Asunto-osuuskunta tuo joustavuutta asumiseen

Houkuttaisiko oma koti järven rannalla pienin liittymiskustannuksin ilman asuntolainapakkoa?

Lohjan Asuntomessuille vuonna 2021 rakentuva Osuuskunta Hiidenkoti koostuu kolmesta paritalosta, jotka edustavat vaihtoehtoa perinteiselle omistus- tai vuokra-asumiselle.

Järvimaisemaan sijoittuvassa Lohjan Asuntomessujen osuuskuntamallissa yhdistyy elementtejä niin vuokra-, asumisoikeus- kuin omistusasumisestakin.

– Kimmoke osuuskuntamuotoisen asumisen edistämiseen asuntomessuilla lähti ARAn selvityksestä, jossa etsittiin uusia, kohtuuhintaisia asumisen muotoja kasvukeskuksiin, sanoo Suomen Asuntomessujen operatiivinen johtaja Heikki Vuorenpää.

Ensimmäistä kertaa asuntomessujen yhteydessä toteutettavaa asunto-osuuskuntaa on suunniteltu kiinteässä yhteistyössä Lohjan kaupungin kanssa.

– Halusimme vastata asuntopolitiikan haasteisiin ja tuoda tarjolle kohtuuhintaisia ja joustavia ratkaisuja asumiseen. Asunto-osuuskunta tarjoaa turvallisen ja kätevän vaihtoehdon sellaisille kotitalouksille, jotka eivät halua sitoa kaikkea varallisuuttaan omistusasuntoon, toteaa Lohjan kaupungin projektipäällikkö Mirka Härkönen.

Asukkaidensa näköinen palvelukokonaisuus

Osuuskuntamuotoinen asuminen pientalossa kiinnostaa nyt yhä useampia kotitalouksia. Liittymällä asunto-osuuskuntaan pääsee asumiseen kiinni pienellä pääomalla ilman henkilökohtaista asuntolainaa ja asukas ostaa samalla itselleen käytännössä elinikäisen asumisoikeuden.

Näin ollen jäsenyys asunto-osuuskunnassa tarjoaa vuokra-asumista turvallisemman vaihtoehton, kun ei ole pelkoa yllättävistä vuokrasuhteen irtisanomisista. Kun on aika muuttaa pois, ei tarvitse huolehtia asunnon myynnistä ja saa takaisin jäsenyyden liittymismaksun.

Asunto-osuuskunnan jäsenenä pääsee myös vaikuttamaan asumiseensa niin hallitustyöskentelyssä kuin osuuskuntakokouksissakin.

– Asumisen menot muodostuvat todellisten kulujen mukaan ja kaikki tuotot käytetään osuuskunnan hyväksi. Jäsenyys osuuskunnassa sopii asukkaille, jotka mieltävät asumisen enemmänkin palveluksi kuin sijoituskohteeksi. Asuinkohde muotoutuu asukkaidensa näköiseksi ja sen yhteyteen voidaan kehittää asukkaiden toivomia oheispalveluja, Vuorenpää sanoo.

Yhdessä tekemällä voi vaikuttaa kustannuksiin

Vuorenpään mukaan osuuskuntamuotoinen asuminen sopii henkilöille, jotka arvostavat yhteisomistusta ja yhdessä tekemistä.

– Osuuskunta voi hyvin joustavasti yhdessä laatimiensa sääntöjen mukaan kehittää yhdessä tekemistä, joka voi olla kaikkea mahdollista yhteisen pihapiirin kesäkeittiöstä yhteiskäyttöautoihin, Vuorenpää visioi.

– Osuuskunta voi myös itse vapaammin päättää, miten esimerkiksi huolto- ja kunnossapitoasiat järjestetään. Yhteisillä päätöksillä voidaan vaikuttaa kustannuksiin, Härkönen sanoo.

Osuuskunta Hiidenkodin jäsenyyden osuusmaksu on 1 000 euroa ja liittymismaksu 6 000 euroa, mikä palautetaan asukkaalle osuuskunnasta erottaessa. Asumisen kustannukset ovat noin 1 350 euroa kuukaudessa, mikä kattaa osuuskunnan rahoituskustannukset, tontin vuokran ja kiinteistöveron sekä hallinto-, huolto- ja isännöintikulut.

Puuttuva asunto-osuuskuntalaki hidastaa kehitystä

Maailmalla asunto-osuuskunnat ovat olleet pitkään aktiivisia edelläkävijöitä ja vahvasti mukana asukkaiden elämässä. Osuuskunnissa on kehitetty jatkuvasti asukaslähtöisiä innovatiivisia ratkaisuja, kuten yhteisöllisiä tiloja, laajoja liikunta- ja vapaa-ajanpalveluja tai myös asuntojen muokattavuuteen liittyviä ratkaisuja.

Suomessa ei ole voimassa olevaa asunto-osuuskuntalakia, mikä on jarruttanut asunto-osuuskuntien rakentamista ja rahoituksen järjestämistä asunto-osuuskunnille. Lohjalle ensi toukokuussa valmistuvan Osuuskunta Hiidenkodin tapauksessa rakennuttamisaikaisista rahoituskustannuksista vastaa perustajajäsen Osuuskunta Suomen Asuntomessut, joka on mukana osuuskunnan hallinnossa seuraavat 20 vuotta.

Asunto-osuuskuntalain puuttuminen toi eteen myös paljon ratkottavia juridisia pulmia.

– Asunto-osuuskunnan perustamisasiakirjat, osuuskunnan säännöt sekä sopimukset osuuskunnan ja asukkaan välillä on laadittu yhteistyössä lakiasiaintoimiston kanssa, sanoo Härkönen.

Kylä tulee kaupunkiin

Tulevaisuuden asumisen asiantuntija Kimmo Rönkä uskoo osuuskunta-asumisella olevan nyt vahva tilaus.

– Paikallisuuskeskeinen asuminen nousee vahvasti maailmalla. Vaikka kaupungistuminen megatrendinä yleistyy, keskustavetoisen rakentamisen tilalle suurkaupunkien sisälle muodostuu vahvoja paikallisia kokonaisuuksia. Kylät palaavat takaisin kaupunkeihin, Rönkä kuvailee.

Ihmiset arvostavat väljyyttä ja vehreyttä ja haluavat asumiseltaan hiilineutraaliuutta, monimuotoisuutta ja yhteisöllisyyttä.

– Osuuskunta-asuminen tarjoaa asukkaille yhteisen alustan, jolla he pääsevät toteuttamaan yhdessä haluamansa kaltaisessa miljöössä elämänarvoilleen merkityksellisiä asioita ja voivat jakaa sen tuomaa lisäarvoa yhteiseen hyvään. Asunto ei ole enää pelkkä ansainta- ja sijoituskohde vaan merkityksellisen elämän ja vuorovaikutuksen mahdollistaja, Rönkä sanoo.

Hän toteaa, että asunto-osakkeen sijasta sijoituksia kannattaisikin kohdentaa esimerkiksi kotimaisen teollisuuden osakkeisiin.

– Se vahvistaisi talouden toimeliaisuutta ja edistäisi näin kansantalouden hyvinvointia, Rönkä sanoo.

Etsitkö asuntoa vai oletko myymässä kotiasi? OP Koti tuntee koko Suomen asuntomarkkinat.

OP sosiaalisessa mediassa