatien varressa on rypäs punaisia puurakennuksia.

Perinteisen maaseutumaiseman takaa löytyy kuitenkin jotain aivan muuta. Viljelijä Robert Jordas eli “Robbe” johdattaa meitä suljettujen, purppuranhohteisten hallien läpi ja esittelee valtakuntaansa: tässä kasvaa salaattia, tuolla basilikaa, rosmariinia ja korianteria.

Olemme Lapinjärvellä Robben Pikku Puutarhan vertikaalisessa kasvihuoneessa, ja violetti valo tulee kasveja auringon sijaan valaisevista led-valoputkista. Kasvit kasvavat päällekkäin, parhaimmillaan kuudessa eri tasossa. Täällä kasvatetaan vuosittain yli neljä miljoonaa salaatti- ja yrttiruukkua.

– Vertikaaliviljely on viljelyä suljetussa ekosysteemissä, jossa luodaan teknologian avulla kasveille mahdollisimman täydelliset kasvuolosuhteet, Jordas summaa.

Vallankumouksellisen menetelmästä tekee ennen kaikkea se, että sen avulla kasveja voidaan kasvattaa periaatteessa lähes missä tahansa, hyvin energiatehokkaasti ja hyvin pienellä pinta-alalla. Jordasin ensimmäisessä vertikaalikasvihuoneessa lattiapinta-ala on 150 neliömetriä ja kasvatuspinta-ala 500 neliömetriä.

Vertikaaliviljelystä onkin povattu ruoantuotannon haasteiden ratkaisijaa muun muassa ahtaisiin suurkaupunkeihin tai kuivuudesta kärsiville seuduille.

– Suomessahan tilaa riittää, mutta menetelmän voi myös viedä sinne, missä on hankalat tai ääriolosuhteet, Jordas sanoo.

Vertikaaliviljely on viljelyä suljetussa ekosysteemissä, jossa luodaan teknologian avulla kasveille mahdollisimman täydelliset kasvuolosuhteet, Jordas summaa.

Kokeilua mustassa laatikossa

Jordasta voi kutsua kerrosviljelyn pioneeriksi – Euroopan tasolla hän on ainoita kasviksia kaupalliseen käyttöön tuottavia vertikaaliviljelijöitä. Ensimmäisen kerrosviljelmänsä Jordas kehitteli kokeilun ja erehdyksen kautta vuonna 2015.

Jordasin perhe on viljellyt maata samalla paikalla 1600-luvulta saakka, mutta nuorempana häntä ei juuri traktorilla ajelu kiinnostanut. Asiat muuttuivat, kun toiminta laajennettiin kasvihuoneisiin ja Jordas alkoi miettiä, kuinka tuotantoa voisi tehostaa.

– En oikein tiennyt kasvihuoneviljelystä mitään, joten pystyin kyseenalaistamaan annettuja totuuksia.

Yhdessä työntekijöidensä kanssa Jordas latoi versoja päällekkäin ja rakensi ensimmäisen kourusysteemin, jonka avulla kasveja oli helppo kastella ja liikutella. Paljon aikaa kului hienosäätöön: sisäilma, lämpötila, kosteus ja valo pitää kaikki saada balanssiin, ennen kuin vertikaaliviljelyn resepti toimii.

– Tämä on vähän niin kuin musta laatikko, jossa testaillaan erilaisia yhdistelmiä ja sitten jotain tulee ulos, Jordas kuvailee.

Jordas onnistui, ja tulokset ovat vakuuttavia. Esimerkiksi salaatti kasvaa vertikaaliviljelmässä noin puolet nopeammin kuin perinteisessä avomaan viljelyssä, ja vettä kuluu kasvattamiseen 80 prosenttia vähemmän. Tehokkaasti energiaa käyttävät led-valot eivät kuumenna ilmaa liikaa ja pisaraverho-niminen tekniikka tarkoittaa, että haihtuva vesi saadaan kondensaation avulla takaisin systeemin kiertokulkuun.

– Lisäksi tällä menetelmällä ruantuotanto on läpinäkyvää ja turvallista. Suljetussa kasvihuoneessa ei juuri tarvita torjunta-aineita, Jordas painottaa.

– Avomaaviljelyssä on jo ongelmia monessa maassa ja puhdas ruoantuotanto voi nousta entistä tärkeämmäksi tulevaisuudessa, kun viljelymaata ei enää ole helposti saatavilla.

Robben Pikku Puutarha.

Mansikoita suoraan sylinteristä

Vertikaaliviljely muuttaa myös radikaalisti itse viljelyalaa. Monet puutarhurin perinteisistä töistä siirtyvät koneille, ja ihmisen kontolle jää niiden valvominen ja kehittäminen. Kuten Jordas korostaa, kerrosviljelijänä hän rakentaa kokonaisia palveluita ja konsepteja, joita voidaan myydä eri puolille maailmaa.

Hyvin samankaltaiset suunnitelmat ovat toisella vertikaaliviljelyn uranuurtajalla, tamperelaisella Ali Amirlatifilla. Insinööri on kehittänyt viiden vuoden aikana täysin automaattisen sisäviljelyjärjestelmän marjoille, kukille ja vihanneksille.

Kaikki alkoi mansikoista. Amirlatifi oli kasvattanut tyttärelleen marjoja pihamaalla, mutta kovan työn tulos katosi rastaiden suuhun.

– Aloin kehitellä menetelmää, joka eliminoisi ulkoiset uhat ja taudit.

Syntyi vertikaalinen, kansainvälisellä innovaatiopalkinnolla huomioitu järjestelmä, jossa mansikat kasvavat ravintoliuoksessa toistensa päällä olevissa sylintereissä. Automaattisesti pyörivät sylinterit takaavat tasaisen valon kaikille marjoille, ja automatisoitu ohjelma suihkuttaa taimille vettä tarpeen mukaan.

Evergreen Farm Oy:n ensimmäinen mansikkaviljelmä on kooltaan vain 9 neliömetriä, joihin mahtuu 2160 kasvia.

– Energiatehokkuutta lisää myös se, että jos yksi kasvi sairastuu, voin helposti poistaa taimen eikä se pilaa muita mansikoita. Jokaisella yksiköllä on oma vesi- ja ravinnetankkinsa, Amirlatifi kertoo.

Nyt Amirlatifi tekee kokeiluja vihannesten ja erilaisten mausteyrttien kasvattamisessa sylinterimallilla.

Pitkän tähtäimen suunnitelma on myydä automatisoituja viljely-yksiköitä esimerkiksi toimistoihin, ravintoloihin tai ruokakauppoihin, jotta ne voisivat tuottaa itse ruokaa.

Kiinnostusta on myös ulkomailla, ja Amirlatifi neuvottelee parhaillaan laiteviennistä muun muassa Saudi-Arabian kanssa.

Myös Robben Pikku Puutarha on jo herättänyt kansainvälisten rahoittajien huomion. Tilalle valmistuu parhaillaan uusi kasvihuone, jossa kasvatuspinta-alaa on 3 700 neliömetriä ja joka tulee valmistuessaan olemaan Euroopan suurin vertikaalinen kasvihuone.

Uuden tilan rahoittanut teknologiajätti Fujitsu toimittaa puutarhan käyttämät big data -järjestelmät ja kehittää automatisointia, Jordas ja tilan erikoispuutarhurit keskittyvät kasvattamiseen.

Sensoreiden avulla kerätään tietoa muun muassa siitä, miten kasvi käyttää lannoitetta ja miten nopeasti se kasvaa, mikä on ilman hiilidioksidipitoisuus, Jordas kuvailee.

– Vähitellen alkaa muodostua big data -kuva: kun tehdään näin, tapahtuu näin.

Robben Pikku Puutarha on jo herättänyt kansainvälisten rahoittajien huomion. Tilalle valmistuu parhaillaan uusi kasvihuone, jossa kasvatuspinta-alaa on 3 700 neliömetriä.

Paikallista ruokaa kaikille

Toistaiseksi vertikaaliviljelyyn tarvittava teknologia tekee siitä kallista lystiä: Yksi Amirlatifin sylinteriyksikkö maksaa ostajalle 69 000 euroa, ja päälle tulee esimerkiksi käyttöjärjestelmään liittyvät maksut.

– Kyllä tämä on vielä rikkaiden ihmisten ruokaa, hän myöntää.

Amirlatifi kuitenkin tekee töitä sen eteen, että vertikaaliviljely olisi paikallisesti tulevaisuudessa kaikkien saatavilla. Hän on tarjonnut viljely-yksiköitä ilmaiseksi paikallisille kouluille, ja sanoo myyvänsä laitteistoaan alennuksella köyhiin maihin, joissa tehokasta ja turvallista ruoantuotantoa kaivataan kipeästi.

– Testaan myös halpojen ja kehitysmaiden kannalta oleellisten jyvien, kuten riisin kasvattamista sylintereissä, hän mainitsee.

Myös Jordas toivoo, että vertikaaliviljely voi tuoda uusia mahdollisuuksia paikalliselle ruoantuotannolle.

– Ei ole mitään järkeä, että esimerkiksi salaattia rahdataan lentokoneella merten takaa, jos sitä voidaan tuottaa itse, hän napauttaa.

Sekä Jordas että Amirlatifi uskovat, että tulevaisuudessa vertikaaliviljelystä tulee normi. Amirlatifi lisää, että muuttuvan ilmaston myötä myös Suomi voi kohdata uusia haasteita ruoantuotannossa.

– Esimerkiksi alkukesänä koettu kuivuus voi tulla yhä yleisemmäksi.

Yksi tärkeä kysymys on kuitenkin vielä selvittämättä: miltä led-valojen loisteessa kasvaneet yrtit maistuvat?

– Saamme yrtteihin tavallista voimakkaamman aromin. Minä huomaan eron selvästi ja ilmeisesti myös asiakkaat, jotka näyttävät suosivan vertikaaliyrttejämme, Jordas sanoo hymyillen.

Lue lisää
Tulevaisuuden kirjasto on tekemisen paikka

Tulevaisuuden kirjasto on tekemisen paikka

Kirjastot ovat muuttumassa kulttuurikeskuksiksi, joihin tullaan viihtymään, kokemaan, jakamaan ja oppimaan. Joulukuussa aukeava Oodi on tässä edelläkävijä. Se mullistaa täysin perinteisen...

Vastuullisuus on liiketoiminnan edellytys

Vastuullisuus on liiketoiminnan edellytys

Suomalaisella startup -kentällä on tapahtunut paljon viime vuosina – varsinkin cleantech-puolella. Yhä useampi yritys haluaa edistää toiminnallaan kestävän kehityksen periaatteita.

Puppukielen jäähyväiset - selkeä kieli on vastuullisuutta

Puppukielen jäähyväiset - selkeä kieli on vastuullisuutta

Kielellä on valtava voima. Harvassa organisaatiossa kuitenkaan kiinnitetään huomiota käytettyyn kieleen. Selkeästä ja konkreettisesta puheesta voi rakentaa organisaatiolle jopa kilpailuedun.

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa