BLOGI Kasvu vientimarkkinoilla tuo mukanaan kasvukipuja – Lääkkeitä akuuteimpiin tulehduksiin on kuitenkin olemassa

Suomen taloudelle kasvava vienti on erinomainen asia. On todella hienoa huomata, että vienti on nähty merkittävänä mahdollisuutena ja kasvun paikkana myös pk-sektorin yrityksissä ympäri Suomen. Ulkomaan markkinoilta haettava kasvu ei kuitenkaan tule ilman ”tulehduksia”, jotka vaativat yritykseltä entistä enemmän käyttöpääomaprosessin tehokkuutta ja suunniteltua riskienhallintapolitiikkaa.

Kannattava kasvu ei ole itsestäänselvyys. Jos rahoitusprosessit ja riskienhallinta eivät ole yrityksellä kunnossa, se tuo enemmänkin riskejä yrityksen toiminnan jatkuvuudelle vaikka kauppaa olisi paljonkin tarjolla. Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan Suomen tavaravienti oli elokuussa 2018 kasvanut 6% verrattuna vuodentakaiseen, elokuun 2017 tilanteeseen. Kasvun syinä olivat niinkin normaalit asiat kuin volyymien kasvu ja vientihintojen nousu, joista jälkimmäinen oli selkeästi suurempi kasvun vauhdittaja. Viennin kasvu tuli pääosin aika odotetusti suurilta teollisuuden aloilta kuten metsä- ja metalliteollisuus.

Maantieteellisesti vienti kasvoi 14 prosenttia EU:n ulkopuolelle ja prosentin EU:n sisällä, joka tarkoittaa kasvun kohdentumista selkeästi kauemmas lähialueilta.

Myös palveluiden vienti on kasvanut samaisena tarkasteluajankohtana 7% vuoden takaisesta, joskin palveluiden osalta vienti on kohdistut selkeästi enemmän EU:n sisälle ja tästä voi esimerkkinä nostaa tuotannollisten palveluiden viennin Saksaan joka itsessään kasvoi melkeinpä 70 % vuoden takaisesta.

Jos tarkastellaan Suomen tavaravientiä viimeisen 4 vuoden ajalta on kasvu ollut merkittävää sen noustessa alle 4 mrd:n tasolta elokuun 5,1 mrd tasolle. Myös palveluviennin osalta kasvu on ollut yhtä vauhdikasta joskin vuosittaiset vaihtelut ovat olleet selkeästi maltillisempia. (Kuvalähde: Tulli)

Onko viennin kasvu kestävällä uralla? Syytä olisi.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen 18.9.2018 antaman ennusteen mukana Suomen vienti kasvaisi ensi vuonnakin 3,6%, vaikkakin tämä tarkoittaa merkittävää viennin tasaantumista kuluvasta vuodesta. Vuoden 2019 ennustetusta viennin kasvusta merkittävä osa kohdentuu suuriin meriteollisuuden laivakauppoihin ja tämän myötä pk-yritysten rooli uuden viennin luojana korostuu entisestään tulevaisuudessa. Suomessa pk-yritykset ovat olleet historiallisesti merkityksellinen, jopa kantava voima kansantalouden osalta ja nyt näkisin, että myös viennin osalta tulevaisuudessa kasvuvastuu jää entistä enemmän PK-sektorin yrityksille.

Suomalaisilla pk-yrityksillä on osaamista, kokemusta, innovatiivisuutta, kasvuhalua ja hyvä maine laadukkuudesta kansainvälisillä markkinoilla, mutta vientikauppojen jarruna monissa tapauksissa toimivat kansainväliseen kauppasuhteeseen liittyvät pitkät maksuajat jotka osaltaan sitovat kasvuvaiheessa olevan yrityksen ennestäänkin tiukoilla olevan käyttöpääomareservin. Pitkät maksuajat ovatkin tältä osin monesti heikentämässä pk-yritysten kasvuhaluja mikä on todella harmi, varsinkin kun pk-yrityksiltä toivottaisiin juuri nyt kansainvälistymistä ja menestyksekkäitä vientikauppoja, ihan esimerkiksi uusien työpaikkojen synnyttäjänä, viennin ylläpitäjänä sekä kansantalouden tukirankana.

Kilpailukyvyn ylläpitäminen, innovatiivisuus, tehokkaat prosessit ja teknologinen etumatka ovat kansainvälisessä kaupassa merkittäviä tekijöitä, joita yrityksellä tulee olla pärjätäkseen vientimarkkinoilla. Näitä on vaikea, ellei lähes mahdoton ylläpitää ilman tehokasta käyttöpääomaprosessia taustalla.

Suomessa tuoreimman yrittäjäbarometrin mukaan jopa 24 prosentilla pk-yrityksistä (n. 68.000 yritystä) on kuitenkin kansainvälistä liiketoimintaa, joten vedoten siihen ja alussa mainitsemiini viennin kasvunäkymiin voin todeta, että tarvetta vientikauppojen rahoitusratkaisuille on merkittävästi. Näiden ratkaisujen olemassa oloa ja tietoisuutta tulisi lisätä oleellisesti, varsinkin kun keskimäärin 55% pk-yritysten vientikaupoista tehdään suoraan laskua vastaan ilman minkäänlaista turvaa saatavan maksulle. Tämä on huolestuttavaa ja yksi merkittävä syy nostaa ratkaisuja tältä osin jalustalle.

Toinen peruste tähän löytyy alla olevasta kaaviosta, joka otettu Kantar TNS:n syyskuussa 2018 Suomen yrittäjien pyynnöstä tehdystä gallupista yrittäjille. Tulkintana gallupin pohjalta voitaneen todeta, että jopa kolmanneksessa yrityksistä koetaan pitkistä maksuajoista olevan taloudellista haittaa yrityksen toiminnalle. Lisäksi samaisen gallupin pohjalta voidaan todeta, että maksuajat ovat lähihistoriassa kasvaneet aiemmasta, erityisesti silloin kun kaupan vastapuolena on ollut suuryritys. (Kuvalähde: Kantar TNS, Yrittäjägallup)

Mitä sitten lääkkeeksi pk- yritykselle ja mistä apua?

Pitkistä maksuajoista johtuvaan kassavajeeseen on olemassa kohtuullisen paljon ratkaisuja. Lähtökohtana pitäisi olla, että ratkaisu on rakennettu yrityksen liiketoiminnan pohjalta ottaen huomioon yrityksen käyttöpääomarakenne ja pitkien maksuehtojen aiheuttamat ongelmat kokonaisuutena. Näitä rakenteita on huomattavasti helpompi käsitellä, jos rahoitusratkaisuja voidaan olla rakentamassa jo vientikaupan suunnitteluvaiheessa.

Lähtökohtaisesti saatava voidaan monessa tapauksessa kotiuttaa nopeasti pitkienkin maksuaikojen päästä, mutta olennaista olisi tietää jo ennalta kaupan rakenne, maksuehdot, kenelle myydään ja missä ostaja maantieteellisesti sijaitsee. Tässä haluan korostaa osiltaan myös yrityksen oman asiakkaan tuntemisen merkitystä. Mitä paremmin tunnemme asiakkaan, sitä helpompi rahoitusratkaisu on rakentaa ja toisaalta pystymme myös varautumaan riskeiltä paremmin tai jättämään pois hyödyttömät riskienhallintavälineet tarpeettomina, joka säästää usein rahaa. Näiden lisäksi monesti hyvällä suunnittelulla voidaan myös löytää mahdollisuuksia saada enemmän kauppaa rahoitusratkaisujen myötä. Mitä jos käännetäänkin tämä edellä mainittu toisin päin ja saadaan kaupan tarjousvaiheessa suunniteltua myös rahoitus niin, että sen kautta voidaan tarjota ostajalle riittävän pitkä maksuaika ostopäätöksen vauhdittajaksi mutta saatava saadaan kuitenkin edellä mainitulla tavalla edelleen kotiutettua nopeasti toimitushetkestä?

Yleisesti ottaen vientikaupassa mahdollisia ratkaisuja saatavan nopeaan kotiuttamiseen ja myös mahdollisen maksuajan tarjoamiseen ovat muun muassa saatavarahoitus, saatavien myynti ja remburssit ja näiden välineiden alta löytyy taas muutamia erilaisia vaihtoehtoja rahoittaa saatavaa. Perusajatuksena kuitenkin on, että saatavat maksetaan myyjälle toimituksesta tai laskua vastaan vaikka maksuaika ostajalle olisikin jotain aivan muuta. Toisaalta usein pystymme samalla myös hankkimaan turvaa maksuille esimerkiksi luottovakuutuksen kautta, jossa saatavalle voidaan ostaa erillinen vakuutus esimerkiksi luottovakuuttajien tai Finnveran kautta. Vastaavasti vahvistettu remburssi antaa rahoitusmahdollisuuksien lisäksi turvaa maksusta, koska myyjä saa tuolloin omalta pankiltaan sitoumuksen maksaa saatava, kunhan myyjä täyttää remburssissa määritellyt ehdot kaupasta vaikka kauppakumppani olisi toisella puolella maapalloa.

Vientikaupan rahoitusratkaisut ovat poikkeuksetta räätälöityjä ja sen puolesta toivonkin, että voisin olla säännöllisessä vuorovaikutuksessa vientiasiakkaideni kanssa ja etsiä yhdessä ratkaisuja yrityksen liiketoiminnan nykytilan ja suunnitelmien pohjalta tulevaisuuden käyttöpääomatarpeiden varmistamiseksi. Hyvä kuitenkin muistaa, että ratkaisujen löytyminen on loppukädessä avointa yhteispeliä ja luottamusta pankin ja asiakkaan välillä erinomaisia yhteistyökumppaneita kuten Finnveraa unohtamatta.

Pekka Paju on OP:n kaupan rahoituksen lähettiläs Lounais-Suomen alueella ja kantaa vastuuta siitä, että alueen asiakasyritykset saavat tarvitsemansa ratkaisut käyttöpääomamurheisiin ja kansainvälisiin pankkipalvelutarpeisiin

pekka.paju@op.fi.

OP sosiaalisessa mediassa