Lapsi muuttaa kotoa – kannattaako vuokrata oma asunto lapsen käyttöön?

Kun lapsi muuttaa kotoa omaan asuntoon, vanhempi voi tukea lasta taloudellisesti: vaakakupissa painaa toisaalta vanhempainrakkaus, toisaalta lempeä lapsen itsenäistymisen tukeminen.

Miten käy Kelan tukien, jos lapsi asuu vanhemman omistamassa asunnossa?

Yksinkertainen sääntö on, että vaikka asunto olisi vanhemmalta vuokrattu, Kelan tuet tulevat normaalisti. Opiskelija voi saada opintorahan ja asumistuen, sillä hän kuuluu nykyisin yleisen asumistuen piiriin. Jotta asumistuen voi saada, asunnossa tulee olla vuokrasopimus ja asumiskustannuksia.

Monimutkaisemmaksi asia menee pienten tilannekohtaisten seikkojen vuoksi. Yksi poikkeus normaalista on se, jos opiskelija asuu vanhempansa omistamassa asunnossa, joka on samassa kiinteistössä kuin vanhemman vakituinen asunto. Opiskelija voi saada vuokran perusteella asumistukea, mutta opintoraha myönnetään samansuuruisena kuin vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle. Opintoraha on silloin pienempi, koska opiskelijan tukeen vaikuttaa vanhempien tulot, vaikka opiskelija katsotaan itsenäisesti asuvaksi.

– Tämä on sellainen opintotukilain kukkanen, johon olemme vuosia yrittäneet saada muutosta, Kelan opintotukien etuuspäällikkö Piia Kuusisto sanoo.

Myös opiskelijan ikä voi vaikuttaa tukiin. Jos opiskelija on alle 17-vuotias ja saa lapsilisää, hän ei voi saada opintorahaa. Lapsilisää saavalla opiskelijalla pitää olla tuloja, esimerkiksi töitä, jotta hän voi saada vuokra-asuntoon asumistuen.

Tähänkin poikkeukseen on lisäksi poikkeuksia, eli lapsilisää saava opiskelija voi kuitenkin saada opintorahan oppimateriaalilisän ja/tai opintolainan valtiontakauksen, jos vanhempien tulot ovat pienet. Näiden perusteella alaikäiselle voidaan myöntää myös yleinen asumistuki, vaikka hänellä ei olisi muita tuloja.

Entä jos isovanhempi haluaa vuokrata omakotitalonpuolikkaansa lapsenlapsen käyttöön?

Tuet tulevat normaalisti, paitsi että asunnon täytyy täyttää itsenäisen asunnon tunnusmerkit. Itsenäinen asunto tarkoittaa ”ruokakunnan yksinomaisessa käytössä olevaa asuntoa, jossa on oma sisäänkäynti porraskäytävästä tai eteisestä, keittomahdollisuus ja vesipiste”.

Mitä jos lapsi haluaa vuokrata kämppiksen kanssa asunnon?

Ei mitään estettä. Molemmat voivat olla päävuokralaisia, tai kämppis voi olla opiskelijan alivuokralainen. Pääasia, että vuokrasopimus tehdään. Puolison tulot vaikuttavat aina asumislisään, kun taas kämppiksen eivät, jos kämppiksillä on erilliset vuokrasopimukset. Samassa osoitteessa asuvien pitää selvittää asumistukihakemuksessa asumisolosuhteet eli se, onko kyseessä kimppakämppä vai avoliitto.

– Tämä johtuu asumistukilaista eikä Kelasta, Kuusisto harmittelee.

Kela arvioi selvityksen perusteella, onko kyseessä avoliitto vai kimppakämppä. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota yhteen muuton syihin, asukkaiden ikään, asunnon kokoon, asumisen kestoon ja siihen, ovatko asukkaat asuneet aikaisemmin yhdessä.

Jos on mahdollista ostaa sijoitusasunto ja antaa se lapsen käyttöön, niin kannattaako se ylipäänsä?

– Meillä on Suomessa erityisen hyvä sosiaaliturva ja opiskelijoita tuetaan, joten ei ole paljoa merkitystä sillä, keneltä asunto on vuokrattu, Kuusisto sanoo.

Kuitenkin vanhemmalta vuokrattu asunto tarjoaa hieman enemmän vaikutusmahdollisuuksia: esimerkiksi asunnon sijaintiin ja kokoon voi vaikuttaa enemmän kuin jos vuokra-asunto olisi esimerkiksi opiskelija-asuntosäätiöltä.

Kuusisto arvelee, että suomalaisten opiskelijoiden asuntomieltymykset ja opiskelija-asuntotarjonta eivät täysin kohtaa. Ennen suositut soluasunnot eivät kiinnosta opiskelijoita yhtä paljon kuin yksiöt – nykyisin halutaan asua itsenäisesti. Tämä näkyy myös Kelan saamissa hakemuksissa.

Mitä muuta vanhemman kannattaa muistaa lapsen itsenäistymisen tukemisessa?

On järkevää sopia, että nuori hoitaa itse elämisen peruskulut, esimerkiksi vuokran ja ruoan. Silloin hän saa kokonaiskuvan siitä, minkä verran jää rahaa käyttöön perusasioiden maksamisen jälkeen.

– Jos vanhemmalla on mahdollisuus tukea nuorta rahallisesti, se voisi liittyä tiettyihin hankintoihin. Moni tarvitsee opiskelua varten tietokoneen tai muita välineitä, jotka ovat opiskelijalle hyvin suuria kuluja, sanoo Mannerheimin lastensuojeluliiton kouluyhteistyön ja digitaalisen nuorisotyön päällikkö Jenni Helenius.

Nuori ja vanhempi voivat yhdessä tehdä laskelmia esimerkiksi siitä, mihin opintotuki riittää, kun vuokrasta ja ruuasta on huolehdittu, ja mihin vanhempien tukea tarvitaan.

Kannattaa muutenkin jutella avoimesti siitä, millaista tukea nuori toivoo vanhemmiltaan, ja kuinka usein haluaisi esimerkiksi heitä tavata. On huomaavaista ilmoittaa etukäteen, jos on tulossa käymään nuoren luona.

– Varmasti on ärsyttävää, jos vanhempi tulee omilla avaimilla sisään ja alkaa puuhailemaan.

Asiantuntijat: Kelan opintotukien etuuspäällikkö Piia Kuusisto ja Mannerheimin lastensuojeluliiton kouluyhteistyön ja digitaalisen nuorisotyön päällikkö Jenni Helenius

Lue seuraavaksi:

Onnea omaan kotiin! Näitä tuparilahjoja nuori aikuinen tarvitsee

OP sosiaalisessa mediassa