Henna Mikkonen

Henna Mikkonen

Ekonomistina OP Ryhmässä. Talousasiat ihmisten näkökulmasta ovat lähellä sydäntäni.

Puheenvuorot
6.4.2018

Taantuman sukupolvi uuden tilanteen edessä

Suomi on toipumassa poikkeuksellisen pitkästä taantumasta. Meille on kasvanut sukupolvi nuoria aikuisia, jotka ovat eläneet koko aikuisikänsä taloustaantuman aikaa. Mitä näiden nuorten aikuisten tulisi ajatella nyt käynnissä olevasta nousukaudesta?

Suomessa ollaan toipumassa poikkeuksellisen pitkästä talouden taantumasta. Vuonna 2009 finanssikriisin myllertäessä globaalia taloutta Suomen bruttokansantuote kääntyi laskuun ja vuoden 2008 bruttokansantuotteen taso ollaan vasta saavuttamassa todennäköisesti tänä vuonna. Näin pitkää matalasuhdannetta ei olla Suomen taloushistoriassa nähty.

Taantuma on jättänyt jälkensä moniin, mutta erityisesti nuoriin aikuisiin. Työmarkkinoille kiinnittyminen on ollut vaikeampaa, kun yritykset eivät ole voineet tai uskaltaneet palkata uutta työvoimaa. Vastavalmistuneiden työllisyys kääntyi taantuman aikana laskuun.

Taantuma on tuntunut myös nuorten lompakossa. Vuodesta 2008 lähtien nuorimpien kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat nimellisesti laskeneet ikäryhmästä riippuen 5-9 % (tuorein data 2016). Kotimainen ja kansainvälinen tutkimus kertoo myös, että taantuman aikaan valmistuneiden tulotaso jää pitkäksi aikaa onnekkaampia verrokkejaan matalammalle.

Suomen talous on kääntynyt pitkän odottelun jälkeen nousuun ja elpyminen jatkuu ennusteemme mukaan vielä ainakin tämän ja ensi vuoden. Monelle nuorelle aikuiselle tilanne on uusi ja he elävät elämänsä ensimmäistä nousukauttaan.

Henna Mikkonen

Taantuma on siis tuntunut konkreettisesti nuorten taloudessa, ja mitä ilmeisemmin myös asenteissa. Tuoreen nuorisobarometrin mukaan nuorten 15-29 -vuotiaiden tyttöjen ja poikien tyytyväisyys elämään on ollut laskusuunnassa taantuman aikana. Myös sosiaalinen epäluottamus on lisääntynyt. Tämä on huolestuttavaa nuorten oman pärjäämisen kuten myös yhteiskunnan koheesion kannalta.

Taantuman jättämät muutokset asenteissa voivat näkyä myös yllättävissä paikoissa. Aalto yliopistolla tehty tutkimus kertoo, että laman aikana merkittävän työttömyyden lisäyksen toimialallaan tai asuinalueellaan kokeneet ihmiset sijoittivat turvahakuisemmin vielä 15 vuotta laman jälkeen. Lamalla oli varovaisuutta lisäävä vaikutus.

Nyt taloustilanne on kuitenkin muuttunut. Suomen talous on kääntynyt pitkän odottelun jälkeen nousuun ja elpyminen jatkuu ennusteemme mukaan vielä ainakin tämän ja ensi vuoden. Monelle nuorelle aikuiselle tilanne on uusi ja he elävät elämänsä ensimmäistä nousukauttaan. Nuorilla aikuisilla onkin nyt hyvä hetki miettiä oman elämän taloudellinen kokonaisuus positiivisten linssien läpi katsoen.

Asiantuntijavinkkejä nuorten aikuisten taloudenhallintaan

  • Nuorisotyöttömyys on kääntynyt laskuun, työpaikkoja on jälleen enemmän tarjolla ja palkatkin nousevat. Parantuneiden työmarkkinanäkymien myötä moni pääsee vihdoinkin kiinni työelämään. Työmarkkinoilla jo mukana olevat voivat aiempaa rohkeammin miettiä, että olisiko nyt aika ottaa uusia askelia omalla uralla.
  • Suopea suhdanne tulee todennäköisesti näkymään myös nuorten tilipussissa kasvavina tuloina. Se avaa uusia kulutusmahdollisuuksia. Elämästä kannattaa nauttia, mutta nousukauden huumassa on varottava kuluttamista yli varojensa. Esimerkiksi maksuhäiriöisten henkilöiden määrä on ollut kasvussa ja erityisesti nuorilla tyypillisimpiä merkinnän aiheuttajia ovat kulutusluotot, puhelinlaskut, verkko-ostokset ja maksamatta jääneet vuokrat.
  • Oman talouden balanssi tulojen ja menojen osalta on hyvä löytää. Yhtälö on loppujen lopuksi yksinkertainen: älä kuluta enempää kuin tienaat. Kannattaa myös miettiä minkälainen kulutus lisää eniten omaa hyvinvointia. Säästöönkin olisi hyvä jotain jäädä ja osan niistä voi ohjata tuottavampiin sijoituksiin. Mitä nuorempana sijoittamisen aloittaa, sitä voimallisemmin pääsee hyötymään korkoa korolle -efektin voimasta. Aika tasaa töyssyjä sijoitusmarkkinoilla, joten pitkäaikaisia varoja voi sijoittaa myös riskipitoisempiin kohteisiin ja liian varovaiseksi ei edes taantuman lasten kannata heittäytyä.
  • Velallisille noususuhdanteen ikävä kylkiäinen on se, että korot jossain vaiheessa todennäköisesti nousevat. Viimeisen kymmenen vuoden aikana aikuistunut sukupolvi on elänyt aikaa, jolloin korot ovat olleet ennätyksellisen matalia tai jopa negatiivisia. Se voi tuntua normitilalta, mutta sitä se ei ole. Oman talouden sietokyky korkeampiin korkoihin kannattaa ehdottomasti miettiä nyt.

Lähteet

Nuorisobarometri 2017: Opin polut ja pientareet

Miika Päällysaho, VATT: The Short- and Long-Term Effects of Graduating During a Recessioni: Evidence from Finland

_http://www.aalto.fi/fi/about/for_media/press_releases/2016-04-19/_

Lisää blogeja
Henna Mikkonen
Henna Mikkonen
8.5.2018

Taloustaidot 2020 - matikkaa, psykologiaa ja elämänikäistä oppimista

Henna Mikkonen
Henna Mikkonen
6.4.2018

Taantuman sukupolvi uuden tilanteen edessä