Viron sähköinen ihme - näin naapurista kasvoi digitaalisuuden pikkujättiläinen

Viron tavoitteena on rakentaa näkymätön ja byrokratiavapaa e-yhteiskunta. Nyt maa haluaa kehitykseen mukaan koko Euroopan. Pelissä on paljon muutakin kuin kilpailukyky.

Megatrendit
29.5.2018

Joskus siitä on hyötyä, kun joutuu aloittamaan tyhjästä. Tätä mieltä on e-Viron suurlähettiläs, e-Estonia Showroomin toimitusjohtaja Anna Piperal. 17 vuodessa Suomen eteläisestä naapurimaasta on kasvanut maailman kehittynein digitaalinen yhteiskunta.

– Vastaitsenäistyneenä maana halusimme julkisen järjestelmän, joka olisi erilainen kuin muilla. Aloittaessamme meillä oli vain yhteiskunnan perusarkkitehtuuri ja ennakkoluuloton asenne, kuvailee Piperal.

Sen sijaan lähes kaikesta muusta oli pulaa, etenkin rahasta ja tekijöistä. Piperalin mukaan oli selvää, ettei pienellä maalla ole varaa ylläpitää perinteistä julkista koneistoa. Tilanne oli sama yksityisellä sektorilla. 1,3 miljoonan ihmisen markkinat ovat liian pienet, jotta esimerkiksi pankit voisivat avata konttorin jokaiseen taajamaan. Ainoa mahdollinen ratkaisu oli digitaalisuus.

E-Viro-prosessi alkoi virallisesti vuonna 2002, kun Viro otti käyttöön Suomen mallin mukaiset sähköiset henkilökortit. Sen jälkeen kehitys on edennyt vauhdilla. Maahan on rakennettu kattava internet-infrastruktuuri, prosessit sekä sääntelykehys.

Ennen kaikkea virolaiset on saatu käyttämään palveluita. Nyt e-Viro on osa jokaisen kansalaisen arkea: lainsäädäntöprosessit, äänestäminen, koulutus, oikeuslaitos, terveydenhuolto, pankkipalvelut ja verotus toimivat digitaalisesti yhteisellä sähköisellä alustalla.

Perinteet Suomen jarruna

Suomi lanseerasi sähköiset henkilökortit jo vuonna 1999, mutta sen jälkeen kehitys on ollut Viroon verrattuna hidasta. Suomessa vasta yhdellä kymmenestä on käytössään esimerkiksi sähköisen allekirjoituksen mahdollistavat välineet.

Viron valtion entisen tietohallintojohtajan ja e-Viro-hankkeen isän Taavi Kotkan mukaan muutosta hidastaa perinteiden taakka. Käytössä on it-järjestelmiä, joista osa on luotu vuosikymmeniä sitten. Paljon pitäisi rakentaa uudelleen.

Virossa on puolestaan "no legacy policy" eli it-päättäjiä kannustetaan hylkäämään yli 13 vuotta vanhat sähköiset järjestelmät.

– Ihmiset ovat tunnetusti tapojensa orjia. Harva tulee edes ajatelleeksi, että asiat voisi hoitaa helpommin, huomauttaa teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slushissa puhunut Kotka.

Virossa vierailee viikoittain 20 delegaatiota ympäri maailman tutustumassa e-ihmeeseen. Innostus kuitenkin laimenee, kun selviää, että helppoa ratkaisua ei ole.

Pohjoismaiden ulkopuolella vain Intiassa on käytössä henkilötunnus, jolla jokaisen kansalaisen voi tunnistaa. Arkkitehtuurin rakentaminen pitäisi siis aloittaa monessa maassa alusta.

Yksi alusta, kaikki palvelut

Piperalin mukaan toimintojen sähköistämisestä saatavat hyödyt korvaavat ongelmat moninkertaisesti. Viron valtio säästää jo nyt yli kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Maa voi esimerkiksi rahoittaa kaikki puolustusmenonsa digitalisaation tuomilla säästöillä.

– Säästämme vuodessa kaksi kertaa niin paljon, kun käytämme innovaatioihin, toteaa Piperal.

Sähköiset palvelut säästävät ennen kaikkea aikaa ja vaivaa ja ne ovat yksinkertaisia. Sähköisen henkilökortin ja pin-koodin avulla virolaiset pääsevät käsiksi omaan suojattuun tietopankkiinsa. X-Road-data-alustalta on mahdollista hakea tiedot esimerkiksi väestörekisteristä, kiinteistöomaisuudesta, työhistoriasta, verotiedoista tai koulutuksesta.

Veroilmoituksen tekeminen verkossa vie kolme minuuttia ja pankit saavat lainahakemuksiin tarvittavat tiedot tuloista, säästöistä ja veloista automaattisesti. Vain naimisiin mennessään osapuolten on käytävä ilmaisemassa tahtonsa paikan päällä, lähes kaiken muun voi hoitaa verkossa, missä ja milloin vain.

Vaikka X-Road on Viron valtion hallussa, myös moni yksityinen yritys on rakentanut palvelunsa samalle alustalle. Viron X-Roadia ollaan ottamassa käyttöön myös Suomessa. Esimerkiksi sähköisiä reseptejä voi jo lähettää Suomen ja Viron välillä.

Vuonna 2014 Viro lanseerasi e-kansalaisuuden. E-kansalaisiksi pääsevät myös ulkomaalaiset ja ohjelma mahdollistaa monien virolaisten palveluiden käytön. E-kansalaiset voivat myös perustaa virolaisen yrityksen. Yrityksen hallinta verotuksesta vuosikertomuksiin onnistuu sähköisesti. Virolla on myös EU-maiden alhaisin yritysverotus.

Tuloksena kiinnostus e-kansalaisuutta kohtaan kasvaa Piperalin mukaan eksponentiaalisesti.

"Etävirolaisia" on jo lähes 30 000 ja heistä 60 prosenttia on kiinnostunut yrityksen perustamisesta. E-kansalaisen yritys tuottaa valtion kassaan kuussa 360 euroa.

Turvallisuus ensin

Viro laati e-yhteiskuntaa koskevan sääntelyn pitkälti ennen kuin yksityisyys ja datan suojaaminen leimahtivat isoiksi otsikoiksi. Se ei Piperalin mukaan kuitenkaan tarkoita, että Virossa olisi tingitty turvallisuudesta. Päinvastoin.

Sähköinen alusta hyödyntää lohkoketjuteknologiaa, joka turvaa henkilökohtaisen datan jakamattomuuden. Tietoja ei tallenneta keskitetysti yhteen paikkaan vaan X-Road linkittää yhteen itsenäisiä servereitä.

– Esimerkiksi hammaslääkäri pitää hallussaan omia tietojaan. Kun käyttäjä pyytää tiettyä tietoa, se kulkee lohkoketjussa hänelle, kertoo Piperal.

Opettaja voi siis syöttää järjestelmään henkilön arvosanatiedot, mutta ei pääse käsiksi mihinkään muuhun. Käyttäjä voi päättää, haluaako antaa lääkärin lausuntotietoja muiden terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön.

Joka kerta, kun joku tarkastelee yksityisiä tietoja verkossa, toiminnasta jää jälki ja käyttäjä saa tiedon. Data on suojattu lailla ja toisen henkilön suojattuihin tietoihin tunkeutuminen on rikos.

Anomuksista automaatioon

Piperal muistuttaa, että menestyksestä huolimatta e-Viro-prosessi on täynnä haasteita. Kaikkialla Virossa ihmisillä on samat mahdollisuudet käyttää sähköisiä palveluita, mutta niitä hyödynnetään kaupungeissa innokkaammin kuin maaseudulla.

Pikkupaikkakunnilta löytyy Piperalin mukaan enemmän vanhan koulukunnan edustajia, mutta jopa maaseudun vanhempi väestö käyttää jo sähköisiä reseptejä. Kansainvälinen sääntely taipuu sekin vielä huonosti digiyhteiskuntaan.

Viron lakien mukaan esimerkiksi pankkitili on voitava avata verkossa osana sähköistä kansalaisuutta. Mutta valtaosaa Virossa toimivista pankeista sitovat säännöt eivät sitä mahdollista. Suomalainen OP Ryhmä on ensimmäinen toimija, joka tarjoaa kattavia pankkipalveluita ja tilinavauksen myös verkossa.

– E-yhteiskuntaa kehitetään kuitenkin koko ajan vauhdilla. Visiona on nollabyrokratia. Se on istuvan hallituksen poliittinen lupaus, toteaa Piperal.

E-suurlähettiläs nostaa esimerkiksi lapsen syntymän. Tulevaisuudessa synnytyssairaala informoi asiaankuuluvia viranomaisia ja vanhemmat saavat automaattisesti heille kuuluvat etuudet.

Tavoitteena on eliminoida hakuprosessit. Ihmisille voidaan tarjota heille kuuluvat edut ja palvelut henkilökohtaista dataa hyödyntämällä. Lisäksi Viro rakentaa "datasuurlähetystöjä" eli varastoi maalle kriittisen tärkeää dataa virtuaalisiin pilvisuurlähetystöihin ulkomaille.

Jos Viroon hyökättäisiin, data olisi turvassa. Tällainen pilvisuurlähetystö on jo perustettu Luxembourgiin.

Nyt Viro rohkaisee muita maita mukaan. Ihmisille on annettava oikeus päättää kenelle he jakavat tai muuvät henkilökohtaisia tietojaan. Viro vie viestiä tästä "viidennestä vapaudesta" eteenpäin yhteistyössä Suomen kanssa.

Mutta moni iso EU-maa on ajatusta vastaan. Kotkan mukaan ihmiset ja valtiot käyttävät yksityisyyden suojaan vetoamista usein tekosyynä, joka peittää alleen pelon muutoksen vaikutuksista esimerkiksi työpaikkoihin. Ellei Euroopassa toimita pian, Intia jättää länsimaat jälkeensä.

– Intia on valtava maa, jonka talous kasvaa nopeasti ja väestö on yhä koulutetumpaa. Jos maa saa myös valtiohallinnon toimimaan tehokkaasti, Euroopan kilpailukyvylle käy huonosti, pelkää Kotka.

Viron sähköinen tie:

Vuosi 1997: päätös sähköisestä hallinnosta

Vuosi 2000: verotus sähköiseksi

Vuosi 2001: valtion X-Road-data-alusta syntyy

Vuosi 2002: Viro ottaa käyttöön Suomen mallin mukaiset sähköiset henkilökortit

Vuosi 2005: sähköinen äänestäminen käyttöön

Vuosi 2009: sähköinen terveydenhuolto

Vuosi 2012: henkilökohtainen data lohkoketjuihin

Vuosi 2014: e-kansalaisuus lanseerataan

Lue lisää
Minne katoavat miljoonat romuautot - ajoneuvojen kiertotaloudessa paljon parantamisen varaa

Minne katoavat miljoonat romuautot - ajoneuvojen kiertotaloudessa paljon parantamisen varaa

Euroopassa hukkuu joka vuosi yli neljä miljoonaa ajoneuvoa. Se on paitsi iso ympäristöongelma myös eurojen haaskausta. Valtioiden välillä on kuitenkin isoja eroja. Nyt asiaan etsitään EU-tason...

Onnellisuuden suunnittelua

Onnellisuuden suunnittelua

Arkkitehtuuri on monin eri tavoin sidoksissa onnellisuuteen. Voidaanko rakennettua ympäristöä suunnitella onnellisuuden lähtökohdasta?

Viestinviejä

Viestinviejä

Finnairin hallituksen puheenjohtajan Jouko Karvisen sukupolvi on jättämässä maailman huonompaan kuntoon kuin sen itse sai. Tämä on Karviselle suuri huolen aihe, mutta hänellä on siihen myös ratkaisu.

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa