Reijo Heiskanen

Reijo Heiskanen

OPn pääekonomisti

Puheenvuorot
13.12.2017

Tullaanko talousvuosi 2018 muistamaan?

Harva talousvuosi jättää unohtumattoman muistijäljen. Useimmat ovat keskivertotaaplaamista. Jotkut haluaisimme kokonaan unohtaa. Miten käy vuoden 2018?

Viime vuoden lopulla veikkasin, että vuosi 2017 tultaisiin muistamaan pidempäänkin. Luulen, että itsenäisyyden juhlavuosi jää Suomessa historiankirjoihin nousukauden alusta. Talouskasvuhan toki lähti käyntiin jo vuonna 2016, mutta vasta tänä vuonna käänne on kunnolla noteerattu.

Kirjoitin tuolloin, että perinteisesti käänne merkitsee ennakoitua suurempaa muutosta. Tälläkin kertaa vuoden alussa ennustetun noin parin prosentin sijaan talous on kiihdyttänyt osapuilleen kolmen prosentin tahtiin. Historian valossa ihan hyvä suhdannenousu, mutta ei mikään jymypaukku. Ainakaan vielä.

Talouspolitiikassa kunnon muistijäljen jättää Yhdysvalloissa todennäköisesti hyväksyttävä verouudistus. Sen vaikutuksia tullaan arvioimaan vielä pitkään. Muutoin talouspolitiikan teko on Yhdysvalloissa jäänyt odotuksia vaisummaksi.

Suomessakin talouspolitiikalta odotettiin tai ainakin toivottiin enemmän. Menee tosin aikansa ennen kuin esimerkiksi käynnissä olevan palkkakierroksen merkitystä voi arvioida. Toki sekin on merkinnyt uudenlaisen tekemisen alkua.

Rahoitusmarkkinoiden näkökulmasta vuosi 2018 onkin käänteentekevä.

Reijo Heiskanen

Mutta entä vuosi 2018?

Luulen, että maailman talouden vuotta 2018 tullaan muistelemaan hyvänä mutta ei erityisen muistorikkaana vuotena. Talous kasvaa kyllä reipasta vauhtia. Lämpö nousee siinä määrin, että inflaatiomittarit alkavat herätä. Kone tuskin kuitenkaan kuumenee vielä siinä määrin, että vuosi jäisi sen vuoksi erityisesti mieleen.

Ehkä vuotta voisi verrata vuoteen 2005. Mitä muistatte siitä lunttaamatta? Minä toki muistan sen verran, että korot alkoivat nousta vuoden jälkipuoliskolla, vaikka odotukset vielä vuoden mittaan olivat vähäiset. Hieman samaa on nytkin ilmassa.

Rahoitusmarkkinoiden näkökulmasta vuosi 2018 onkin käänteentekevä. Keskuspankkien vuosia jatkuneet arvopaperien osto-ohjelmat vetävät viimeisiään. Ainakin Yhdysvalloissa tase alkaa pienentyä jo ensi vuonna. Epäilen silti, että keskuspankkien politiikan suunnan muutoksen seuraukset eivät ensi vuonna ole sellaisia, että niistä jäisi muuta kuin alaviite taloushistoriaan.

Harva tuota vuoden 2005 käännettä enää muistelee. Uskon silti, että vuoden lopulla tunnelmat ovat muuttuneet enemmän kuin nyt ajatellaan, ja tuulen vire on alkanut käydä myös euroalueen rahapolitiikan lätäkössä.

Rahoitusmarkkinat ovat toki olleet tänä vuonna niin tyynet, että tämä vuosi ei voi kaiken järjen mukaan tuskin olla yhtä rauhallinen kuin kuluneena vuonna. Tämä olisi silti enemmän paluuta normaaliin kuin erityisen muistorikasta. Onneksi en viime vuonna veikannut markkinoista mistään. En kyllä olisi arvannut näin vähäistä volatiliteettia.

Entäs sitten Suomi? Suomessakin talous kasvaa hyvin. Juuri nyt ei kaadu suuria huolia niskaan, mutta ei talous myöskään ole laajemmin ajateltuna huippuvireessä. Toki kansantuote nousee yli edellisen huipun. Siitä saa toki alaviitteen historian kirjoihin.

Suurempaan muistijälkeen voisi antaa aihetta syksyllä työstettävä vaalibudjetti. Siinä olisi taas paikka munauksista suurimmalle. En kuitenkaan jaksa uskoa mihinkään emämunaukseen. Sen sijaan laitan pelimerkkini sille, että sote jossain muodossa saadaan ”maaliin”. Jo voihan se Suomen talousvuosi sitten jäädä historiaan siitä.

Lisää blogeja
Reijo Heiskanen
Reijo Heiskanen
18.4.2018

Voisiko hallitus saavuttaa myös kestävyysvajeta- voitteensa?

Reijo Heiskanen
Reijo Heiskanen
14.2.2018

Muutama uskomaton fakta työllisyydestä

Reijo Heiskanen
Reijo Heiskanen
13.12.2017

Tullaanko talousvuosi 2018 muistamaan?