Hajautetut lohkoketjut mullistavat digitaalisen asioinnin

Pankkien välisten rahansiirtojen nopeuttaminen, asuntokaupat, sähköinen äänestäminen… Mikä lohkoketjuteknologiassa on niin erityistä, että sitä viedään kovalla kiireellä mitä erilaisimpiin sovelluskohteisiin?

Megatrendit
31.1.2018

Lohkoketjuteknologiassa on kyse yleiskäyttöisestä tavasta hallita digitaalisia transaktioita. Sitä voidaan soveltaa samalla tavalla yksittäisiin transaktioihin tai monivaiheisiin tapahtumaketjuihin, joissa on useita osapuolia.

Ero entiseen on se, että tapahtumatietoja ei enää kirjata ja tallenneta yhden yksittäisen toimijan palvelimelle. Kaikki tapahtumatiedot kirjautuvat identtisinä useille palvelimille, jotka ovat yhteydessä toisiinsa.

Jos tapahtumia on useita, tiedot tallentuvat ketjuttuneesti lohkoihin. Lohkot linkittyvät edellisiin ja seuraaviin lohkoihin niin, että muodostuu muuttumaton lohkojen ketju.

Oleellista on juuri muuttumattomuus, joka syntyy lohkojen ketjuttamisesta ja tietokannan hajauttamisesta.

Kaikilla osapuolilla sama näkymä

Transaktioiden osapuolilla on yhtäläinen näkymä lohkoketjun tietoihin. Osapuolia voi olla miten paljon tahansa.

Kaikki transaktiot on varmennettava yksiselitteisellä digitaalisella allekirjoituksella. Jokaisella lohkoketjun toimijalla on yksilöllinen avain, jota ei koskaan julkisteta. Yksityiset avaimet voidaan todentaa julkisen avaimen avulla.

Koska kaikki lohkoketjun data on jonkun allekirjoittamaa ja tallennettuna useaan eri paikkaan, kerran lohkoketjuun vietyä tietoa ei voi muuttaa jälkikäteen väärentämättä digitaalista allekirjoitusta useassa eri paikassa.

Lohkoketjuteknologia on siis hajautettu toimintamalli, joka sallii monen toimijan keskinäisen, läpinäkyvän ja varmennetun yhteistyön.

Ulkopuolista varmentajaa ei enää tarvita

Lohkoketjussa mukana olevista palvelimista käytetään nimitystä solmukohta. Jos yksi solmukohta kaatuu, tiedot ovat edelleen tallessa ja käytettävissä muissa solmukohdissa.

Hajautetussa lohkoketjussa ei ole yhtä ainoaa pistettä, jonka kautta tieto kulkisi, ei myöskään yhtä ainoaa ylläpitäjää.

Aiemmin useimmilla verkossa toteutetuilla transaktioilla piti olla luotettu varmentaja, esimerkiksi viranomainen tai rahoituslaitos.

Lohkoketjuissa ulkopuolisia varmentajia ei enää tarvita. Tapahtumaketjut nopeutuvat ja muuttuvat yksinkertaisemmiksi.

Lohkoketju voi siirtää arvoa

Hajautuksen ja salauksen lisäksi lohkoketjuteknologiassa on vielä muutama muukin tärkeä ominaisuus.

Arvonsiirtoprotokolla on verkostossa sovittu tapa siirtää arvoa IP-verkossa. Lohkoketjuissa voi siis siirtää rahaa, osakkeita tai velkakirjoja.

Älykkäät sopimukset ovat lohkoketjuun säilöttyjä ohjelmia, jotka toteuttavat määritellyn tehtävänsä etukäteen sovittujen sääntöjen mukaisesti. Ne myös estävät sopimuksen tietojen muuttamisen jälkikäteen.

Digitaalinen jatkuvuus on lohkoketjujen kyky ketjuttaa transaktioita toisiinsa samalla tavoin kuin liiketoimintaprosessitkin muodostuvat tapahtumaketjuista. Esimerkiksi tilauksesta voidaan muodostaa lasku, laskun pohjalta voidaan muodostaa rahoitussopimus ja rahoitussopimuksia voidaan myydä sijoittajille.

Valtavasti käyttökohteita

Lohkoketjujen avulla voidaan luoda datarakenteita ja digitaalisia prosesseja, jotka ovat aiemmin olleet vaikeita, ellei aivan mahdottomia toteuttaa. Tässä joitain esimerkkejä:

Lohkoketjusovelluksen avulla kaikki voisivat hallita verkossa omaa identiteettiään ja päättää, mitä asioita kertoo itsestään. Lohkoketjuteknologia verkkona, jolla ei ole yhtä yksittäistä omistajaa, antaa tässä kontrollin yksilölle. Identiteettiä ei voi väärentää-

Lohkoketjut voivat nopeuttaa huomattavasti tilisiirtoja eri pankeissa olevien tilien välillä. Nyt yksinkertainen tilisiirto vaatii todellisuudessa monia toimia pankkien järjestelmissä. Lohkoketju suoristaisi siirtotien, ja molemmat osapuolet saisivat tiedon siirrosta samanaikaisesti.

Sähköinen äänestäminen on teknisesti mahdollista, mutta ei vielä toteutusvaiheessa. Kun ääni on kerran annettu, ketjun manipulointi jälkikäteen on mahdotonta. Pian nähdään, mikä maa lähtee ensimmäisenä uusimaan vaalijärjestelmäänsä.

Moeller Maersk ja IBM ovat perustaneet lohkoketjuteknologiaan erikoistuvan yhteistyöyrityksen, joka keskittyy globaalia kaupankäyntiä tehostavien ja turvaavien ratkaisuiden kehittämiseen. Toimitusketjun eri toimijat voivat seurata reaaliaikaisesti lähetystapahtuman vaiheita.

Lohkoketjujen avulla voidaan selvittää tekijänoikeuksien omistaja. Spotify on toteuttamassa järjestelmää, jossa musiikin aitous ja tekijä varmistettaisiin lohkoketjuista ja maksut hoidettaisiin mikromaksuilla ilman levy-yhtiöiden tapaisia välikäsiä.

Ketjusta transaktioita voi muodostua esimerkiksi liiketoimintaprosessi. Tätä kautta lohkoketjuja voidaan pitää myös liiketoimintaprosessien automatisointiympäristönä. Se selittääkin osittain suuren mielenkiinnon, joka lohkoketjuihin kohdistuu. Jos lohkoketjuteknologia lunastaa lupauksensa, edessä on toinen digitaalinen vallankumous.

Tämä on Chydeniuksen lohkoketjuja käsittelevien sisältöjen ensimmäinen osa. Seuraavassa osassa kerromme pankkien lohkoketjusovelluksista.

Lue lisää
Työn murros edellyttää elinikäistä oppimista

Työn murros edellyttää elinikäistä oppimista

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti viime vuoden tammikuussa työryhmän selvittämään elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja kehittämistarpeita. Mittarit osoittavat, että olemme ratkaisuissa...

Älykkyys, tehokkuus ja suomalainen asuminen

Älykkyys, tehokkuus ja suomalainen asuminen

Asumisen tulevaisuus muuttuu enenemissä määrin sosiaalisesta ja fyysisestä tilasta virtuaalisempaan. Talojen älyteknologia odottaa kuitenkin vielä lopullista läpimurtoa.

Voisiko hallitus saavuttaa myös kestävyysvajeta- voitteensa?

Voisiko hallitus saavuttaa myös kestävyysvajeta- voitteensa?

Työllisyysasteen nostamisen lisäksi hallituksen tavoitteena oli kuroa umpeen kestävyysvaje, joka on kuitenkin VM:n arvion mukaan edelleen 2,5 % suhteessa kansantuotteeseen. Olisiko hallituksella...