Miksi omistusasunto on jäänyt ostamatta? Kyselymme mukaan velka ei houkuta eivätkä tulot riitä

Tyypillisiä syitä asunnon ostamatta jättämiseen ovat teettämämme tutkimuksen mukaan tulojen pienuus, riittämättömät vakuudet ja suuren velan kaihtaminen. Kaikkea velkaa ei kuitenkaan kannata pelätä – ”hyvä” velka mahdollistaa varallisuuden kasvattamisen.

OP:n talousasioita kartoittavaan tutkimukseen vastanneista 45 prosenttia kertoi, ettei omista asuntoa. Näiltä vastaajilta kysyttiin syytä siihen, miksi he ovat jättäneet asunnon ostamatta. Liki joka neljäs eli 22 prosenttia vastanneista ilmoitti, ettei heillä ole riittävästi tuloja asuntolainan maksamiseen.

– Asuntojen hinnat ovat kehittyneet tällä vuosikymmenellä palkansaajien ansioita maltillisemmin, mutta toki tilanne vaihtelee kotitalouksissa. Pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa asuntojen hinnat ovat nousseet selvästi muuta maata nopeammin. Mitä tulokehitykseen tulee, se on nuorilla ikäluokilla ollut keskimääräistä vaisumpaa, mikä saattaa tehdä heistä varovaisia, OP:n ekonomisti Henna Mikkonen arvioi.

Mitä tarkoittaa hyvä velka?

Oman asunnon ostamatta jättäneistä noin joka viides eli 21 prosenttia kertoi, ettei halua suurta velkaa. 35-44-vuotiaiden ikäluokasta velkaa kaihtoi tutkimukseen vastanneista jopa 27 prosenttia.

– Kaikkea velkaa ei kuitenkaan kannata pelätä, muistuttaa Mikkonen.

”Hyvä” velka mahdollistaa varallisuuden kasvattamisen ja parantaa kotitalouden tilannetta pitkässä juoksussa. Esimerkiksi asuntovelka voidaan nähdä myös pitkäaikaissäästämisen muotona.

– Itse asiassa jopa 68% suomalaisten kuluttajien varallisuudesta on kiinni ”seinissä,” toteaa OPn asumisen rahoituksesta ja palveluista vastaava johtaja Kaisu Christie.

– Kuluttamista varten otettu velka puolestaan pienentää kulutusmahdollisuuksia tulevaisuudessa, kun velka on maksettava takaisin. Selkein esimerkki ”huonosta” velasta on kulutusvelkojen maksamiseksi otettu uusi korkeakorkoisempi velka, jatkaa Mikkonen.

Kun laskee itselleen sopivaa asuntolainan määrää, voi yleisenä nyrkkisääntönä pitää, ettei lainan hoitoon menisi kolmannesta enempää omista säännöllisistä nettotuloista. Hyvä lainamäärä on sellainen, että siitä selviytymistä ei tarvitse arjessa erikseen miettiä tai pohtia – pitää olla varaa harrastaa, lomailla ja laittaa sopiva kuukausittainen summa myös säästöön.

Onko nyt hyvä aika ostaa oma asunto?

Kotitalouksien näkymät ovat nyt varsin hyvät. Työttömyys jatkaa laskuaan ja kotitalouksien ansiotasot kasvavat nopeammin kuin moneen vuoteen. Korot pysyvät edelleen alhaalla.

– Suhdannemielessä talous siis tukee asunnonostajia. Asuntolainapäätös tehdään toki jopa vuosikymmeniksi eteenpäin, ja niiden aikana ehtii tulla monenlaisia suhdanteita, Mikkonen sanoo.

Vastaajia pyydettiin valitsemaan annetuista vastausvaihtoehdoista ensisijainen syy siihen, miksi he ovat jättäneet asunnon ostamatta. 13 prosenttia vastanneista kertoi, ettei yksinkertaisesti ole kiinnostunut omistamaan asuntoa. Samoin 13 prosenttia ilmoitti, etteivät vakuudet riitä asuntolainan saamiseen. Asuntojen hintojen laskuun uskoi vain 6 prosenttia vastanneista.

– Tämä on yllättävääkin ottaen huomioon, kuinka paljon asuntomarkkinoiden eriytymisestä mediassa puhutaan. Harvaan asutuilla seuduilla on syytä varautua myös asuntojen hintojen laskuun. Kannattaa siis kerryttää asunnon ohella myös muuta varallisuutta, jos siihen on mahdollisuutta, vaikka pienelläkin kuukausisummalla, Mikkonen toteaa.

ASP helpottaa ensiasunnon ostamista

Ensiasunnon ostajilla on Kaisu Christien mukaan tavallaan etulyöntiasema, sillä he voivat säästää asuntoon erinomaisen ASP-säästäjän koron turvin jo 15 vuotiaasta saakka ja saada valtion takausta ASP lainaan.

– Lisäksi ensiasunnossa lainakatto on 95%, kun muilla se on 85%. Muitakin kun ostettavaa asuntoa voi käyttää vakuutena, yleisimpiä on mm. vanhempien asunnot. Muille kun ensiasunnon ostajille asuntoluoton ohella pienikin säästäminen kannattaa. Esimerkiksi OP:n Säästölippaan avulla pienistä joka päiväisistä ostosten pyöristyksistä säästöön menevä osuus kerryttää huomaamatta pientä extra pesämunaa, jonka sitten voi käyttää asunnon oston käsirahana. Tai ja jos ei sitä ostakaan, sijoitus vain kasvaa ajan myötä, muistuttaa Christie.

Talousasioita koskevaan kyselyyn vastasi heinä-syyskuussa noin 1500 iältään 18-79-vuotiasta suomalaista. Vastaajista 680 ilmoitti asuvansa muualla kuin omistusasunnossa. Kyselyn teki OP:n toimeksiannosta Kantar TNS.

Laske itsellesi sopiva asuntolaina asuntolainalaskurilla.

OP sosiaalisessa mediassa