Aalto on edelleen ajassa

Käy katsomassa nämä kolme merkittävää Alvar Aallon rakennusta ja huomaat, että arkkitehdillä on yhä sanottavaa nykyiseen muotoiluun – vaikka hänen syntymästään on 120 vuotta.

Lifestyle
16.5.2018

Projektiarkkitehti Tuomas Tervonen on sitä mieltä, että Alvar Aalto pystyy innostamaan nuoria arkkitehtejä ajattelemaan vastoin valtavirtaa. Hän poimi kolme arkkitehtonisesti kiinnostavaa Aallon rakennusta, jotka auttavat ymmärtämään suomalaista arkkitehtilegendaa.

– Aalto teki kaikkea mahdollista ovenkahvoista asemakaavaan, hän oli hyvin monipuolinen suunnittelija, sanoo Arkkitehtimuseon arkistonhoitaja Elina Standertskjöld.

Virheet tekevät arkkitehtuurista samastuttavaa: Alvar Aallon koti ja ateljee

Jotta Aallon arkkitehtuuria ymmärtäisi, kannattaa vierailla Helsingin Munkkiniemessä hänen kotitalollaan ja ateljeellaan. Vaikka Aalto tunnetaan funktionalistina ja modernistina, näistä rakennuksista huokuu myös kotikutoisuus. Aalto arvosti suomalaista käsityötä ja pyrki tuomaan sitä omassa arkkitehtuurissaan esille.

– Esimerkiksi lastenhuoneen männystä tehty parvisänky voisi olla kenen tahansa kotinikkarin veistämä, Tervonen sanoo.

Standertskjöld sanoo, että Aallon koti on kadun puolelta suljettu mutta aukeaa takapihalta kauniisti puutarhaan.

– Aalto sulauttaa sisätilan hienosti ulkotilaan ja luontoon.

Aalto tunnetaan pompööseistä ratkaisuistaan, kuten Finlandia-talon marmorista. Kotitalossa ja ateljeessa on kuitenkin käytetty edullisia materiaaleja, kuten sinkittyä aaltopeltiä ja pahvia.

Tervonen sanoo, että Aalto toi ilmi jo omana aikanaan niitä arkkitehtuurin ongemia, joita minimalistiseen suunnitteluun liittyy. Ongelmat ovat yhä tänäkin päivänä läsnä: Massiiviset ja tehtaassa esiteollisesti valmistetut suuret kliiniset pinnat saavat ihmiset vieraantumaan tiloista.

– On tutkittu, että ihmisen silmä on tarkka huomaamaan ympäristön pieniä virheitä, joita syntyy käsin tekemällä. Niitä nähdessään ihmiset tuntevat olonsa kotoisammaksi. Samalla tavalla kuin kesämökillä on kotoisa tunnelma.

Aalto ymmärsi riskit siitä, millaista ympäristöä syntyy, jos kaikki tehdään liian standardoidusti ja teollisesti. Alvar Aallon mielestä luonto on hienolla tavalla standardoitua – periaatteessa muotoilultaan samanlaista, mutta kun vaikka puiden lehtiä katsoo tarkemmin, ne ovat kaikki erilaisia.

Koti Riihitie 20 ja ateljee Tiilimäki 20, Helsinki

Alvar Aalto

Alvar Aallon kodissa luonto oli niin sisällä kuin ulkonakin.

Rakennus pitää suunnitella ihmiselle: Imatran Kolmen Ristin kirkko

Vuoksenniskan kirkko edustaa Suomessa harvinaista orgaanista arkkitehtuuria, samanlaista mitä katalonialainen arkkitehti Antonio Gaudi on tullut tunnetuksi.

– Kun katsoo kirkon urkurakennelmaa ja lehteriä, voi ihan nähdä, miten Aallon kynä on liikkunut niitä suunnitellessa, Tervonen kuvailee.

Standertskjöld sanoo, että Vuoksenniskan kirkko on ulkoa vaatimattomampi kuin sisältä, ja tästä syystä sisälle astuessa jopa yllättyy.

– Uskon, että Aalto on tehnyt tällaisen ahaa-efektin tahallaan, hän sanoo.

Erityisen taidokas on myös Aallon kyky kohdella suomalaista valoa rakennuksissa.

– Valo osuu yläviistosta alttarille, mistä tulee pyhä vaikutelma.

Aallolla oli hyvät kansainväliset kontaktit ja hän tunsi esimerkiksi kuuluisan sveitsiläisen modernistiarkkitehti Le Corbusierin. Tämä oli vain neljä vuotta aiemmin suunnitellut kuuluisan Ronchampin kappelin. Jos näitä kahta rakennusta vertaa keskenään, voi nähdä Aallon ottamat vaikutteet.

– Vaikka 1950-luvulla ei puhuttu vielä palvelumuotoilusta, niin Aalto ymmärsi sen päälle hyvin: rakennukset pitää suunnitella niin, että ihminen ja rakennus kohtaavat, Tervonen sanoo.

Tervonen lisää kuitenkin, että kaikki rakennukset eivät voi olla orgaanisia, sillä ihminen kaipaa arkkitehtuurilta myös symmetriaa.

– Olisimme aika ahdistuneita, jos ympärillämme olisi vain Kolmen Ristin kirkkoja.

Ruokolahdentie 27, Imatra

Alvar Aalto

Aallon mielestä rakennukset piti suunnitella niin, että ihminen ja rakennus kohtasivat.

Luonto otettava mukaan arkkitehtuuriin: Säynätsalon kunnantalo

Mikäli kesälomalla ajaa Keski-Suomessa, kannattaa piipahtaa katsomaan yhtä Aallon merkittävää luomusta Jyväskylässä.

Aalto ihaili italialaista arkkitehtuuria, ja kunnantalo onkin muodoltaan kuin keskiaikainen linna tai renessanssirakennus: talo ympäröi viihtyisää sisäpihaa, joka on muuta maata korkeammalla. Valtuustosali sijaitsee vaikuttavasti tornissa, piilossa muiden katseilta.

– On pohdittu, oliko Aalto suomalainen vai ulkomainen arkkitehti. Säynätsalon kunnantalolla näkyy ulkomaisia elementtejä, jotka on tuotu suomalaiseen kulttuuriin.

Rakennuksen materiaalit, tiili ja puu, taas ovat suomalaisia, ja niitä Aalto käyttikin paljon.

Rakennus yhdistyy myös kauniisti ympärillä olevaan mäntykankaaseen ja välkehtivään veteen. Kunnantalon sisäpihalle voi nousta myös ruohopäällysteisten pengerrysten terassoinnin kautta.

– Aallon arkkitehtuuri korosti luonnon ja ihmisen sopusointua, Tervonen sanoo.

Parviaisentie 9, Säynätsalo

Alvar Aalto

Luonto ja Säynätsalon kunnantalo.

Alvar Aallon muut kohteet Suomessa:

Seinäjoen suojeluskuntatalo, Seinäjoki

Muuramen kirkko, Muurame

Paimion parantola, Paimio

Villa Mairea, Pori

Tehtaanmäen koulu, Kouvola

Säynätsalon kunnantalo, Jyväskylä

Muuratsalon koetalo, Jyväskylä

Alvar Aallon ateljee, Helsinki

Kulttuuritalo, Helsinki

Aalto-keskus, Seinäjoki

Lakeuden risti, Seinäjoki

Enso-Gutzeitin pääkonttori, Helsinki

Teknillisen korkeakoulun päärakennus, Espoo

Alvar Aalto -museo, Jyväskylä

Finlandia-talo, Helsinki

Ristinkirkko, Lahti

Lue lisää
Opitaan yhdessä!

Opitaan yhdessä!

Ammattikorkeakoulut ja yritykset etsivät uudenlaisia oppimisen ja osaamisen kehittämisen tapoja. Yhteistyö avaa yrityksille mahdollisuuden vaikuttaa opetuksen suuntaan.

Millainen on hyvä loma?

Millainen on hyvä loma?

Miten lomista saa mahdollisimman paljon hyötyä? Rentouttavaan ja palauttavaan lomailuun löytyy selviä lainalaisuuksia, kertoo Työterveyslaitoksen Kirsi Ahola. Loman kestolla, ajankohdalla ja...

Rohkeutta opintielle

Rohkeutta opintielle

Akseli Huhtanen haluaa nostaa oppimisen uuteen arvoon. Oppimistapahtuma Dare to Learnin johtohahmon mielestä siihen tarvitaan rohkeampaa oppimista.