Ennakointikykyinen yhteiskunta voi selättää työn murroksen

Voimme rakentaa haluamamme tulevaisuuden vain verkostoitumalla, painotti Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen SuomiAreenan paneelikeskustelussa. Tavoitteeksi tulee ottaa älykäs ja ennakointikykyinen yhteiskunta.

Megatrendit
20.7.2018

Työn murros etenee kiihtyvällä vauhdilla. Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan jopa miljoonan suomalaisen pitää kouluttautua uudelleen tulevien kymmenen vuoden aikana.

Kuuluuko vastuu osaamisen päivittämisestä yksilölle, työnantajille vai yhteiskunnalle? Mitä jokaisen pitää tehdä oman ammattitaitonsa kehittämiseksi ja työmarkkina-arvonsa säilyttämiseksi? Entä miten koulujärjestelmää pitää kehittää, että se opettaisi tulevaisuudessa tarvittavia valmiuksia?

Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia SuomiAreenan paneelissa, jossa keskustelivat Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen, K-ryhmän chief digital officer Anni Ronkainen ja OPn tekoälystä vastaava johtaja Meeri Haataja.

OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio käynnisti paneelin kertomalla, miksi uuden oppiminen on välttämätöntä:

– Teknologia mahdollistaa työn tekemisen ajasta ja paikasta riippumatta, projektiluonteiseksi muuttunut työ edellyttää yksilöiltä uudenlaisia verkostoitumistaitoja ja globaalit markkinat ovat aina hereillä. Tässä ympäristössä pärjääminen on täysin mahdollista. Pitää vain ajatella ja asennoitua uudella tavalla ja ymmärtää, että muutos on jatkuvaa.

Uusi yhteiskuntasopimus on tarpeen

Panelistien mielestä työn murros on suuri haaste, jota kukaan ei voi yksin ratkaista. Vastuu jakaantuu yksilöille, työnantajille ja yhteiskunnalle. Avainasemassa on kaikkien toimijoiden yhteistyö.

– Yksikään organisaatio ei pärjää itsekseen. Kysymys on siitä, miten meidän pitäisi verkostoitua niin, että voimme rakentaa haluamamme tulevaisuuden, tiivisti Olli-Pekka Heinonen.

Heinonen peräänkuulutti yhteistyötä myös työmarkkinaosapuolilta.

– En usko edistyksen automaatioon. Näen, että nyt tarvitaan uusi yhteiskuntasopimus, jossa työelämän osapuolet, julkinen valta ja koulutusjärjestelmä sopivat keskenään pelisäännöt. Niihin pitää sisällyttää rahoitusratkaisut ja kannusteet, joilla uuden oppimista edistetään. Nyt pitää miettiä, miten pääsisimme älykkääseen ja ennakointikykyiseen yhteiskuntaan, joka kykenisi suosittelemaan ihmisille yksilöllisiä vaihtoehtoja osaamisen päivittämiseen.

Vastuuta omasta ammattitaidosta ei voi luovuttaa muille

Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että jokaisen työssä olevan suomalaisen pitää itse huolehtia oman ammattitaitonsa ja osaamisensa kehittämisestä.

– Kyse on ihmiselle niin tärkeästä asiasta, että sitä vastuuta ei voi luovuttaa kenellekään, sanoi Meeri Haataja.

Olli-Pekka Heinoselta löytyi selkeä ohje, jolla oman osaamisensa voi helposti kartoittaa.

– Istu alas, ota paperia ja kynä ja kirjaa, mikä on oma osaamisesi tällä hetkellä. Mitä ovat erityisvahvuutesi? Entä mitä alueita on syytä päivittää? Laadi lopuksi itsellesi kehitysohjelma. Tällainen osaamiskartoitus on hyvä tehdä säännöllisesti.

Työn murrokseen pureutunut paneelikeskustelu kokosi täyden salillisen kuulijoita Bepop-areenalle.

Yritysten yhteistyötä pitää lisätä

Yritysten tehtävänä työn murroksessa on ennen kaikkea luoda mahdollisuuksia ja edellytyksiä uuden oppimiselle.

– Kun työtehtävät ja osaamisvaatimukset toimialalla muuttuvat, yrityksillä on iso vastuu osaamisen päivittämisestä. Ihmisille pitää tarjota työkiertoa ja mahdollisuutta ottaa uusia tehtäviä vastaan. Jos ihmisellä on ollut sama toimenkuva 25 vuotta, ei hänelle voi mennä sanomaan, että on oma vikasi, jos et pysty muuttumaan, sanoi Olli-Pekka Heinonen

Panelistit uskoivat, että työssä oppimisen merkitys korostuu jatkossa.

– 70 prosenttia uudesta osaamisesta tulee työssä oppimisen kautta, 20 prosenttia siitä, että tehdään uudenlaisia projekteja, 10 prosenttia koulutuksen kautta, laski Anni Ronkainen.

Meeri Haatajan mielestä yritykset tekevät vielä aivan liian vähän yhteistyötä koulutuksessa.

– Haasteet ja ongelmat ovat eri toimialoilla samoja. Uuden osaamisen luominen on iso ponnistus. Meidän pitäisi keskustella siitä, kuinka taakkaa voidaan jakaa.

Tilan antaminen rakentaa luottamusta

Monella työpaikalla ihmisten huoli oman työn säilymisestä on aito ja todellinen. Keskon teettämässä tutkimuksessa 95 prosenttia työntekijöistä oli sitä mieltä, että teknologian kehitys vaikuttaa heidän työhönsä, mutta vain 50 prosenttia luotti siihen, että he osaavat itse suunnistaa muuttuvassa ympäristössä.

– Pelkojen hälventäminen ja muutoksen hyväksyminen vaatii paljon keskustelua ja muutosagendan luomista. Ainut tapa päästä eteenpäin on yhdessä tekeminen. Silloin työntekijät ymmärtävät, millaista uutta osaamista he tarvitsevat, Anni Ronkainen sanoi.

Olli-Pekka Heinonen korosti, että usko tulevaisuuteen on vahvasti kytköksissä organisaation omaan toimintakulttuuriin.

– Hierarkkisesti johdetut organisaatiot ovat äärimmäisen haavoittuvia muutostilanteissa, koska niiden työntekijöillä ei yleensä ole tilaa oman työnsä kehittämiselle. Joustavuus ja tilan antaminen rakentavat luottamusta.

Vauhti on liian hidas

Työ- ja elinkeinoministeriön tulevaisuuskatsauksessa arvioidaan, että työn murroksesta hyötyvät maat, joiden työtä ja osaamista tukevat rakenteet ja rahoitus reagoivat nopeasti muuttuviin tarpeisiin.

Anni Ronkaisen mielestä dialogi yritysten ja oppilaitosten välillä on hyvää, mutta vauhti on liian hidas.

– Suomessa on tällä hetkellä noin 8 000 koodaajan vaje. Eri oppilaitoksista valmistuu kuitenkin vain 500-1000 koodaajaa. Tämä on yksi syy siihen, että ohjelmistokehitystä on viety Suomen rajojen ulkopuolelle.

Myös Olli-Pekka Heinosen mielestä koulutusjärjestelmän ennakointikyky on Suomessa koetuksella. Uusia tapoja edistää työn kysynnän ja tarjonnan kohtaamista on löydettävä nopeasti.

– Ammatillisen koulutuksen reformi tähtää siihen, että entistä suurempi osa oppimisesta tapahtuu työelämässä. Lisäksi entistä suurempi osa oppilaitosten rahoituksesta perustuu jatkossa siihen, miten hyvin opiskelijat työllistyvät tutkinnon suorittamisen jälkeen. Silloin oppilaitoksilla on vahva kannuste seurata jatkuvasti työelämän muutoksia.

Pian yritykset voivat ostaa täydennyskoulutusta myös korkeakouluilta ja yliopistoilta.

– Näin toimittiin 90-luvulla, mutta sittemmin mahdollisuus tukittiin. Nyt se otetaan uudelleen käyttöön, Heinonen sanoi.

Tekoälyä on käytettävä vastuullisesti

Työn murroksesta ei voi puhua ilman tekoälyn mainitsemista. SuomiAreenan paneelissa keskustelijat löysivät aiheeseen tuoreita näkökulmia.

– Nyt puhutaan vain siitä, että tekoäly vie ihmisiltä työtä. Mutta miksi ihmiset eivät ottaisi omakseen taitoja, joita kone ei voi koskaan tehdä? Ihmiset voivat keskittyä töihin, jotka vaativat luovuutta, empatiaa ja ongelmanratkaisukykyä, sanoi Olli-Pekka Heinonen.

Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että tekoälyn käytön tulee olla läpinäkyvää ja vastuullista.

– Keskustelu tekoälyn käytön etiikasta on vasta lähdössä liikkeelle. Nyt Suomella olisi hyvä mahdollisuus nousta edelläkävijäksi luottamukseen ja vastuullisuuteen perustuvan tekoälyn käytössä, esitti Meeri Haataja.

#työnitulevaisuus

Lue lisää
Avoimuus on avain vastuulliseen sijoittamiseen

Avoimuus on avain vastuulliseen sijoittamiseen

Vastuullinen sijoittaminen on yleistynyt viime vuosina rytinällä. Vahvimmat kirittäjät ovat ilmastonmuutos ja kuluttajien vaatimukset.

Petteri Orpo: ”Osakesäästötilien hyödyt korvaavat verotulojen menetykset”

Petteri Orpo: ”Osakesäästötilien hyödyt korvaavat verotulojen menetykset”

Valtiovarainministeri Petteri Orpo arvioi, että osakesäästötilien vaikutukset kansantalouteen korvaavat moninkertaisesti valtion menettämät verotulot.

Arktinen alue kuumenee - Suomi on matkalla seudun solmukohdaksi

Arktinen alue kuumenee - Suomi on matkalla seudun solmukohdaksi

Maailman vauraimpien valtioiden kiinnostus maapallon pohjoisinta kolkkaa kohtaan kiihtyy. Kehitys on yksi kaikkien aikojen mahdollisuuksista Suomelle. Mutta onko arktisen alueen herkän luonnon ja...

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa