Tuosta voisi olla minulle apua. Näin tuumi Juha Jonasson, 51, viime keväänä huomatessaan sähköposti-ilmoituksen kävely- ja juoksupainotteisesta kuntokoulusta Tampereella. Toukokuusta syyskuuhun ajoitettu kurssi houkutteli Pirkanmaan Yrittäjien jäseniä aloittamaan uutta elämäntapaa tai hiomaan tutun harrastuksen tekniikoita.

Ylöjärveläinen neljän lapsen isä työskentelee yrittäjänä Carsport Design -perheyrityksessä, joka valmistaa monikäyttöisiä tila-autoja. Juoksua pitkään harrastanut mies ei hakeutunut oppiin huonon kunnon vaan väärien treenitapojensa vuoksi.

– Treenasin liian yksipuolisesti ja liian kovaa – suorastaan kieli vyön alla. Olin lenkkien jälkeen ihan puhki. Treenit eivät nostaneet kuntoani eivätkä tukeneet jaksamistani. Vaimoni oli jo vuosien ajan sanonut, että silmistäni näkee, kun olen treenannut liian kovaa. Tajusin, etten pääse eteenpäin ilman apua, Juha Jonasson kertoo.

Treeniä kunnon mukaan

Kuntokoulua veti liikuntafysiologi, valmentaja ja maratonkoulujen ”isä” Matti Jääskeläinen, ja sitä tukivat OP Tampere, Ilmarinen ja Pirkanmaan Yrittäjät maksamalla puolet jokaisen osallistumismaksusta.

Kurssi alkoi ja loppui kuntotesteillä. Osallistujat olivat kuntotasoltaan erilaisia, siksi jokainen sai yksilöllisesti laaditun harjoitusohjelman noudatettavakseen.

Tapaamisia oli kahden viikon välein. Niiden aluksi osallistujat kokoontuivat verkkarit päällä ja lenkkarit jalassa yrittäjäjärjestön tiloihin Kehräsaareen tunnin luennolle, joilla käytiin läpi muun muassa tekniikkaa, kunnon kehittymistä, ravitsemusta ja palautumista. Teoriaosuuden jälkeen porukka jalkautui Pyynikin tai Hatanpään maisemiin harjoittelemaan uusia oppeja käytännössä. Lisäksi jokainen liikkui omalla ajallaan saamansa ohjelman mukaan.

– Kuntokoulun rakenne toimi minulle hyvin, sillä omien tapojen muuttaminen on todella vaikeaa. Siihen tarvitaan säännöllisyyttä ja toistoja, joita tässä koulussa oli, Jonasson painottaa.

Tahdin määrää sykemittari

Jonassonille laadittuun treeniohjelmaan kuului neljä viisi juoksulenkkiä viikossa, ja vain yhdellä niistä sai juosta kovaa entiseen malliin. Lenkkien pituudet vaihtelivat seitsemästä 25 kilometriin.

– Ehkä paras saamani oppi on se, että peruskunto ja kestävyys kehittyvät, kun teen 60–80 prosenttia harjoittelusta matalasykkeisellä aerobisella alueella. Juoksu on silloin mukavaa eikä tarvitse läähättää treenin jälkeen. Ennen pääni sanoi, että vauhtia lisää, ei tässä hissutella. Nyt treenaan sykemittari ranteessa ja katson siitä, ettei syke nouse liian korkealle.

Lopputesteissä Jonanssonin hyvän kunnon todettiin kohentuneen entisestään. Kehonkoostumusmittauksen mukaan yksi kilo sisäelinrasvaa oli hävinnyt ja vastaavasti lihasmassa oli kasvanut kilon verran vain reilussa kolmessa kuukaudessa.

– Olen huomannut eroa ja selkeää kehitystä myös omassa jaksamisessani näinkin lyhyessä ajassa. Esimerkiksi stressinsietokyky töissä ja kotona parin murkkuikäisen kanssa on parantunut. Aion jatkossa noudattaa ohjelmaa aiempaa tarkemmin.

Kuntokoulun oppien myötä kipinä juoksemiseen syttyi uudelleen. Sen innoittamana Jonasson uskaltautui lokakuussa pitkästä aikaa mukaan Pirkan Hölkkään ja nautti juoksusta koko 33 kilometrin matkan. Missään vaiheessa olo ei muuttunut tuskaiseksi, sillä syketaso oli koko ajan kohdillaan. Mies tuli hymyillen maaliin ja olisi jaksanut juosta pidempäänkin. Nyt kun järkevä – ja mukavalta tuntuva – treenitapa on löytynyt, mielessä orastaa jo ajatus maratonista.

Huolehdi itsestäsi

Jonasson kannustaa kaikkia panostamaan omaan hyvinvointiinsa.

– Etenkin me yrittäjät olemme keskimäärin aika huonoja huolehtimaan itsestämme. Omat tarpeet tulevat vasta viimeiseksi. On tervettä itsekkyyttä järjestää itselleen aikaa palautua ja liikkua.

Mies on hyvin tyytyväinen käymäänsä kuntokouluun ja sieltä saamiinsa oppeihin eikä todellakaan aio valua takaisin vanhoihin vääriin treenitapoihinsa.

Säännöllisellä liikunnalla on lukuisia terveysvaikutuksia sydän- ja verenkiertoelimistöön, lihaksistoon, hermostoon, aineenvaihduntaan, painonhallintaan, luustoon, niveliin, jänteisiin, mielialaan ja henkiseen vireyteen.

Pirkan Hölkkä on Valkeakoskelta Tampereelle kulkeva reitti. Reitillä on vaihtelevasti pururatoja, metsäteitä ja polkuja. Asfaltin osuus reitillä on noin viisi kilometriä.