Näin asuntojen hintojen ennustetaan kehittyvän

Suomessa ei ole nähty asuntokuplaa, toisin kuin Ruotsissa. Täällä asunnot kallistuvat erittäin maltillisesti. OP:n ekonomisti Henna Mikkosen mukaan hintojen eriytyminen kuitenkin jatkuu.

OP:n ekonomistit arvioivat, että asuntojen hinnat Suomessa nousevat maltillisesti. Koko maassa vanhojen asuntojen ennustetaan kallistuvan tänä vuonna 1–2 prosenttia ja ensi vuonna 0–3 prosenttia.

Hintojen kehitys on hyvin maltillista, jos sitä vertaa esimerkiksi Ruotsiin, jossa asunnot ovat kallistuneet nopeasti tällä vuosikymmenellä.

Suomessa sitä vastoin asuntojen reaalihinnat ovat pysyneet käytännössä paikoillaan jo kahdeksan vuotta. Pitkä taantuma hidasti hintojen nousua. Se on ollut odotettua hitaampaa myös noususuhdanteessa.

OP:n ekonomisti Henna Mikkonen huomauttaa kuitenkin, että asuntojen hinnat eivät kehity samalla tavalla kaikkialla Suomessa eivätkä kaikkien asuntojen hinnat nouse samaan tahtiin. Hintojen eriytyminen jatkuu.

Pienet asunnot kallistuvat nopeiten

– Usein ajatellaan, että kysymys on siitä, että on pääkaupunkiseutu ja muu Suomi, mutta asuntojen hinnat eriytyvät monella rintamalla, Mikkonen sanoo.

Ensinnäkin Suomessa on muitakin kasvukeskuksia kuin pääkaupunkiseutu. Myös niissä asunnot kallistuvat. Toisaalta kasvukeskusten sisälläkin tapahtuu eriytymistä. Nopeiten asuntojen hinnat nousevat kaupunkien keskustoissa ja hyvien liikenneyhteyksien varrella.

– Hinnat eriytyvät myös asuntotyypin ja -koon mukaan. Kerrostaloasunnot kallistuvat nopeammin kuin omakotitalot ja pienet kerrostaloasunnot nopeammin kuin isot, Mikkonen sanoo.

Esimerkiksi omakotitalojen hinnat pääkaupunkiseudun kehyskunnissa ovat käytännössä vuoden 2010 tasolla.

Kerrostaloasuminen suosittua

Miksi hinnat sitten eriytyvät? Syitä on monia. Mikkosen mukaan on vaikea sanoa, mikä selittyy talouden suhdanteilla ja mikä on pysyvämpi muutos.

Taantuman aikana omakotitalot kävivät huonommin kaupaksi. Sitä vastoin vuokralla asumisen suosio kasvoi, mikä lisäsi pienten asuntojen kysyntää.

Osa muutoksista voi kuitenkin selittyä ihmisten asumispreferenssien muutoksilla eli sillä, että suomalaisten asumistoiveet ja -mieltymykset ovat muuttuneet.

– Keskustassa kerrostalossa asuminen on kasvattanut suosiotaan – siitä huolimatta, että suomalaiset sanovat kysyttäessä, että heidän unelmansa on asua omakotitalossa, Mikkonen sanoo.

– Ja niin voi olla, mutta työpaikat, koulut ja palvelut sekä se, mihin on varaa, ohjaavat ihmisiä asumaan kerrostaloihin kaupunkeihin.

Myös ikäjakaumalla on vaikutuksensa asuntomarkkinoihin. Kun väestö vanhenee, moni haluaa kerrostaloon palveluiden lähelle.

Vuokrien nousu tasaantunut

Kaupungistumiskehitys näyttää lisänneen vuokralla-asumisen suosiota, tosin ei kovin dramaattisesti. Mikkosen mukaan ensiasunnon osto on selvästi siirtynyt myöhemmäksi, mikä voi selittyä taantumalla tai sillä, että nuoret eivät enää halua omistaa asuntoa.

Vuokrien nousu näyttää kuitenkin tasaantuneen. Vuokrat nousivat pitkään nopeammin kuin asuntojen hinnat tai ansiotulot. Nyt Mikkosen mukaan ne nousevat enää samaa tahtia.

Paljon uusia asuntoja

Asuntorakentaminen on käynyt viime vuodet kuumana Suomessa. Tänä vuonna koko maassa aloitetaan Rakennusteollisuuden ennusteiden mukaan 44 000 uuden asunnon rakentaminen ja ensi vuonna 39 000 asunnon.

Rakentamisen odotetaan siis hiipuvan hieman, mutta taso on Mikkosen mukaan edelleen hyvä. Hän pitää tärkeänä sitä, että uusia asuntoja rakennetaan varsinkin alueille, joissa on eniten kysyntää. Se pitää myös hintojen nousun kurissa.

Mutta miksi asunnot eivät Suomessa ole kallistuneet samassa tahdissa kuin Ruotsissa?

Ensinnäkin Ruotsissa talous kasvoi vahvasti kaikki ne vuodet, jotka Suomi oli taantumassa. Samaan aikaan Ruotsin keskuspankki on kuitenkin pitänyt korot matalalla, mikä on todennäköisesti kiihdyttänyt asuntojen hintojen nousua.

Toiseksi Suomessa on viime vuosina rakennettu paljon uusia asuntoja, mikä on osaltaan hillinnyt hintojen nousua.

Mikkonen huomauttaa, että myös asuntolainakulttuureissa on eroja. Suomessa asuntolainoja lyhennetään, Ruotsissa ne voivat olla käytännössä ikuisia.

OP:n asuntomarkkinakatsaus

  • Asuntojen hintojen eriytyminen jatkuu. Eriytymistä tapahtuu monella rintamalla; alueellisesti, kaupunkien sisällä, asunnon koon, iän ja talotyypin mukaan.
  • Hintojen nousu painottuu uusiin asuntoihin. Yksiöiden hinnat ovat karanneet sijoittajakysynnän vetämänä ja sijoittajakysyntä on edelleen korkealla tasolla.
  • Asuinrakentamisen suhdannehuippu on ohittumassa tänä vuonna. Taso on kuitenkin edelleen suhteellisen korkea.
  • Kiinteistösijoituksissa Suomen markkinoilla on eletty buumia, jonka huippu saattaa alkaa olla käsillä.
  • Vuokra-asumisen suosio kasvaa, mutta muutokset tapahtuvat hitaasti.

Lähde: OP:n ekonomistit

OP sosiaalisessa mediassa