Suomi on mukana avaruustutkimuksen kehitysloikassa

Ensi vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun ihmiskunta astui kuun pinnalle. Mitä näiden vuosien aikana on tapahtunut avaruusalalla? Paljonkin, kertovat alan ammattilaiset. Parhaillaan ala on ottamassa nopeaa kehitysloikkaa, jossa suomalaiset yritykset aikovat olla mukana.

Uusi työ
25.3.2018

Avaruus on noussut enenevässä määrin valokeilaan viime vuosien aikana. Maallikkokaan ei voinut olla huomaamatta Elon Muskin päätöstä lennättää urheiluauto avaruuteen.

Tällaiset tempaukset ovat Space Nationin toimitusjohtajan Kalle Vähä-Jaakkolan mukaan ensimakua tulevasta. Ihminen ei vielä ole käynyt Marsissa tai rakentanut avaruuskaupunkeja, mutta avaruus arkipäiväistyy nopeaa tahtia. Pian käynnistyvät kaupalliset avaruuslennot.

– Viimeistään ensi vuonna Virgin Galactic alkaa lennättää tavallisia ihmisiä avaruuteen. Silloin vasta ihmisten silmät aukenevat kunnolla, Vähä-Jaakkola kertoo.

Hintaa lennolle tulee hänen mukaansa noin 250 000 dollaria. Myös hänen oma yrityksensä iskee kiinni kuluttaja-avaruusbrändiin.

Vuonna 2013 perustettu Space Nation on parhaillaan julkaisemassa mobiilisovelluksen, jota pelaamalla voi päästä avaruuslennolle. Astronauttiohjelmaan ja NASAn asiantuntijoiden koulutettavaksi valitaan pelin perusteella sata kandidaattia. Heidän joukossaan on myös ensimmäinen henkilö, joka lennätetään avaruuteen ensi vuoden puolella.

Kandidaattien matkaa avaruuteen seurataan yrityksen tuottaman reality-ohjelman kautta.

Julkisesta yksityiseen rahoitukseen

Avaruusalan yritysten perustaminen on nyt kiivasta. Samalla avaruusteknologia alkaa pyöriä entistä vahvemmin yksityisellä rahalla.

– Vuonna 2011 maailmanlaajuisesti oli 127 avaruusyhtiötä, nyt niitä on yli tuhat. Ennustetaan, että vajaassa kymmenessä vuodessa niitä on jo kymmenentuhatta. Yksityistä rahaa on liikkunut globaalisti alan yhtiöihin enemmän kahtena viime vuonna kuin tätä edeltäneinä kahtenakymmenenä vuonna yhteensä. Tässä imussa syntyy myös Aalto-yliopiston satelliitteja ja yhtiöitä, Vähä-Jaakkola kertoo.

Professori Jaan Praks Aalto-yliopistosta arvioi, että virta uusiin yrityksiin ja satelliitteihin on ollut Suomessa viime vuosina poikkeuksellisen vahva.

– Markkinatilanne on otollinen, ja uusia yrityksiä kannattaa perustaa. Sen takia kehitys on lähtenyt Suomessakin liikkeelle vauhdilla.

Myös Praks itse on ollut tuomassa Suomeen uudenlaisia avauksia. Hänen johdollansa Aalto-1 ja Aalto-2-satelliitit saivat alkunsa. Yliopistolta on myös ponnistanut satelliitteja rakentavia yrityksiä, kuten Iceye ja Reaktor Space Lab.

– Suomen valtti on korkea teknologia, hyvä osaaminen sekä koulutus. Meillä on myös mielestäni erittäin hyvä innovaatiotraditio ja -rakenne. Samoin se, että valtio pystyy Business Finlandin muodossa tukemaan uusia yrityksiä, ei ole itsestäänselvyys suurelle osalle maailmasta.

Praksin mukaan Suomi aloitti piensatelliiteilla kymmenkunta vuotta alan pioneereja myöhemmin. Nyt on aika ottaa muut kiinni.

Aalto 1 ja 2-satelliitit

Professori Jaan Praks ja Reaktor Space Labin CEO Tuomas Tikka esittelivät Aalto 1 ja 2 -satelliitteja.

Satelliitit tuovat arkeen uusia sovelluksia

Viime vuosien aikana avaruusteknologian kehitys on saanut uuden suunnan: teknologia on kehittynyt pienemmäksi, ja kustannukset ovat laskeneet huomattavasti. Kun kymmenen vuotta sitten avaruusyhtiön perustaminen maksoi Vähä-Jaakkolan mukaan sata miljoonaa euroa, nykyään sama kustantaa sata tuhatta euroa.

Suuri hintaan vaikuttava muutos on se, että raketteja voidaan käyttää uudelleen ja satelliittien koko on pienempi kuin aikaisemmin. Yhdellä lennolla nanosatelliitteja voidaan lähettää entistä enemmän avaruuteen. Tämä kiihdyttää avaruustekniikan alan kehitystä edelleen.

– Uusia toimijoita ja satelliitteihin pohjautuvia palveluita tulee lisää. Puhutaan tuhansista ja kymmenistä tuhansista uusista satelliiteista, joita maailmalla rakennetaan. Tähän asti vuodesta 1957 lähtien on laukaistu vain yli seitsemäntuhatta satelliittia. Kasvutahti on nyt kääntynyt voimakkaasti ylöspäin, Praks arvioi.

Jo nykyään esimerkiksi paikannus, sään ennustaminen ja esimerkiksi pörssien tarkat kellot perustuvat satelliittiteknologiaan. Avaruudesta käsin voidaan havainnoida myös ilmastonmuutoksen etenemistä sekä jopa arvioida yritysten arvoa.

– On tehty sellaisia sovelluksia, joissa katsotaan satelliittikuvasta, kuinka paljon autoja on alennusmyyntien aikana kauppaketjujen parkkipaikalla. Sen pohjalta ennustetaan tarkkaan, miten ketjun talous tai pörssikurssi kehittyy, Praks kertoo.

Yhdysvallat saa uusia haastajia

Yhdysvallat ja sen avaruusalalle suuntaama valtion rahoitus ovat pitkään dominoineet alan markkinoita. Vähä-Jaakkola arvioi, että vähitellen se saa rinnalleen uusia kilpailijoita.

– Jenkeissä on se iso haittapuoli, että heidän avaruusalansa on perinteisesti ollut riippuvainen valtion tuesta. Ala on perustunut vuosikymmeniä siihen, että valtio maksaa kaiken. Bisneksen teko ei ole ollut samanlaista kuin yksityisillä markkinoilla.

Suomessa yritysten asiakaslähtöisyys on hänen mukaansa paremmalla tasolla. Oman etunsa tuo myös suomalaisen startupekosysteemin avoimuus: salassapito ei ole yhtä tiukkaa kuin Yhdysvalloissa, ja yritykset jakavat keskenään tietoa. Tämä auttaa luomaan ketteriä poikkitieteellisiä yrityksiä.

– Asioiden yhdistäminen ja ison kuvan näkeminen ovat olennaisia. Mitä eri aloilla tapahtuu ja miten ne voidaan sitoa yhteen? Vaikka tekisi insinöörimäisesti paremmin minisatelliitteja, niiden arvo on nolla ilman markkinaa tai palvelua.

Myös Space Nation luottaa monialaiseen toimintaan. Pelillisen astronauttikilpailun lisäksi se tuottaa omaa avaruusalan lifestyle-lehteä, Space Nation Orbitia. Kuluvana vuonna se aikoo myös lähteä mukaan avaruuspuistojen rakentamiseen.

Alalla menestyminen vaatii Vähä-Jaakkolan mukaan isosti ajattelua. Hän kertoo, että Suomi on osoittautunut kiinnostavaksi kumppaniksi, johon ei liity vahvoja ennakkoluuloja. Neutraalius ja maan hyvä koulutustaso tunnetaan ulkomaita myöten.

Tähän mennessä ainakin suomalaiset Iceye ja Space Nation ovat testanneet bisnesideaansa joukkorahoituksella. Vähä-Jaakkolan Space Nation järjesti helmikuussa 2017 rahoituskierroksen, joka keräsi ensimmäisen miljoonan 43 minuutissa.

Laukaisukeskus Lappiin, osaamiskeskus Otaniemeen

Jotta menestyviä yrityksiä saadaan lisää, tarvitaan Praksin mukaan lisää korkeatasoista koulutusta eri puolille Suomea. Hyvä koulutus ja innostuneet opiskelijat ovat innostuneiden startupien ydintä. Vähä-Jaakkola muistuttaa, että nuoret tekijät ovat usein uuden alku.

– Presidentti Kennedy sanoi aikanaan, että nyt pitäisi mennä kuuhun. Sitten mietittiin, mitä teknologiaa amerikkalaisilla oli. He ottivat haasteen vastaan, ja niin järjestettiin matka kuuhun. Sen toteuttivat insinöörit ja nuoret innostuneet ihmiset, joiden ikähaarukka oli 25-30.

Erilaiset osaamiskeskittymät vahvistaisivat osaamista entisestään. Vähä-Jaakkola mainitsee, että Lapissa on jo vahvaa avaruussääosaamista. Hänen mielestään sinne voitaisiin rakentaa esimerkiksi Euroopan ensimmäinen laukaisukeskus (eng. spaceport). Revontulien katselemisen sijasta turistit voitaisiin lennättää niiden sisään. Jotta tällaista suurta ajattelua saataisiin enemmän, hän loisi Suomeen myös oman avaruusalan hankkeen.

Avaruus on herättänyt myös hallituksen kiinnostuksen, ja STT:n mukaan elinkeinoministeri Mika Lintilä ja liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ovat perustaneet työryhmän avaruuden liiketoimintamahdollisuuksien kartoittamista varten.

Myös lainsäädännöllä on vaikutusta siihen, millaisiksi alan pelisäännöt ja käytännöt muotoutuvat. Tammikuun loppupuolella Suomessa otettiin käyttöön laki avaruustoiminnasta, jota varten kuultiin myös alan toimijoita. Lain tarkoitus on tuoda muun muassa yhdenmukaiset velvoitteet alan toimijoille ja sujuvoittaa alan lupaprosesseja.

Praks puolestaan puhuu Otaniemen osaamiskeskuksen puolesta. Vahva koulutus- ja osaamiskeskittymä auttaa luomaan uutta. Hän painottaa myös kansainvälisten suhteiden ja yritysten roolia. Yritykset voisivat hänen mukaansa osallistua entistä vahvemmin esimerkiksi opiskelijavetoisten projektien rahoitukseen ja kilpailujen järjestämiseen. Praks puhuu myös Suomen oman avaruushallinnon puolesta.

– Siitä, että Suomella olisi selkeästi oma avaruusasioita koordinoiva järjestö tai taho, olisi iso hyöty koko kentälle. Suomessa on tällä hetkellä käytössä hajautettu malli, eikä ole yksittäistä organisaatiota, joka olisi vastuussa kaikista avaruusasioita. Se tuottaa välillä hämminkiä, esimerkiksi ulkomaiset kumppanit eivät tiedä, kenen kanssa pitäisi asioida.

Tämä on Chydeniuksen Avaruusteknologia-juttusarjan ensimmäinen osa.

Lue lisää
Univajeinen yhteiskunta ei opi eikä naura

Univajeinen yhteiskunta ei opi eikä naura

Lähes puolet maailman ihmisistä nukkuu kroonisesti liian vähän. Miten se näkyy työpaikoilla ja koko yhteiskunnassa?

Kenen vastuulla on datatalouden vastuullisuus?

Kenen vastuulla on datatalouden vastuullisuus?

EU:ssa halutaan luoda uusi vastuullisen datatalouden malli, joka perustuu eurooppalaiseen arvopohjaan ja avaa mahdollisuuksia myös pienille yrityksille. Mutta pysyykö Eurooppa Kiinan ja USA:n...

Tulevaisuuden kirjasto on tekemisen paikka

Tulevaisuuden kirjasto on tekemisen paikka

Kirjastot ovat muuttumassa kulttuurikeskuksiksi, joihin tullaan viihtymään, kokemaan, jakamaan ja oppimaan. Joulukuussa aukeava Oodi on tässä edelläkävijä. Se mullistaa täysin perinteisen...

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa