Hajulukko, tiivisteet ja 4 muuta asiaa – tiedätkö kumman vastuu, sinun vai taloyhtiön?

Lattiakaivo ja lavuaari vetävät heikosti. Ikkunankahva reistailee ja sähköuunin lamppu on pimentynyt. Monet kodin pienet huoltotoimet ovat rivi- ja kerrostaloissa asukkaan vastuulla.

Mitkä asunnon sisätilojen korjaukset kuuluvat osakkaalle, mitkä taas taloyhtiölle? Entä mitä saa tehdä itse ja milloin työ on teetettävä ulkopuolisella ammattilaisella?

Siinä kysymyksiä, joita jokainen ensimmäiseen omaan asuntoonsa muuttava joutuu jossain vaiheessa pohtimaan. Eikä pulma koske pelkästään omien siipiensä kantavuutta kokeilevia nuoria. Samalla tavoin voivat olla ymmällään myös vanhan omakotitalonsa rivi- tai kerrostaloasuntoon vaihtavat iäkkäämmät pariskunnat ja lesket.

Osakkaalla on oma vastuunsa

Lain mukaan asunnon perusjärjestelmät kuten sähkö-, vesijohto- ja ilmastointijärjestelmät kuuluvat taloyhtiön vastuulle. Niissä havaituista poikkeamista ja vioista on osakkaan ilmoitettava viipymättä isännöitsijälle tai huollosta vastaavalle. Osakkaan vastuulle kuuluu perusjärjestelmään kuulumattomia osia, esimerkiksi saunan kiuas.

− Yleissääntönä on, että asunnon huolellinen hoito kuuluu asukkaalle riippumatta siitä, onko hän huoneiston osakas tai vuokralainen, Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen muistuttaa.

Epätietoisuus vastuunjaosta ja pienten huoltotöiden käytännön toteutuksesta on hänen mukaansa viime vuosina selvästi lisääntynyt. Tämä on näkynyt myös Kiinteistöliittoon tulevien puhelujen ja sähköpostien määrässä. Kiinteistöalan kustannus on jopa julkaisut tästä oppaan ”Kodin huoltotyöt”.

− Takavuosina näitä asioita ratkottiin itse ja ihan maalaisjärjen varassa. Nyt tuo tuntuma näyttää vähän kadonneen, Pynnönen sanoo.

Lattiakaivon putsaus on perustaito

Hänen oma perusohjeensa on, ettei mihinkään toimenpiteeseen kannata tarttua omin päin, jos on epävarma sen onnistumisesta. Muutama perusasia on kuitenkin syytä opetella tai vähintäänkin huolehtia, että ne tulevat tehdyksi.

− Suihkun lattiakaivon puhdistaminen pari kertaa vuodessa ja tukkeutuneen lavuaariputken avaaminen ovat töitä, joiden laiminlyönnistä voi olla vakavia seurauksia. Jos niitä ei saa tehdyksi itse, niin sitten on pyydettävä apua, Pynnönen opastaa.

Myös WC- ja pesutilojen saumausten tarkistus ja vaihto ovat osakkaan vastuulla. Näissä kohteissa Pynnönen suosittaa kääntymään alan ammattilaisen puoleen.

− Vanhaa silikonisaumausta poistettaessa voi kokematon rikkoa samalla myös vesieristeen ja tehdä vain pahempaa vahinkoa, hän huomauttaa.

Tarkkana sähkötöissä

Kodin muut sisäpinnat sekä irtaimisto kaapistoineen ja kodinkoneineen ovat nekin osakkaan kontolla. Myös valaisimet ovat osakkaan vastuulla ja niihin voi vaihtaa lamppuja omin päin. Sähkökatkaisijoita tai pistokkeita saa siirtää ja lisätä vain alan ammattilainen. Lisäksi niistä on tehtävä ilmoitus taloyhtiölle. Nettikaapeleita voi vetää huoneesta toiseen itse, jos työ tehdään pinta-asennuksina.

− Sähkö- ja LVI-töissä kannattaa käyttää ulkopuolista ja hyväksyttyä ammattilaista. Eläkkeelle jo vetäytyneet sukulaiset voivat tuntua edulliselta ja kätevältä vaihtoehdolta, mutta kannattaa varmistaa, että he hallitsevat nykymääräykset ja ovat edelleen ammattilaisia. Vahingon sattuessa töistä voi kertyä iso jälkilasku, Pynnönen muistuttaa.

Kysyminen kannattaa aina

Taakse jäänyt talvi sai monet hytisemään ja sitkeät pakkaset tuntuivat vetoisuutena sisätiloissa. Ikkunoita ja ovia saa tiivistää kaupasta ostettavilla tarvikkeilla. Samalla on kuitenkin huolehdittava, ettei teippaa tukkoon korvausilma-aukkoja.

Kylmiltä tuntuvia lämpöpattereitakaan ei saa korjailla omin päin.

− Termostaattia voi käännellä ja testailla, mutta kiertovesipattereiden ilmaus on jätettävä taloyhtiölle ja sen käyttämälle huoltoliikkeelle, Pynnönen painottaa.

Ikkunoiden osalta tilanne voi sen sijaan olla mutkikkaampi. Joissakin tapauksissa taloyhtiö vastaa vain uloimmasta julkisivuun kuuluvasta ikkunasta ja osakas muista osista - mukaan lukien sälekaihtimet.

− Kaikissa vähänkään epäselvissä tapauksissa kannattaa olla yhteyksissä isännöitsijään ja vuokralaisen asunnon omistajaan. Vuokralaisen ja vuokranantajan olisi hyvä käydä perusasiat läpi myös vuokrasopimusta tehtäessä. Pahinta tietysti on, että pienet viat jäävät ajoissa korjaamatta ja käyvät lopulta kalliiksi paitsi asunnon omistajalle koko taloyhtiölle, Pynnönen tiivistää.

Taloyhtiön vastuuna on:

  • Pitää asuntojen rakenteet ja eristeet kunnossa.
  • Vastata lämmitys-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- sekä muiden vastaavien perusjärjestelmien kunnossapidosta poislukien asunnoissa olevat altaat.
  • Korjata ne asuntojen sisäosat, jotka vahingoittuvat rakenteen tai muun yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvan rakennuksen osan vian tai sen korjaamisen takia.
  • Vastata sellaisesta osakkaan tekemästä tai teettämästä asennuksesta, joka voidaan rinnastaa taloyhtiön toteuttamaan tai vastuulleen ottamaan asennukseen, mikäli taloyhtiö on voinut valvoa asunnossa tehtyä työtä asunto-osakeyhtiölain edellytysten mukaisesti.
  • Vastata rakennuksen ulkopinnasta myös parvekkeen kohdalla.

Osakkaan/asukkaan vastuuna on:

  • Pitää kunnossa asuntonsa sisäosat.
  • Hoitaa asuntoaan huolellisesti ja toteutettava kunnossapitotyönsä siten, että taloyhtiön vastuulla olevat kiinteistön, rakennuksen tai asunnon osat eivät rikkoudu.
  • Vastatata asunnon sisätilojen laitteista ja varusteista, pintamateriaaleista, kaapistoista ja kalusteista riippumatta siitä, onko ne asennettu kiinni rakenteisiin vai ei.
  • Osakas ei ole vastuussa tavanomaisesta kulumisesta, joka aiheutuu tilojen käyttämisestä niiden käyttötarkoituksen mukaisesti.
  • Osakkaalla on kuitenkin korjausvastuu, jos hän on aiheuttanut asunnossa vahingon huolimattomuudellaan tai tahallisesti.

Lähde: Isännöintiliitto

Vakuuta kotisi ja tavarasi kotivakuutuksella.

OP sosiaalisessa mediassa