Lapuan kankaankutojat, rohkeus ja Japani

Brändäämistä ei pidetä suomalaisten yrityksien vahvuutena. Lapuan Kankureiden yrittäjäpariskunnan ja yrityksen markkinointijohtaja Jaana Hjelt kertoo, miten eteläpohjalainen pellavakutomo nousu laman kuopasta ja tuli tunnetuksi niin Euroopassa kuin Aasiassa.

Megatrendit
23.3.2018

Kaksi yrittäjäperheiden kasvattia, Jaana ja Esko Hjelt, opiskelivat 1990-luvun lamavuosien aikaan Tampereen teknillisessä yliopistossa. Opiskeluiden jälkeen he eivät halunneet mennä toisten palvelukseen töihin, vaan heissä paloi halu tehdä jotain omaa. Tampereella on pitkä tekstiiliperinne ja Tampellan vaikutus on vahva. Sinne, jos minne, olisi hyvä perustaa oma pellavakutomo, pariskunta mietti. Toisin kävi.

Nyt, liki 30 vuotta myöhemmin, Lapualla käy hulina. Japanilaisten tavarantoimittajien ja liikemiehien delegaatio parveilee ja ihastele Lapuan Kankureiden tehdasta, Etelä-Pohjanmaalla. "Voi kuinka ihania sieniä!" lausahtaa muuan japanilainen bisnesmies. Ja mikäs siinä ihastellessa. Lapuan Kankurit on Euroopan sekä maailman mittakaavassa uniikki pellavaa kutova yritys. Yrityksen tuotannosta jopa 60 prosenttia menee vientiin.

– Näin jälkeenpäin on helppo sanoa, että onneksi meillä oli malttia Japanin valloituksen kanssa. Meillä oli kädet täynnä töitä Eurooppaan menevissä tilauksissa. Emme yksinkertaisesti kerenneet puskea täyttä päätä Aasiaan, Jaana Hjelt sanoo.

Aasian valloituksessa tarvitaan malttia. Esimerkiksi Japanissa kontaktien ja markkina-arvon luominen voi kestää jopa vuosikymmeniä. Tuotetta ei kannata myydä kenelle tahansa, milloin tahansa, sillä kaikki vaikuttaa lopputulokseen. Nopeita voittoja etsivän pahin virhe on lähteä laskemaan hintoja, joka laskee samalla myös brändin arvoa. Se on sama kuin naulaisi omaan arkkuaan.

Japanin kauppasuhteiden luomisessa tarvitaan lukuisia tunnustelukierroksia, tutustumista tuotteen alkuperään ja usein myös pari pullollista sakea.

Kun tuote lyö Japanissa läpi, se lyö läpi isosti. Tämän saivat kokea myös Jaana ja Esko Hjelt. Lapuan Kankureilla on oma shopin shop Tokiossa ja tuotteita menisi enemmän kuin keretään valmistaa.

– Meidän luonamme Suomessa on käynyt bussilasteittain japanilaisia. Sitä ei voi edes ymmärtää, kuinka tärkeää tuotteen alkuperä ja juuret ovat heille. Eurooppalaiset ostajat painivat aivan eri sarjassa, vaikka heillä olisi paljon lyhyempi matka tänne Etelä-Pohjanmaalle.

Alihankkijasta vahvaksi brändiksi

1990-luvun laman jälkeen Jaana ja Esko ottivat enemmän vastuuta Lapuan Kankureiden toiminnasta. Eskon vanhemmat, jotka olivat perustaneet Lapuan Kankurit vuonna 1973, tarvitsivat uusia ideoita, joilla yritys nostettaisiin laman jaloista jälleen kukoistavaksi pellavakutomoksi. 2000-luvun loppuvuosiin asti Lapuan Kankureiden markkinat koostuivat pitkälti muille brändeille tehtävästä alihankinnasta.

– Kasvoimme liikevaihdollisesti ja yrittäjinä paljon noina vuosina, mutta 2000-luvun lopussa suomalaiset brändit eivät enää halunneet teettää tuotteita kalliilla Suomessa, vaan tuotanto siirtyi halvempiin maihin. Ymmärsimme tuolloin, että Suomessa tehtävällä tekstiilialihankinnalla ei ole mitään tulevaisuutta.

Suomalaisten brändien halpatuotantoon hurahtaminen oli Lapuan Kankureille virstanpylväs, suoranainen risteyskohta, jonka jälkeen Jaana ja Esko lähtivät toteuttamaan rohkeasti visiotaan ja luomaan Lapuan Kankureille omaa brändiä – pohjalaisille tyypilliseen tapaan kaikki tai ei mitään-mentaliteetilla.

– Ei me olla oikein koskaan oltu Eskon kanssa kovin turvallisuushakuisia. Säästimme nuorempina Interrail-matkaan emmekä ensiasuntoon. Meille kansainvälisyys on ollut aina intohimo. Siitä lähtökohdasta lähdimme myös luomaan Lapuan Kankureiden brändiä, toteaa Jaana.

Lapuan Kankurit

Jaana Hjelt toivoo, että Lapuan Kankurit voivat mennä entistäkin syvemmälle juuriinsa.

Ei hullun rohkeita

Jaana ja Esko käyvät edelleen kansainvälisillä tekstiilimessuilla. Brändin rakentamisen aikoihin pariskunta harjoitteli Ruotsissa brändinsä terävöittämistä ja vientiä. Jaana puhuukin paljon Ruotsin hyvyydestä.

– Ruotsi on todella hyvä paikka harjoitella vientiä tekstiilialalla. Siellä on kova kilpailu, joka kirittää juuri sopivasti.

Ruotsissa saadun vientikokemuksen karttumisen ja suunnittelijoiden löytämisen jälkeen Lapuan Kankureita kutsui alan korkeatasoisimmat messut Pariisissa. Panostus oli kova ja se poikikin saman tien kiinnostusta tuotteita kohtaan ja itsevarmuuden siitä, että yritys oli oikeilla jäljillä.

– Teimme paljon salapoliisityötä sen eteen, että tietäisimme, mikä kiinnostaa Keski-Eurooppassa. Vielä 10 vuotta sitten Suomi laahasi auttamattomasti jäljessä keittiöpyyhkeiden, kankaiden ja muiden tekstiilien trendeistä. Se oli hetki, jolloin oli luotettava itseensä. Oli kuitenkin ilo huomata, että olimme löytäneet kiinnostavan tavan tehdä omaa juttuamme.

Brändimielikuva voi usein olla kotimaassa täysin erilainen kuin muualla Euroopassa tai Aasiassa. Lapuan Kankureiden omistajapariskunnalta ei ole ikinä puuttunut rohkeutta yrityksen nostamiseen uudelle tasolle. Uhkarohkeita he eivät kuitenkaan halunneet olla lamanaikainen lasku ja talouden realiteetit olivat selkeänä mielessä.

– Luulen, että moni kompastuu vauhtisokeuteen ja uhkarohkeuteen nostaessaan viennin osuutta liikevaihdosta. Halusimme muistuttaa itseämme, että haemme hallittua nousua emmekä nopeita voittoja.

Uniikit kankaat

Mikä tekee suomalaisesta pellavankutomosta sitten niin erityisen? Miksi Lapuan Kankurit tunnetaan ja heidän tuotteitaan arvostetaan vuosittain järjestettävillä kansainvälisillä tekstiilimessuilla Pariisissa? Tunnettuus ei ole tullut itsestään. Pelkkä laadukas suomalainen pellava ei riitä, vaan tarvitaan kunnianhimoa ja Pelle Pelottoman asennetta.

– Mieheni Esko on ollut aina kova kokeilemaan ja keksimään uusia tekniikoita kutomisprosessiin. Joskus ollaan menty heittämällä metsään ja toisinaan on syntynyt uniikkeja kankaita, jotka ovat tehneet meistä erityisiä.

Tavallisen kuluttajan on vaikea erottaa erityispiirteitä pellavakankaasta tai sen kudontatekniikasta. Sen sijaan italialaiset tekstiilisukujen kasvatit huomaavat pestyn pellavan erityisyyden tai kirkkaan värin, joka on harvinainen kudotussa pellavassa.

– Suunnittelija Anu Leinosella oli kunnianhimoinen tavoite saada kudottuihin pellavakankaisiin voimakas väri. Hän ei yhtään tiennyt, kuinka se toteutetaan teknillisesti, mutta hän oli sinnikäs. Yhtenä päivänä, Esko sai kuin saikin, Leinosen toiveen toteutettua kutomokoneella. Näillä pienillä jutuilla me erotumme eduksemme massasta.

Pienuus ja laatu tulevaisuuden valtteina

Tulevaisuuden suunnitelmia kysyttäessä markkinointijohtajan vastaus on selkeä – yritys ei halua kasvaa. Lapuan Kankureiden viennin vetovoimaisuus perustuu melkein kokonaan pienuudelle. Se on osa houkuttelevuutta. Toki yritys on kasvanut joka vuosi liikevaihdollisesti, mutta se ei halua kiihdyttää kasvua.

– Oikeastaan haluamme mennä koko ajan vain syvemmälle ja juurevammaksi, jos se vain on mahdollista.

Jaana Hjelt toivoisi näkevänsä Lapuan Kankurit samassa asemassa kuin italialaisen kravatintekijän, jonka oven takana on jono joka aamu. Samanlaiseen tuotteen laadukkuuteen ja pieniin tuotantomääriin pyrkivät myös eteläpohjalaiset kankaankutojat.

– Kun sinulla on koko maailma, pärjäät hyvin, vaikka tekisit vain sitä yhtä kravattimallia.

Lapuan Kankurit Oy

  • Yrityksen kotipaikka on Lapualla, Etelä-Pohjanmaalla.
  • Valmistaa sisustustekstiilejä.
  • Kaikki pellavatekstiilit ja suurin osa villatekstiileistä kudotaan Lapualla.
  • Eurooppalaisen Masters of Linen -järjestön jäsen.
  • Yrityksen perusti nykyisen toimitusjohtajan Esko Hjeltin isä Juha Hjelt vuonna 1973.
  • Lapuan Kankurit työllistää noin 30 ihmistä sekä paikallista väkeä että maahanmuuttajia.
  • Liikevaihto oli vuonna 2017 noin 5,1 miljoonaa euroa.
  • Viennin osuus on noin 60 prosenttia.

Kahvilla-juttusarjassa käymme kahvilla mielenkiintoisen henkilön kanssa hänen valitsemassaan paikassa.

Lue lisää
Onko osuustoimintatutkimuksessa buumi?

Onko osuustoimintatutkimuksessa buumi?

Suomalaisilla on ammottava aukko osuustoimintatietämyksessä. Suurin osa kansasta ei tiedä, mistä neljännes maamme bruttokansantuotteesta tulee.

Taloyhtiölainat ohjaavat asuntorakentamista kasvukeskuksiin

Taloyhtiölainat ohjaavat asuntorakentamista kasvukeskuksiin

Taloyhtiölainat ovat kasvattaneet kotitalouksien velkaa. Rakennusteollisuus RT ry:n pääekonomisti Sami Pakarinen muistuttaa, että lainoilla on saatu aikaan paljon hyvääkin, ennen kaikkea lisää...

Ammattiliikenteen automaatio muokkaa kuljettajan työnkuvaa

Ammattiliikenteen automaatio muokkaa kuljettajan työnkuvaa

Suomessakin tehdään jo kokeiluja rekkojen puoliautonomisen letka-ajon kanssa. Asiantuntijan mukaan kovaa vauhtia kehittyvä automaatio voi tuoda helpotusta esimerkiksi pitkän matkan kuljetuksiin...

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa