Kotiovi auki pääsykoodilla, minikoteja ja ostopalveluita - 6 tapaa joilla asuminen muuttuu

Lähitulevaisuudessa älykoti konkretisoituu, kaupungistuminen kiihtyy ja siivous- ja muita palveluita käytetään yhä enemmän. Seuraavat kuusi trendiä tulevat suomalaisiin koteihin jo seuraavien viiden vuoden kuluessa:

1. Asuminen muuttuu älykkäämmäksi

Älykodista puhutaan paljon - mitä kaikkea se oikein tarkoittaa?

– Itsestään täyttyvää jääkaappia käytetään usein esimerkkinä älykodista - se on vielä melko kaukainen visio. Moni kodin digitaalisuuteen liittyvä ratkaisu on kuitenkin jo käyttöönotettavissa tai ainakin hyvin lähellä sitä, kertoo OPn asumisen palveluiden kehittämisestä vastaava Jarkko Kyttänen.

Yksi ilmentymä älykodista on lukoton talo.

– Jatkossa voimme avata kotimme oven sovelluksen tai kenties biometristen tunnisteiden avulla. Voimme jakaa esimerkiksi siivoojalle tai huoltomiehelle kertakäyttöisen koodin, ja luopua vajoihin tai kukkaruukkuihin piilotetuista kotiavaimista.

Toisena lähivuosien trendinä Kyttänen mainitsee ääniohjattavat kodin toiminnot, kuten viihdelaitteet, kaihtimet tai valaistuksen. Tästä on olemassa jo konkreettisia esimerkkejä, kuten Google Home.

Kolmas pian konkretisoituva kehitystrendi on kodin toimintojen älykäs monitorointi ja mittaaminen – tästä esimerkkejä ovat vuotovahdit tai kodin energiankulutusta mittaava älylamppu.

Jarkko Kyttäsen mukaan älykotiratkaisuja pitäisi saada paremmin mukaan uudisrakentamiseen. Muutoin on vaarana, että Suomi jää tältä osin digitaalisuuden kelkasta. Toinen keino edistää älyasumista on madaltaa kokeilemisen kynnystä. Älykotia ei voi täysin ymmärtää, ennen kuin siihen liittyviä ratkaisuja on itse testannut.

– Älykodin pitää olla ainakin aluksi hyvin helppo, jotta siitä kiinnostuvat muutkin kuin tekniikkanörtit. Tekoälyyn kytkettyjen kodin laitteiden kanssa juttelu voi tuntua aluksi vähän hassulta, myöntää Kyttänen.

2. Kaupungistuminen kiihtyy

Suomen kaupungistuminen jatkuu edelleen ja keskittyy pääkaupunkiseudun lisäksi muutamiin kasvukeskuksiin maakunnissa. Tämä johtaa asumiskustannusten nousuun, mikä näkyy keskuksissa tiiviimpänä rakentamisena ja keskimääräisten asuinneliöiden pienenemisenä.

– Mielestäni pienet asunnot ovat hieman huolestuttava trendi. Suomessa on kuusi kuukautta vuodesta pimeää ja kylmää, ja ihmiset viettävät joka tapauksessa paljon aikaa kodeissaan. Meillä ei voi jalkautua ulkoilmakahviloihin ja rannoille samalla tavalla kuin Etelä-Euroopassa. Jatkossa myös työtä tehdään yhä enemmän kotona – mitä tapahtuu hyvinvoinnille, jos elämme ja asumme liian ahtaasti, pienissä kopeissa nököttäen?

Jarkko Kyttänen on huolissaan erityisesti perheiden asumisen tasosta - 30-40 -neliöinen asunto kaupunkiin muuttavalle lapsiperheelle ei ole järkevä vaihtoehto. Hän peräänkuuluttaa hyviä 100-neliöisiä kerrostaloasuntoja.

– Pienet asuinneliöt eivät ole hyvä asia pitkällä aikavälillä, kustannuskysymykseen pitäisi löytää muitakin ratkaisuja.

3. Senioriasuminen kaipaa ratkaisuja

Mitä tapahtuu, kun suurten ikäluokkien edustajat eivät pystykään enää asumaan kodeissaan? Jarkko Kyttästä mietityttää esimerkiksi palvelutalojen kapasiteetin riittävyys.

– On tärkeää kehittää palveluja, jotka auttavat ikääntyviä ihmisiä asumaan omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Älykoti tuo tähän apua, sillä ääniohjattavuus on helppo käyttöliittymä ja toimii vauvasta vaariin. Se tuo myös turvaa, kun vanhus voi esimerkiksi hälyttää tarpeen tullen apua puheen avulla.

Moni suurten ikäluokkien edustaja asuu muutama vuosikymmen sitten rakennuttamassaan omakotitalossa ulkona kasvukeskuksista – mitä näille asunnoille tapahtuu seuraavien kymmenen vuoden aikana?

– Tämä on hyvä kysymys. Itse olen huolissani omakotitalojen korjausvelasta. Asuntojen kunnossapitoon tarvitaan ryhtiliike ja helposti ostettavaa apua. Suurten ikäluokkien edustajien varallisuus on myös usein kiinni näissä asunnoissa – kuinka tätä varallisuutta voisi irrottaa muuhunkin käyttöön? Nämä ovat isoja yhteiskunnallisia kysymyksiä, jotka tulee ratkoa lähivuosien aikana.

4. Asuminen palveluna ottaa ensiaskeleensa

Meille alkaa olla tuttua liikkuminen palveluna, esimerkiksi OP Kulku ja DriveNow: ei välttämättä tarvitse omistaa sähköautoa, jotta voi ajaa sähköautoa. Mitä voisi tarkoittaa asuminen palveluna? Tarvitseeko asunnon olla aina oma?

– Suomalaiset ovat isossa kuvassa omistusasuntokansaa, eikä tämä asia tule muuttumaan lähivuosina. Mutta voisiko omistusasumisen ja vuokra-asumisen väliin tuoda jonkin uudenlaisen välimuodon? Jokin tällainen ratkaisu mahdollistaisi joustavan ja vähäriskisen asumisen juuri sellaisessa asunnossa kuin itse haluaa, pohtii Kyttänen.

Asumiseen liittyvien palveluiden kuten siivouksen, huollon, remontoinnin ja muuttopalveluiden ostaminen tulee Kyttäsen mukaan kasvamaan merkittävästi.

– Ihmisillä ei ole aikaa, viitseliäisyyttä tai osaamista hoitaa näitä jatkossa itse ja hyvästä palvelusta ollaan valmiita maksamaan. Mekin olemme trendin havaittuamme tuoneet OP Kotiin uuden palveluhaun, joka tuo maksutta yhteen asiakkaat ja yrittäjät kodin pienten askareiden osaavaan hoitamiseen.

5. Energiatehokkuuteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota

Kovat energia- ja ilmastotavoitteet asettavat painetta hillitä asumisen tuottamaa hiilijalanjälkeä. Kyttänen kertoo vastuullisuus- ja ympäristöasioiden olevan tärkeitä arvoja myös OPn asumisen palvelukokonaisuuden kehittämisessä.

– Jää nähtäväksi, karsitaanko päästöjä sääntelyn kautta vai tapahtuuko muutos lisääntyneen tiedostamisen avulla. Moni taloyhtiö käyttää tällä hetkellä liikaa energiaa, ja paikkoja energiaremonttien tekemiseen on paljon. Maalämpöön siirtyminen ja lämmönjaon modernisointi ovat esimerkkejä näistä remonteista.

6. Yksilöllisyys lisääntyy

Mitä tapahtuu suomalaiselle ihanteelle omakotitalosta järven rannalla palveluiden äärellä?

– Se unelma elää vahvasti nyt ja vielä jonkin aikaa. Mutta meillä on jo sukupolvia, jotka ovat asuneet kaupungeissa koko elämänsä, eivätkä he haaveile talosta ja pihasta. He ovat huomanneet, kuinka kiva on asua palvelujen lähellä.

Myös asumisen monimuotoisuus ja rakentamisen yksilöllisyys lisääntyvät. Vaihtoehtoja riittää jatkossa jokaiselle.

– Yhteisöllinen asuminen ja ryhmärakentaminen ovat vielä pienten piirien ilmiöitä, eikä 1970-luvun kerrostalo muutu kädenkäänteessä yhteisöasunnoksi. Mutta vastaavia trendejä nähdään jatkossa lisää.

Lue myös: Kotisi on jo älykäs - esittelyssä viisi kodin älylaitetta

OP tekee asumisen ja älykotiasumisen startupien kanssa tiivistä yhteistyötä. Tavoitteena on olla vahvasti mukana kehittämässä asumisen tulevaisuutta. OP Smart Living Program Challenge Week 21.-24.11.2017 kokoaa alan toimijoita yhteisen ideoinnin äärelle.

Tervetuloa tutustumaan uuteen OP Kotiin!

Tuoreimmat
Iso ketju jäi toiseksi ‒ franchaising-yrittäjyys vaihtui omaan myymälään
Kymmenen vuotta Musti ja Mirri -ketjussa franchising-yrittäjänä vakuutti Maarit Karhu-Teiskosen siitä, että yrittäjyys on hänen juttunsa. Lopulta hänestä tuli kuitenkin yksityisyrittäjä.
Mitä pakkaat jääkiekon nuorten MM-kisoihin mukaan, Miro Heiskanen?
Jääkiekon nuorten MM-kisat pelataan 26.12.2017-6.1.2018 Yhdysvaltojen Buffalossa. Nuoret Leijonat starttasivat MM-leirityksen Vallilassa OPn tiloissa 15.12. Yksi joukkueen jäsenistä on Miro...
Miten saada rahaa?
Google listasi juuri trendaavimmat hakunsa vuodelta 2017. Henkilökategoriassa voiton vei edesmennyt presidentti Mauno Koivisto, mutta kiinnostavimmat asiat löytyivät hakukoneelta kysytyistä...
Korkoa korolle -ilmiö: tunnetko jo automaatin, joka moninkertaistaa säästösi?
Oletpa kaksi-, kolme- tai nelikymppinen, ehdit vielä kartuttaa muhkean säästöpotin, kun annat korkoa korolle -ilmiön tehdä työn. Asiantuntija kertoo, miten onnistut.

OP sosiaalisessa mediassa