Takuulla kotimaista käsityötä

Elinikäisen takuun käsite saa uuden merkityksen, kun se liitetään Pasi Suomisen tekemiin, hiiliteräksestä valmistettuihin Knivo-keittiöveitsiin.

Lifestyle
4.12.2017

Maailmaan mahtuu isompiakin ongelmia kuin se, että joku työntää leikkuuveitsen astianpesukoneeseen. Ei sitä silti kannata kenenkään tahallaan tehdä – eikä ainakaan niin, että Knivo Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pasi Suominen näkee. Pahinta, mitä ihminen voi Knivon hiiliteräsveitsille Suomisen mielestä tehdä, on pestä niitä koneellisesti.

– Ei astianpesukoneeseen pidä muidenkaan veitsiä laittaa. Koneessa pyörii hiovia partikkeleita, ja ne tylsistyttävät terän varmasti. Meidän veitsillemme voi käydä lisäksi niin, että niiden tammipuiset kahvat halkeavat ja saavat vielä karmean luunvalkoisen värin, Suominen sanoo.

Jos vahinko kuitenkin sattuu, Suominen suhtautuu siihen ymmärtävästi.

– Jos asiakkaan lapsi laittaa veitsen epähuomiossa konepesuun, se ei ole asiakkaan vika vaan vahinko. Se menee takuun piikkiin. Ja jos asiakas pudottaa veitsen veneestä merenpohjaan, sekin korvataan huolimatta siitä, että alkoholilla on voinut olla osuutta asiaan. Jos taas asiakas ilmoittaa, että hänen kallis veitsensä on mennyt aivan karseaan kuntoon, pyydän häntä toimittamaan sen takaisin minulle. Lähetän paluupostissa uuden: Knivon tuotteilla on elinikäinen takuu.

Hetkinen nyt. Saako Knivon ostaja rajoittamattoman takuun riippumatta siitä, miten hän on veitsensä hajottanut tai hukannut? Eikö siinä piile iso riski siitä, että joku alkaa käyttää järjestelmää väärin?

Suominen yskäisee äänensä selväksi ja sanoo, että ”ensinnäkin tämä elinikä viittaa minuun”.

– Tuotteen takuu on voimassa niin pitkään kuin minä elän, sanoo 65-vuotias Suominen ja heittää perään, että kaikki perustuu myyjän ja ostajan väliseen luottamukseen.

– Kun asiakas on ostanut veitsen ja maksanut siitä mielestään paljon, hänellä on oikeus vaatia, että tuote on kunnossa. Jos tulee ongelma, miksi löisin lyötyä? Jotkut asiakkaat ovat tyytyväisiä ja toiset tyytymättömiä. Ja mitä useampi asiakas on tyytyväinen, sitä vähemmän minua keljuttaa esimerkiksi silloin, kun vedän veistä teroittaessani haavan sormeeni.

Pasi Suomisen vaimo Leanika Korn omistaa osan Knivosta.

Pasi Suominen on Knivon hallituksen puheenjohtaja.

Ammattilaisille ja amatööreille

Knivo Oy on yhden miehen eli Pasi Suomisen pyörittämä yritys, joka valmistaa ja markkinoi keittiöveitsiä sekä ravintola-alan ammattilaisille että tavallisille ruoanlaitosta kiinnostuneille pulliaisille.

Knivon veitsien tunnusmerkki on se, että niiden terät on valmistettu hiiliteräksestä ja käsitelty teflonilla. Knivot tunnistaa myös siitä, että osassa niistä kahvat on tehty kiinanpuuöljyllä käsitellystä tammesta. Se, että jotkut kahvat ovat vaaleita ja toiset tummia, johtuu yksinkertaisesti siitä, että tammipuun väri vaihtelee.

Knivo Oy toimii Fiskarsin Ruukissa Raaseporissa. Paikka löytyy läntiseltä Uudeltamaalta viitisen kilometriä Pohjan keskustasta pohjoiseen. Yhtiöllä on kolme omistajaa: Pasi Suominen ja hänen vaimonsa Leanika Korn sekä monialayritys Arctic IP Investment Ab.

Mutta aika pitkän ja mutkikkaan polun Pasi Suominen joutui tarpomaan ennen kuin hän päätyi veitsentekijäksi Fiskarsiin.

Yrittäjäksi Suominen ryhtyi vuonna 1993. Hän perusti firman, joka tuotti erilaisia huoltoon ja tuotannonohjaukseen liittyviä palveluja. Niissä töissä hän ajautui Tallinnaan, josta hän toimitti koneasennusprojekteja Viroon ja Suomeen. Yksi Suomessa toimineista Suomisen asiakkaista oli Fiskarsin veitsitehdas Fiskarsin Ruukissa.

Kun Fiskars lopetti veitsivalmistuksen, yhtiön entinen huollon esimies keräsi muutaman avainhenkilön ympärilleen ja puhalsi tuotannon taas käyntiin. Näin syntyi uusi suomalainen veitsimerkki Knivo. Pian kuitenkin ilmeni, että uudet isännät eivät saa valmistusprosessia lentoon. Läpimenoajat venyivät, ja koneisto takkuili muutenkin. Pää olisi tullut varmasti vetävän käteen, ellei apuun olisi tullut tuotannonohjauksen ekspertti Pasi Suominen.

Kohta Suomiselle ehdotettiin, että hän ostaisi koko veitsivalmistuksen nimiinsä. Niistä neuvotteluista sukeutui uusi Knivo Oy, joka aloitti toimintansa virallisesti syyskuussa 2010.

Suomisen työssä kaikki perustuu suomalaisuuteen aina, kun se on mahdollista.

Taustalla vahva alihankkijaverkko

Nyt Knivo on yritys, jonka toimii samaan tapaan kuin monet paljon suuremmat yritykset eli vahvasti alihankintaketjun varassa. Yhtiö hankkii hiiliteräksensä Nurmijärveltä ja leikkauttaa terät muotoon Tampereella. Karkaisu ja sivuhionta tapahtuvat Kauhavalla ja pinnoitus Riihimäellä. Muoviosat toimittaa Knivon seinänaapuri Ruiskuvalu Elonen ja veitsien puiset kahvat muuan virolainen alihankkija. Ensi vuonna puukahvojen valmistaja voi vaihtua: tyrkyllä on eräs Fiskarsissa toimiva suomalaisyritys.

Suomisen osana on teroittaa ja lasermerkata terät, koota ja puhdistaa veitset ja pakata ja lähettää valmiit tuotteet asiakkaille.

Suominen korostaa Knivon kotimaisuutta. Se näkyy materiaaleissa, alihankintaketjussa ja muotoilussa. Kaikki perustuu suomalaisuuteen aina, kun se on mahdollista.

– Joskus myös kysytään, onko tämä aitoa käsityötä ollenkaan. Mutta mitä muutakaan? Kaikissa työvaiheissa käytetään käsiä. Karkaisukin tehdään samalla tavalla kuin se tehtiin jo 1700-luvulla, Suominen sanoo.

Lue lisää
Onnellisuuden suunnittelua

Onnellisuuden suunnittelua

Arkkitehtuuri on monin eri tavoin sidoksissa onnellisuuteen. Voidaanko rakennettua ympäristöä suunnitella onnellisuuden lähtökohdasta?

Viestinviejä

Viestinviejä

Finnairin hallituksen puheenjohtajan Jouko Karvisen sukupolvi on jättämässä maailman huonompaan kuntoon kuin sen itse sai. Tämä on Karviselle suuri huolen aihe, mutta hänellä on siihen myös ratkaisu.

OP keskittyy olennaiseen

OP keskittyy olennaiseen

Tärkein painopiste on finanssialan parhaan asiakaskokemuksen rakentaminen.

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa