Pitkäaikaissäästäminen - sanahirviö vai avain vaurastumiseen?

Henri Autio
Henri Autio

Olen asioihin avoimen positiivisesti suhtautuva opiskelija. Op.median omistaja-asiakasbloggaajana kirjoitan sijoittamisesta ja rahankäytöstä sekä omasta arjestani ja elämästäni tuoden nuorten ääntä kuuluville. Hyvin monipuoliset teemat hyvästä elämästä, yhteiskuntaan ja talouteen kiinnostavat minua.

Uusi vuosi alkoi jälleen uudenvuodenlupauksilla. Nyt kuitenkin turhauttaa. Kiinnostus kuntosaliharrastusta kohtaan lopahti ennen kuin ehti kunnolla alkaakaan: salilla tuli käytyä kaksi kertaa - ensimmäisen ja viimeisen kerran. Rahastosäästäminen on jatkunut toistaiseksi. Puoli vuotta tuntuu pitkältä ajalta mutta pitkäaikaissäästämisen hyödyt loistavat poissaolollaan. Sen vuoksi tekisi mieli lopettaa sekin.

Henri Autio
Henri Autio

Olen asioihin avoimen positiivisesti suhtautuva opiskelija. Op.median omistaja-asiakasbloggaajana kirjoitan sijoittamisesta ja rahankäytöstä sekä omasta arjestani ja elämästäni tuoden nuorten ääntä kuuluville. Hyvin monipuoliset teemat hyvästä elämästä, yhteiskuntaan ja talouteen kiinnostavat minua.

Nyt nostan esille ne seikat, jotka saavat monet pitkäaikaissäästäjät luovuttamaan kauan ennen maaliviivaa. Pitkäaikaissäästäminen ei nimittäin ole 100:n eikä edes 400 metrin juoksu, vaan muistuttaa lajina enemmän maratonia.

Ensimmäinen haaste tulee siitä, että säästäminen vaatii pitkäaikaista - vuosien mittaista - sitoutumista, mikä vaatii ponnisteluja. Kyse on samasta ilmiöstä kuin elämäntaparemonteissa. Jos aiotusta tavasta ei saa leivottua rutiinia, se on tuomittu epäonnistumaan. Saliharrastukseen verrattuna rutiinin muodostaminen säästämiseen on kuitenkin huomattavasti helpompaa.

Ratkaisu on kuukausisäästäminen, jonka avulla perusrutiinin saa muodostettua muutamalla klikkauksella. Kaiken lisäksi siitä saa tuplahyödyn: kuukausisäästäminen automatisoi sijoittamisen mutta samalla myös ostot hajautuvat ajallisesti, mikä vähentää lyhyen aikavälin kurssivaihteluiden aiheuttamaa riskiä. Tämän jälkeen on tietysti huolehdittava, että oma talous pysyy tasapainossa. Kuukausierä tulee mitoittaa sen mukaan.

Seuraava ohitettava haaste on malttamattoman kuukausisäästäjän oman ajattelun paradoksi. Moni turhautuu, kun tuotto odotus on 5 % mutta toteutunut tuotto ei vielä vuodenkaan jälkeen näytä lähellekään sitä. Vaikka kuukausisäästäjän sijoituskohde tuottaisi lineaarisesti 5 % tuoton ensimmäiseltä vuodelta, verkkopankissa näkyvissä oleva tuotto vuoden jälkeen on 2,71 %. Miksi?

Tarkastellaan asiaa matemaattisesti:

Sijoittamalla kuukausittain 100 euroa rahastoon, vuoden jälkeen koossa on 1200 euroa. Keskimäärin koko vuonna rahaa on kuitenkin ollut sijoitettuna 650 euroa, tammikuussa 100 euroa, helmikuussa 200 jne. Tälle summalle laskettu 5%:n vuosikorko on 32,5 euroa. Vuoden jälkeen verkkopalvelussa näkyy vuoden aikana kertynyt tuotto 32,5 € ja sen hetkinen sijoitussumma 1200 €. Näkyvissä oleva tuotto on siis 2,71 % eli näiden osamäärä. Tämä siis siitä huolimatta, että sijoituskohde on tuottanut lineaarisesti 5 % tuoton koko sijoitusajalta.

Jos sijoituskohde on sellainen, josta peritään korkeampi lunastuspalkkio lyhyeltä sijoitusajalta, vähentää sekin sijoituksen tämän hetkistä käypää arvoa, ja sitä kautta näkyvissä olevaa tuottoa. Samoin jos esimerkiksi rahaston arvo on sattunut heilahtamaan voi tuotto näyttäytyä heikompana lyhyellä aikavälillä, vaikka kurssi korjaantuisi vuosien kuluessa. Joskus kurssilaskun voikin nähdä oivana ajankohtana ostaa lisää halvemmalla.

Kolmas maratonille sattuva kompastuskivi on oikeanlaisten sijoituskohteiden valinta. Pitkällä aikavälillä sijoitettaessa korkoa korolle -ilmiö tarjoaa merkittävän edun. Sijoituskohteiden on silloin hyvä olla sellaisia, joiden sisällä sekä pääoma että mahdollinen tuotto pääsevät kasvamaan korkoa korolle ja veronmaksu siirtyy tuonnemmaksi. Rahastosta voi valita joko aktiivisesti hoidetun tai indeksirahaston.

Pitkäaikaissäästäminen on kaiken kaikkiaan laji, jossa maltti on valttia. Mutta liian vaikeaa se ei ole.

OP sosiaalisessa mediassa